| Miten liittyivät mustat pavut muinaisten roomalaisten Lemuria--juhlaan? |
75 |
|
|
|
Tässä vastauksena käännös sivulta:https://mythologycrafts.com/lemures-and-roman-bean-recieps/"Festivaali järjestettiin kolmena ei-peräkkäisenä päivänä toukokuussa (9., 11. ja 13. päivä). Festivaalin aikana ihmiset suorittivat erilaisia rituaaleja päästäkseen eroon pahoista hengistä ja varmistamaan, etteivät aaveet vahingoittaneet eläviä. Rituaaleihin sisältyi miespuolinen perheenpää (tunnetaan nimellä paterfamilias) kävelemässä paljain jaloin keskiyöllä ja heittäen tummia papuja olkapäälleen. Tummat pavut yhdistettiin alamaailmaan niiden värin ja kyvyn synnyttää uutta elämää vuoksi (lisätietoja alamaailman myyteistä Persephone- ja Cerberus-käsitöiden avulla.) Kun talon isä vaelsi ympäriinsä paljain jaloin heittäen papuja, hän huusi: "... |
| Mistä teoksesta voi lukea kokonaisuudessaan Orfeuksen ja Eurydiken tarinan? |
130 |
|
|
|
Voit lukea Orfeuksen ja Eurydiken tarinan Publius Ovidius Nason teoksesta Muodonmuutoksia : libri I-XV = Metamorphoseon (suom. Alpo Rönty, 1997) ja uudemmasta suomennoksesta Metamorphoses selectae = Valikoima metamorfooseja (suom. Päivö ja Teivas Oksala, 2000)
https://finna.fi/Record/piki.320770?sid=2965333530
https://finna.fi/Record/piki.373765?sid=2965335795 |
| Mikähän mahtaa olla tämä esine? |
108 |
|
|
|
Esine näyttää moottoripyörän ketjujen korjaamiseen käytetyltä työkalulta, ks. alla olevat linkit:
https://www.ebay.com/itm/155287800121
https://bigl.ua/p1617705493-instrument-dlya-vybivaniya |
| ""Kuningas on kuollut", eräs babylonialainen kirjuri kirjoitti ... Päivämäärä oli kesäkuun 10. päivä vuonna 323 eaa., ... " Irene Vallejo, Papyrus s. 45… |
95 |
|
|
|
Irene Vallejon teoksen Papyrus: kirjan katkeamaton tarina (2021, S&S) lähdetiedoissa kerrotaan kyseisen kohdan lähdeteokseksi Astronomical Diaries from Babylonia, vol. I, 207, toim. A. J. Sachs ja H. Hunger (ISBN 3-7001-1227-0, 1988). Päivämäärämerkintä siis lienee peräisin tästä kirjallisesta lähteestä. Aleksanterin aikaiset alkuperäiskirjoitukset ovat kadonneet, mutta niistä on jäljellä sitaatteja myöhemmissä teoksissa. |
| Onko tämä ompelukone pöytä venäjältä ja onko arvokas |
138 |
|
|
|
Antiikkiesineiden arviointi kannattaa jättää asiantuntijoille. Suurimmat huutokauppakamarit arvioivat yleensä tavaroita ilmaiseksi ilman myyntivelvoitetta. |
| Mikä mahtaa olla tämän koneen valmistusvuosi ja paikka? |
270 |
|
|
|
Koneen malli ja valmistusvuosi löytyvät sarjanumerolla International Sewing Machine Collectors' Society'n (ISMASC) tietokannasta. Malli on Singer 15K ja valmistusvuosi 1925. K-kirjain ilmaisee, että kone on valmistettu Singerin Kilbowien tehtailla Skotlannissa. Se selviää Alex I Askaroffin antiikkiompelukonesivustolta.
