| Kysyn teiltä, koska en ole löytänyt vastausta kysymyksiini NASAn enkä ESAn sivuilta: Kuinka kaukana Maasta on lähin kiintotähti, ja millä menetelmillä etäisyys… |
1758 |
|
|
|
Lähin tähti on oma Aurinkomme. Seuraavaksi lähin tähti on Proxima Centauri, noin 4,2 valovuoden päässä. Proxima Centauri on viileän punainen kääpiötähti, joka kuuluu Alfa Centaurin järjestelmään ja on sen kolmas tähti.
Läheisten tähtien etäisyydet saadaan selville trigonometrisesti käyttämällä kolmion kantana Maan radan sädettä eli astronomista yksikköä. Astronominen yksikkö eli tähtitieteellinen yksikkö (AU) on pituuden yksikkö, jota käytetään aurinkokunnan etäisyyksiä ilmoitettaessa. Maan radan isoakselin puolikas eli keskietäisyys Auringosta on yksi astronominen yksikkö. Sen suuruus on 149 597 870 km.
Lähteet:
Garlick, Mark A., Tähtitiede - kiehtova maailmankaikkeus, Helsinki 2006.
Tähtitieteellinen yhdistys URSA:n verkkosivut
https://... |
| En muista enää lukioaikojeni kiihtyvyyslaskelmia, mutta minua on vaivannut jo viikkokausia se ongelma, kuinka kauan astorautilta tai itäisen naapurimme… |
588 |
|
|
|
Ikävä kyllä myöskään kirjastonhoitajan fysiikan taidot eivät riitä vastaamaan kysymykseen. Apua ja kaavoja löytyy vaikkapa alla olevista linkeistä:
http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/fy/fy4/1_liike…
http://koti.mbnet.fi/jukaukor/fysiikka/avaruusfysiikkaa.pdf
Voisit saada asiantuntijavastauksen myös Tiede-lehden Kysy-palstalta:
http://www.tiede.fi/alue/kysy
|
| Onko avaruudessa hiljaista? |
1442 |
|
|
|
Avaruudessa on hiljaista. Ääni tarvitsee kulkeakseen ilmaa tai jonkun muun välittäjäaineen, joita avaruuden tyhjiössä ei ole.
http://www.avaruus.fi/kysy-tutkijalta/tahtitiede-faq/miksi-avaruudessa-…
http://www.aka.fi/fi/T/Kysytyt-kysymykset/Tietystifin-kavija-kysyy-avar…
http://tempputehdas.heureka.fi/tiedetemput/aani/
|
| Etsin ufoista, avaruusolennoista ja ylipäätään maan ulkopuolisesta elämästä kertovia kirjoja, jotka sopisivat n. 7 - 12 -vuotiaille. Osaisitteko auttaa? Kirjat… |
1622 |
|
|
|
Tässäpä muutamia:
Marko Leino: Tommi Tähtinen ja avaruustauti
Jo Nesbo: Tohtori Proktori ja mahdollinen maailmanloppu
Tapani Bagge: Otto ja Dracon siepparit
Tapani Bagge: Otto ja Hydran surffaajat
Edgar Rice Burroughs: John Carter eli Mars-sarja (useita osia), https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/Mars-kirjat 1. osa: Marsin sankari.
2. osa: Marsin jumalat
3. osa: Marsin sotavaltias
Joshua Mowl: Suuri avaruusralli
K.A. Applegate: Animorphs-sarja
Lucy Hawking: Avain maailmankaikkeuteen
Lucy Hawking: Kosminen aarrejahti
Lucy Hawking: Alkuräjähdyksen arvoitus
Anneli Kanto, Antti Kanto & Markku Sointu: Tehtävä maassa... |
| Kun näytän taskulampulla taivaalle ,niin matkaako valo ikuisesti eteenpäin universumissa yhtä voimakkana ? (Einsteinin suhteellisuusteorian mukaan massaton… |
1185 |
|
|
|
Eipä taida matkata. Tyhjiössä (esim. avaruudessa) valo etenee suoraviivaisesti, mutta avaruuteen pääsyä estää mm. ilmakehä, johon valo osittain imeytyy tai heijastuu siitä.
|
| Tiedän, että on julkaistu monia kuvakirjoja, joissa taiteilijat ovat piirtäneet käytettävissä olevien tieteellisten faktojen perusteilla kuvia vierailta… |
982 |
|
|
|
Hei!
