Haluaisin tietää sukunimistä Huhtilainen, Turunen ja Kosunen. Kiitos! |
1942 |
|
|
|
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Huhtilainen” lienee ollut alkujaan lisänimi ja itäsuomalaista perua. Se on peräisin sanasta ”huhta”, jonka merkitystä on ’kaski tai kaskimaa’. Sukunimeä ”Huhtilainen” on esiintynyt Kiteellä, Tohmajärvellä, Liperissä, Heinävedellä ja Tuusniemellä.
Saman lähteen mukaan sukunimen ”Turunen” taustalla on Turun kaupungin nimi (kuten sukunimessä ”Turkulainen”) tai lännessä skandinaavisen Tor-nimen johdokset kuten Torsten tai idässä ortodoksisen Dorofei-nimen muunnelma (kuten sukunimissä ”Toro” ja ”Toroi”). Ensimmäiset kirjalliset maininnat sukunimestä ”Turunen” ovat 1500-luvulta, ja jo 1600-luvulla se oli yleinen esimerkiksi Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla.... |
Kuka käytti ensimmäisenä Suomesta ilmaisua "tuhansien järvien maa"? |
4562 |
|
|
|
Ilmaus "tuhansien järvien maa" on lähtöisin J. L. Runebergin Maamme-laulusta (Vårt land), sen kymmenennestä säkeistöstä: "Totuuden, runon kotimaa, / maa tuhatjärvinen - " ("O land, du tusen sjöars land"). Tämä kuuluu käytetyimpiin fraaseihin Suomen ulkomaisessa matkailupropagandassa.
Isossa-Britanniassa M. Harland & Son -kustantamo julkaisi vuonna 1899 briteille tarkoitetun Suomen-matkaoppaan, jonka nimi oli Finland : the land of a thousand lakes ("Suomi, tuhansien järvien maa"). Kirjaan sisältyi Maamme-laulu kokonaisuudessaan englanniksi.
Lähde:
Sakari Virkkunen (toim.), Suomalainen fraasisanakirja. Otava, 1981
Sven Hirn & Erkki Markkanen, Tuhansien järvien maa : Suomen matkailun historia. Matkailun edistämiskeskus, 1987
|
Viemerö-suvun alkuperä ja tarkoitus? |
1215 |
|
|
|
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että osa sukunimi ”Viemerö” on peräisin Etelä-Pohjanmaalta. Se saattaa olla peräisin paikannimestä, johon sisältyy sana ”viemerö” (’rinne, ahde, viettävä maa, vieru’). Ensimmäinen kirjallinen maininta on Johan Viemerö vuodelta 1855 Nurmosta. Sukunimi on ollut käytössä ainakin Lapualla, jossa on samanniminen kyläkin.
Mihinkään laajempaan sukututkimukseen ei tämän vastauksen puitteissa ole mahdollista ryhtyä.
|
Kyselisin Ukri nimen alkuperää ja etymologiaa. Eino Leinon Helkavirsien toisesta sarjasta löytyi Ukri niminen runo (kertoo Ukri nimisestä miehestä). Olisin… |
3620 |
|
|
|
Ukri-sanasta etunimenä ei löydy mainintaa tavallisista etunimikirjoista. Juri Nummelinin harvinaisten etunimien kirjassa on Ukrista mainittu, että se on muinaissuomalainen, mahdollisesti Ukko-nimen muunnos. Ukko esiintyy Kalevalassa ja vanhoissa kansanrunoissa suomalaisten tärkeimpänä jumalana.
Juri Nummelin: Osma, Ranja, Vilmiina : 800 harvinaista etunimeä. 2003.
Eino Leinon Helkavirsissä on runo nimellä Ukri. Siinä Ukri on muinaishistoriallinen heimopäällikkö ja samaanipappi. Nimi sopii runon henkilölle (vrt. sana 'ugri' suomalais-ugrilaiset kansat ja kielet).
Helkavirsien Ukri-runoa onn tutkittu ja Viljo Tarkiainen on kirjottanut siitä kirjassaan: Eino Leinon runoudesta, 1954, s. 117-.
|
Selvitin sukunimi Malisen alkuperää ja selvisi, että nimi juontuu idästä tulleen profeetta Malafein (myös Mala) nimestä. Mistä saisin tietoa tästä enemmän? |
2928 |
|
|
|
Suomalaisen sukunimistöntutkimuksen perusteos, Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet tietää kertoa, että Malinen-nimen taustalla on kreikan Malakias, heprean Malakia, josta on venäjässä tullut mm. Malafei, Malahij(a) ja Malasko. Näistä nimistä johdetut muodot Mala, Mali, Malo(i), Malahvie, Malakki, Malkki, Malatsu jne. ovat olleet yleisiä Karjalassa.