Singer Sewing Machine Serial Number Databasehttp://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y…
Home of the Sewalot Site by Alex I Askaroffhttps://sewalot.com/dating_singer_sewing_machine_by_serial_number.htm |
| Kuka on sanonut:Suuttuminen on hetkellistä hulluutta. |
203 |
|
|
|
Hei,
Kyseinen sitaatti on Senecan Suuttumuksesta-teoksesta. Se on Senecan veljelleen Novatukselle kirjoittama stoalaista tunneteoriaa käsittelevä teos, joka on kirjoitettu joskus vuosien 39-52 tienoilla. Teos sisältyy mm teoksen Stoalaisuus (Gaudeamus, 2004). Kyseinen kohta löytyy sivulta 182. Kohtaan liittyvä viite tosin mainitsee, että ajatus pohjautuu antiikin yleiseen ajatukseen suuttumuksen yhdistämisestä hulluuteen. Mm. Cato on viitteen mukaan sanonut "malttinsa menettäneiden eroavan mielettömistä vain hulluuden keston suhteen". |
| Mistä puusta Fratelli reguitti valetit on valmistettu? |
126 |
|
|
|
Hei,
Bukowskilla myydyn tuotteen tiedoissa (linkki: https://www.bukowskis.com/fi/lots/940006-vaateteline-fratelli-reguitti-…) on ainakin puulajiksi merkitty pyökki.
Muuallakin törmää tuohon pyökkiin (eng. beechwood), joten näyttäisi, että he käyttivät pääasiassa sitä. |
| Onko olemassa Antiikin Kreikan ja Rooman aikaisesta elämästä jotka etenkin kertovat ja avaavat etenkin kyseisen ajan urheilua ja ruokailua? |
272 |
|
|
|
Antiikin Kreikan ja Rooman aikaisesta ruokakulttuurista löytyy ainakin pari teosta:
1. Saara Lilja: Antiikkia ja myyttejä, WSOY 1990.
2. Apicius: Roomalainen keittokirja, Suomalaisen kirjallisuuden seura 2002.
Antiikin olympialaisia ja urheilua käsitteleviä teoksia:
1. Pulkkinen: Hellenien voimistelu ja urheilu. Kansa 1907.
2. Eljanko: Olympiakisat : kansojen juhla. Sanatar 1939.
3. Koski: Antiikin urheilu : Olympian kentiltä Rooman areenoille. Atena 2004.
Kosken Antiikin urheilu teoksessa on myös asiaa urheilijoiden ravinnosta, eli se varmaan ainakin olisi katsomisen arvoinen.
Nämä kaikki teokset ovat saatavissa Jyväskylän pääkirjastolta, ja ne voi lainata tekemällä varauksen verkkokirjaston kautta näin koronarajoitusten... |
| Pyramidien rakentamisen aikoihin sanotaan ettei pyörää oltu vielä keksitty (keksittiin n 3000 eaa). Hyvä.... mutta mitkäspyörät oli sotavaunuissa, esim. tutin… |
214 |
|
|
|
Sama asia, josta kysyt, on kiinnostanut tutkijoita kansainvälisestikin. Katso linkki ja sen lähteistä löytyy lisätietoja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sotavaunut_Kreikassa |
| Olen yrittänyt googlata alkuperäistä (Kreikankielistä) tekstiä Heraklitoksen siteerauksesta "One cannot step to the same river twice". En ole kuitenkaan sitä… |
317 |
|
|
|
Tämäkin sitaatti tuossa muodossa on alunperin toisen henkilön tekstistä. Platon siteeraa Herakleitosta sanoen Cratylus 402a λέγει που Ἡράκλειτος ὅτι “πάντα χωρεῖ καὶ οὐδὲν μένει,” καὶ ποταμοῦ ῥοῇ ἀπεικάζων τὰ ὄντα λέγει ὡς “δὶς ἐς τὸν αὐτὸνποταμὸν οὐκ ἂν ἐμβαίης.” Lause on tuo viimeinen, joka alkaa dis.http://www.perseus.tufts.edu/hopper/text.jsp?doc=Perseus%3Atext%3A1999.01.0171%3Atext%3DCrat.%3Asection%3D402a
Herakleitoksen alkuperäinen lause on monimutkaisempi, se löytyy fragmentista b12 http://www.hs-augsburg.de/~harsch/graeca/Chronologia/S_ante06/Herakleitos/her_frag.html ποταμοῖσι τοῖσιν αὐτοῖσιν ἐμβαίνουσιν ἕτερα καὶ ἕτερα ὕδατα ἐπιρρεῖ. Englanniksi tuon lauseen käännös ja tulkinta löytyvät Internet Encyclopedia of Philosophy:n... |
| Lukuvinkkejä pyytäisin: fiktion ja historian yhdistäviä tarinoita antiikin Kreikasta, myös minolaisista, mykeneläisistä tai foinikialaisistakin. Ei niinkään… |
347 |
|
|
|
Tässä joitakin vinkkejä antiikin Kreikkaan sijoittuvasta kaunokirjallisuudesta.