Valitettavasti näitä kirjoja ei ilmeisesti ole luetteloitu niin, että asiasanoissa tulisi esiin se, että kuvat ovat taiteilijoiden näkemyksiä eikä esimerkiksi valokuvia.
Tällaisia taiteilijoiden näkemyksiä löytyy kuitenkin avaruutta käsittelevistä kirjoista. Näitä löytyy sanoilla avaruus, maailmankaikkeus, planeetat ja aurinkokunnat.
Uusimmat kuvateokset esittelevät etupäässä valokuvia, joten todennäköisesti kannattaa etsiä vanhempia kirjoja.
Avaruustutkimukseen liittyviä kuvia voi etsiä myös NASA:n sivulta hakusanalla "artist's concept".
http://www.nasa.gov/home/index.html
|
| Haluaisin lukea uudelleen kirjan, joka kertoo Siperian radan varrella olevasta asemapaikasta. Siellä tapahtuu jotain vain silloin, kun juna tulee idästä ja… |
1019 |
|
|
|
Välitin kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, josta ehdotettiin Tsingiz Aitmatovin teosta Eikä päivä pääty. Kollegan mukaan teoksesta löytyy myös hautausmaan paikalle rakennettu kosmodromi.
Kyseistä teosta näyttäisi olevan myös Kokemäen kaupunginkirjastossa, saatavuustiedot voit tarkistaa Satakirjastojen yhteistä aineistotietokannasta: http://www.satakirjastot.fi/
|
| Muutama vuosi sitten lainasin avaruus aiheisen opetus DVD:n jonka oli tuottanut englantilainen York Films. Levyn nimi oli englanniksi Spacefiles. En löytänyt… |
2260 |
|
|
|
Kyseessä on varmaankin DVD-opetusohjelma ”Avaruuskansiot” (YLE Tallennemyynti, 2006). York Films of England näyttäisi julkaisseen sen alun perin 2004. Jostakin syystä alkuperäistä englanninkielistä nimeä ei ole laitettu mukaan luettelointitietoihin, joten siksi hakusi ei tuottanut tulosta. Ohjelman englanninkieliset sivut löytyvät osoitteesta http://www.yorkfilms.com/spacefiles.html.
Ohjelman saatavuuden HelMet-kirjastoissa voi tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi etsimällä teoksen nimellä.
|
| Kun tämä kotimme maailmankaikkeus alkoi aikanaan ns. 'Suuressa räjähdyksessä', niin onko nykyään tietoa siitä paikasta missä tämä vallan suuri 'poks' tapahtui?… |
1009 |
|
|
|
Alkuräjähdyksen tapahtumapaikkaa ei ole olemassa, koska sekä avaruus, materia että aika syntyivät siinä. Alkuräjähdyksessä ei siis ollut kyse tietyssä pisteessä tapahtuvasta räjähdyksestä, jonka jälkeen ainetta olisi sinkoutunut ympäriinsä avaruuteen, vaan siitä, että avaruus itse alkoi voimakkaasti laajentua. Kaikki nyt havaitsemamme paikat ovat siis olleet olemassa vasta sen jälkeen eli noin 13,7 miljardia vuotta. Samasta syystä ei voida myöskään kysyä, mitä oli aikana ennen alkuräjähdystä, sillä ennen sitä ei ollut olemassa aikaakaan.
Lähteet ja lisätietoja:
Enqvist, Kari: Tyhjästä syntynyt (WSOY 1994)
May, Brian: Bang! Maailmankaikkeuden historia (Ajatus 2007)
Singh, Simon: Big bang: maailmankaikkeuden synty (Tammi 2007)
|
| Haluaisin tietää hieman tähti- ja planetaarisistasumuista ja niihin liittyvästä kirjallisuudesta. |
886 |
|
|
|
Tähtisumuista ja muista avaruuden ilmiöistä on olemassa URSAn erinomainen KOSMOS-tietokanta, osoitteessa http://www.ursa.fi/extra/kosmos , jossa lyhyiden luonnehdintojen lisäksi kerrotaan parhaat lähdeteokset. Kirjojen sijainnit voit tarkistaa HELMET-tietokannasta, osoitteesta www.helmet.fi
|
Kysy kirjastonhoitajalta