Muita Malafein kautta Malakiakseen palautuvia suomalaisia sukunimiä ovat esimerkiksi Malja, Maljanen ja Malkki.
|
Minkä maalainen on sukunimi Rekan? |
830 |
|
|
|
Namespedia-sivustolta löytyy Rekan-nimihaulla tilasto, jonka mukaan Rekan on sukunimenä yleisempi (70%) kuin etunimenä (30%). Eniten sitä on sukunimenä seuraavissa maissa: Latvia, UK, USA, Malesia, Indonesia, Pakistan ja Saudi Arabia. Tilastosivu: http://www.namespedia.com/details/Rekan
Google-hakujen perusteella näyttää siltä, että sukunimi on vahvasti aasialaista alkuperää. Esimerkiksi Indonesian pääkaupungissa Jakartassa toimii yritys nimeltä Anwar, Sugiharto & Rekan. Isossa-Britanniassa asuvien Rekan-nimisten henkilöiden etunimi viittaa myös Pakistanin ja muun Aasian suuntaan. Mitään varmaa alkuperän selitystä ei kuitenkaan löytynyt.
|
Mistä tulee sanonta epäonnistumisesta ”palasi maitojunalla kotiin”? |
6492 |
|
|
|
Maitojunalla palaamisessa on tavallisesti kyse jonkin vastentahtoisessa keskeyttämisessä. Kun joku palaa maitojunalla kotiin, häneltä on jäänyt tehtävä kesken. Ilmaus on siirtynyt yleiskieleen sotilasslangista. Sen alkuperäinen merkitys on ollut "joutua komennetuksi kesken kurssin takaisin perusyksikköönsä tai joukko-osastoonsa". Sanonta on saanut alkunsa RUK:sta, josta todistuksetta jääneet oppilaat lähetettiin joukko-osastoihinsa päättäjäispäivänä jollakin varhaisella aamujunalla.
Lähteet:
Pirkko Muikku-Werner, Jarmo Harri Jantunen, Ossi Kokko, Suurella sydämellä ihan sikana : suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja
Antti Penttinen, Sotilasslangin sanakirja
Marjatta Vilkamaa-Viitala, Joka lähtöön (http://www.kotus.fi/?s=3578)
|
Tapani nimen alkuperä. Mistä lähtöisin? |
3165 |
|
|
|
Tapani on muunnos kreikkalaisesta nimestä Stefanos, joka tarkoittaa 'kruunattua' ja 'seppelöityä'.
Ensimmäinen tunnettu Stefanos-nimen kantaja on ollut kristikunnan ensimmäinen marttyri pyhä Stefanos, jonka kuolinpäivän muistoksi on jo vuoden 380 tienoilta vietetty toista joulupäivää eli tapaninpäivää. Sekä kreikkalaiskatolilaisilla että roomalaiskatolilaisilla on ollut useita pyhimyksiä, joiden nimi on pohjautunut Stefanos-nimeen (esimerkiksi Unkarin pyhä Tapani l. István).
Tapani-nimen sukulaisia muissa kielissä ovat esimerkiksi englannin Stephen, ruotsin Stefan ja slaavilaisten kielten Stepan.
Lähteet:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava, 2005)
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (WSOY, 2004)
http://www.ortodoksi.net/index.php/Stefanos_... |
Mistä tulee sukunimi Pippola? |
1536 |
|
|
|
Sukunimi 'Pippola' on lähtöisin Vimpelistä samannimisestä talosta. Nimi olisi voinut syntyä samalla tavalla kuin sukunimi 'Piippola' (Pirjo Mikkonen: Sukunimikirja, 2000).
Sukunimikirjassa selvitetään sukunimien Piippo - Piipponen - Piippola - Pippola alkuperää. Se voisi olla Pietarin kansankielinen asu, sillä ainakin Virossa Petruksesta tulee Peep. Toisaalta nimet muistuttavat vanhaan saksalaiseen henkilönnimistöön lukeutuvia miestennimiä Bibo, Bibbo, Pipo, Pippo jne. Nimeä muistuttavia tietoja meillä on jo keskiajalta: Talonpoika Olaff Pypon 1463 Halikossa, lautamies Jap Peppo 1461 Kaarinassa.
Sirkka Paikkalan artikkelissa on kerrottu tästä Pietari-nimestä sukunimissämme: http://www.genealogia.fi/nimet/nimi36hs.htm .
|
Mietin tässä suomen sanaa narrata. Mikä sen suhde on englannin narrate-sanaan? Suomessa narraaminen viittaa huiputtamiseen ja puijaamiseen, englannissa… |
1736 |
|
|
|
Sanat narrata ja narrate eivät merkityksellisesti liity toisiinsa - ne perustuvat eri sanoihin.