Kotimaisia ja suomeksi käännettyjä:
Heikkilä, Jukka M.: Antigonos, jumalten poika (Karisto, 2000)
Kallifatides, Theodor: Kaunis Alkibiades (Kirjayhtymä, 1987)
Lyon, Annabel: Aleksanterin opettaja (Avain, 2011)
Miller, Madeline: Akhilleen laulu (Basam Books, 2013)
Pressfield, Steven: Tuliportit (Jalava, 2003)
Weckroth, Sari: Sofronios (Aurinko, 2014)
Wolf, Christa: Kassandra (Kirjayhtymä, 1985)
Englanninkielisiä:
Gemmell, David: Troy-trilogia (Lord of the Silver Bow, Shield of Thunder, Fall of Kings)
Renault, Mary: The Last of the Wine, The Praise Singer, Alexander the Great -trilogia (Fire from Heaven, The Persian Boy, Funeral Games)
|
| Miksi Rooman valtakunnasta tuli niin menestyksekäs?(imperiumi) Voi vastata tietysti ihan listauksella ja vinkata kirjoja, joissa aiheesta löytyisi lisää. |
4099 |
|
|
|
Koulun oppikirjoissa on yleensä hyvin kiteytettynä tällaiset syyt. Rooman valtakunnan suuruuteen johtaviksi asioiksi on usein arveltu ensinnäkin vahvaa armeijaa, jonka avulla valloitettiin ensin lähialueet, sitten kauempaa maita. Sotataito ja sen kehitys loivat edellytykset maailman valloitukselle. Diplomatian avulla lähikansat ja osin kauemmatkin saatiin integroitua roomalaisiksi, antamalla mm. enemmän oikeuksia valloitetuille kuin aiemmin oli ollut tapana. Rakennustekniikka oli kehittynyttä, roomalaiset rakensivat tieverkon (joka mahdollisti sotajoukkojenkin liikkumisen), tämä antoi mahdollisuuden tehokkaaseen viestintään, tieto kulki lähettien mukana tieverkkoa avulla, vesijohtojärjestelmä toi vaurautta ja hyvinvointia sekä näyttävät... |
| Löytyykö suomenkielistä esitystä antiikin puhetyyleistä: attikismi ja asianismi? En tarkoita Ciceron ja Quintilianuksen retoriikkateosten suomennoksia. |
738 |
|
|
|
Laajempia suomenkielisiä yleisesityksiä antiikin attikismista eli attikalaisesta tyylistä eikä asianismista eli aasialaisesta tyylistä ei
valitettavasti löytynyt. Paavo Castrenin Antiikin käsikirjaan, (ilm. v. 2000), nämä hakusanat sisältyvät, ja niitä on lyhyesti selitetty mainiten tyylien tärkeimpiä edustajia. Myös Tieteen termipankki http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:attisismi antaa attisismista lyhyen kuvauksen, jonka lähde on Yrjö Hosiaisluoman vuonna 2003 ilmestynyt Kirjallisuuden sanakirja. Teoksessa: Kivi - sakset - papyrus : kirjoituksia professori Jaakko Frösenin 70-vuotissyntymäpäivän kunniaksi (ilm. v. 2013), Paavo Castrenin artikkeli Disippos ja attikismi. Jaakko Frösenin lisensiaatintyö... |
| Tarvitsisin tietoa antiikin Kreikan urheilusta ja sen merkityksestä kyseisen ajan yhteiskunnassa. Onko siitä kertovaa tietokirjallisuutta saatavilla? |
590 |
|
|
|
Kirjastosta löytyy seuraava teos, joka käsittelee antiikin ajan urheilua:
Koski, Sami: Antiikin urheilu : Olympian kentiltä Rooman areenoille, Jyväskylä : Atena, 2004
Urheilun historiaa käsittelevästä kirjasta löytyy tietoa ainakin olympialaisten historiasta:
Urheilulajien synty / Juha Kanerva, Vesa Tikander, Teos, 2012.
Lisäksi monista antiikin aikaa yleensä käsittelevistä teoksista löytyy tietoa myös urheilusta. Ainakin näitä kirjoja kannattaa katsoa:
Kulttuuri antiikin maailmassa / Mika Kajava, Teos, 2009.
Antiikin Kreikka / Nathaniel Harris, Gummerus, 2004.
Antiikin ajan kulttuurihistoriaa käsitteleviä kirjoja voi hakea verkkokirjastosta asiasanoilla: antiikki ja kulttuurihistoria.
Yliopistojen ja korkeakoulujen kirjastoista löytyy... |
| Kuka Rooman keisari opetti (poikaansa), että "kaikki korret leikataan samanpituisiksi", ja tämä tilanne mahdollistaisi hallitsemisen. |
1025 |
|
|
|
Rooman hallitsijoista voisi kyseeseen tulla vuosina 535-509 eaa. vallassa ollut Lucius Tarquinius, joka sai tekojensa vuoksi lisänimen Superbus, Röyhkeä.
Tarquinius oli yrittänyt valloittaa rynnäköllä läheistä Gabiin kaupunkia, mutta joutui vetäytymään sen muureilta ja menetti mahdollisuutensa kaupungin piirittämiseen. Lopulta hän kävi Gabiin kimppuun viekkauden ja petoksen avulla: yksi Tarquiniuksen pojista, Sextus, pakeni Gabiihin, niin kuin he olivat keskenään sopineet, ja siellä valitti joutuneensa kärsimään isänsä sietämättömästä julmuudesta. Gabiilaiset ottivat hänet ystävällisesti suojiinsa ja uskoivat, että Sextuksen avulla sota saataisiin pian siirtymään Gabiin porteilta Rooman muureille.
Pian Sextus Tarquinius oli Gabiissa yhtä... |
| Etsin antiikin näytelmiä, joissa olisi mahdollisimman paljon antiikin jumalia mukana. Esim. wikipedian kautta löysin Euripideen Bakkhantit, jossa esiintyy… |
1453 |
|
|
|
Antiikin ajan näytelmissä jumalia esiintyy henkilöinä jonkin verran, mutta varsinaisesti näytelmää, jossa olisivat jumalat päärooleissa ei ole säilynyt jälkipolville. Antiikin kreikkalaisten tragedioiden sisältö on kuitenkin lähes pelkästään mytologiaan pohjautuvaa, joten jumalat ovat läsnä näytelmien sisällössä ja tapahtumissa hyvin merkittävästi. Usein kuoro, joka on osana näytelmän rakennetta, kertoo jumalten rooleista tapahtumissa. Näytelmän oletetaan syntyneenkin osana uskonnollisia menoja. Kreikkalaisista suurimmat tragediankirjoittajat ovat Aiskhylos, Sofokles ja Euripides. Euripideen Bakkantit käsittelee Dionysioksen palvontaa, Euripideellä Hippolytos -näytelmässä esiintyvät Afrodite ja Artemis, Troijan naisissa Pallas Athenes ja... |
| Minkä hintainen on 1 dime 1875 ja mistä sen saisi ostettua |
1811 |
|
|
|
Kysyin asiaa antiikki- ja rahaliikkeistä Helsingistä,mutta suoralta kädeltä en saanut vastausta. Rahaliike Holmasto ehdotti, että kysyjä tulisi heillä käymään. Liike sijaitsee osoitteessa Aleksanterinkatu 50. Helsinki.
Kotisivu:
http://www.holmasto.com/
Ulkomaisilta sivuilta löytyy tietoja ja ostomahdollisuuksia:
http://www.e-coins.tv/index.php?catid=11956
Sivulla on haku josta löytyy dime 1875-versioita, kun kirjoittaa hakusarakkeeseen: dime 1875
Hinnat näyttävät alkavan n. kymmenestä dollarista.
Verkkokauppoja, joissa myydään kolikoita on paljon. Tässä ulkomaisia kauppojen luetteloita, joista kolikkoa voi etsiä:
http://lynncoins.com/coin-shops-internet.htm
http://coinresource.com/directory/dealer.htm
http://www.certifiedcoinexchange.com... |
| Haluaisin tietää missä säilytetään mahdollisimman vanhoja, yleisön nähtävissä olevia antiikin historijoitsijoiden Jeesusta käsittelevien kirjoituksien kopioita… |
1030 |
|
|
|
Plinius nuoremman kirjekokoelman käsikirjoitusta on säilynyt kaksi kappaletta: Codex Mediceus Firenzessä Medicien kirjastossa Bilbiotheca Mediceo-Laurentianassa ja Codex Vaticana Vatikaanissa. (Lähde: Plinius nuoremman kirjeitä Trajanuksen ajan Roomasta, 2005. – s. 12). Tacituksen Ab excessu divi Augusti eli Annales teoksen käsikirjoitusta säilytetään Firenzessä Bibliotheca Mediceo-Laurentianassa. Se on kirjoitettu 1000-luvun jälkipuolella. (Lähde: Tacitus: Taistelu keisarivallasta : Rooman historia : 69-70 jkr., 2010. – s. 21). Myös Josephus Flaviuksen Juutalaissodan historiasta on käsikirjoitus Codex Laurentinuo (Lähde: Josephus, Flavius: Juutalaissodan historia, 2004.- s. XIV) eli sekin on Firenzessä.
|
| Olen kysellyt aikaisemminkin siitä, olisiko Aristoteles kutsunut punkkeja "disgusting parasitic animals" -termillä, ja selvästikään ei ole, kuten ei myöskään… |
1764 |
|
|
|
Homeros-johtolanka ei ikävä kyllä vie kovin pitkälle. Kirjastollamme on saksalainen Homeroksen teosten sanakirja (ks. http://www.helmet.fi/record=b1673944~S9*fin ) Kirja toteaa nimenomaan, että sana kynoraistes esiintyy Homeroksella ainoastaan yhdessä kohdassa. Tämä kohta on Odysseian 17. laulu, säe 300. Siinä Odysseus näkee, että hänen vanhan koiransa turkki on täynnä ”eläväisiä”, kuten Otto Manninen kääntää. Myös H. A. Pagenstecher, josta tulee puhe jatkossa, mainitsee punkkitiedon historiassaan Homerokselta vain tämän yhden kohdan.
Sen sijaan lausuman ”a disgusting parasitic animal” jäljet näyttävät johtavan Saksan maalle.
1900-luvun alussa Amerikassa ilmestyi moniosainen punkkeja koskeva tutkimus. Sarjan viimeinen osa,... |
Kysy kirjastonhoitajalta