Narraaminen tulee suomeen ruotsin verbistä narra, joka puolestaan on lainaa alasaksan verbistä narren, "pitää narrinaan, huiputtaa; käyttäytyä narrin tapaan". Sana on johdos hupsua tai ilveilijää merkitsevästä sanasta narre, joka on lainattu suomen kieleen ruotsin kautta asussa narri. Sanavartalon perimmäistä alkuperää ei tunneta.
Narrate taas pohjautuu latinan kertomista merkitsevään verbiin narrare. Sanaan ei sinänsä liity ajatusta puijaamisesta - olkoonkin, että kertomiseen voi toki liittyä petollisia taka-ajatuksia.
Lähteet:
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
The Oxford English dictionary. X, Moul-Ovum
|
Mistä tulee sukunimi Närhi? |
2592 |
|
|
|
Pirjo Mikkosen kirjassa Sukunimet, uudistettu laitos 2000, s. 415, kerrotaan sukunimestä Närhi seuraavaa:
Nimeen on katsottu sisältyvän linnunnimityksen "närhi", joka olisi alkuaan annettu henkilökohtaiseksi lisänimeksi. Etenkin karjalaiselle henkilönimistölle on eläintennimitysten runsas käyttö ollut yleistä.
Sukunimi mainitaan ensimmäisiä kertoja Parikkalassa vuonna 1631 Oluff Närhä, Pälkjärvellä 1631 Trofimko Närhj, Kiteellä 1646 Iwanko Närhi. Närhiä on asunut myös Säkkijärvellä ja Suojärvellä. Savon vanhoissa maa- ja tuomiokirjoissa on nimestä Närhinen tietoja.
Pietikäisten suvussa on olemassa Närhin sukuhaara, jonka nimen alkuperästä on kerrottu sukuseuran sivuilla: http://www.pietikaistensukuseura.fi/narhi.htm ja heidän... |
Haluaisin tietää Karjalasta summan kylästä sukunimellä SOKURA, mistä se polveutuu |
1407 |
|
|
|
Esittämääsi kysymykseen löytyy Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta seuraava vastaus:
Sukunimi Sokura on eteläkarjalainen nimi. Kirjallisissa dokumenteissa on merkintöjä tämännimisistä 1500-luvulta. Luumäellä Sokura on myös kylännimi. Antreassa taas on Sokuranmaa-niminen kylä. Nimi Sokura voisi olla samaa perua kuin nimi Sokka, jonka arvellaan olevan peräisin venäläisestä ristimänimestä Sofon.
Lähde: Mikkonen, Pirjo : Sukunimet (Otava 2000)
|
Onko teillä tietoa Leijonaa mä metsästän -laululeikin alkuperästä? Onko se käännetty jostain kielestä vai alun perin suomalainen leikki? Miltä vuodelta se on? |
6662 |
|
|
|
Mistä laulu alun perin on lähtöisin, lienee mahdoton sanoa. Vuosikymmeniä ympäri maailmaa eri kielillä ja kansojen keskuudessa on esiintynyt erilaisia versioita tästä laulusta. Suomen kansallisdiskografiasta löytyy levytettyjä tai nuotinnettuja versioita nimillä "Leijonanmetsästys", "Leijonan metsästys" ja "Leijonaa mä metsästän" 1990-luvun alusta alkaen, mutta tiettävästi laulua on leikitty Suomessa jo kymmeniä vuosia aiemmin. Laulun alkuperästä, iästä ja levinneisyydestä tietoa saadakseen olisi kartoitettava laajasti leikkilaulujen tai laululeikkien, kansanrunouden, kansanmusiikin, liikuntaleikkien ja muun leikkiperinteen tutkimusta - mahdollisesti jopa tehtävä tästä aiheesta kokonaan uusi tutkimus. Alustava lähteiden kartoitus on... |
Mistä sukunimi Maskulin on lähtöisin? |
1741 |
|
|
|
1780-luvulla syntynyt tai elänyt Naantalin porvari Henrik Maskulin oli jonkun Naantalin Leinbergin suvun tyttären puoliso, käy ilmi Suomen aatelittomia sukuja -teoksen sivulta 779. Teoksen tarkka nimi on:
Sukukirja I osa [Aeimelaeus-Lithovius]: Suomen aatelittomia sukuja. Toim. Axel Bergholm.
Naantalin matkailu Oy:n sivuilla nimi mainitaan historiallisen kävelykierroksen yhteydessä:
"Opastetulla kävelykierroksella kuullaan Naantalin vanhan kaupungin talojen kertomia tarinoita Maskuliinskasta Otto Flemingiin."
http://www.naantalinmatkailu.fi/ryhmat-24_karvareita_ja_porvareita
Ilmeisesti siis Naantalista löytyy myös Maskulinin talo.
Nimi Maskulin on nyky-Suomessa hyvin harvinainen. Nykyisenä sukunimenä se on vain kuudellakymmenellä... |
Aino-täysin suomalaista alkuperää oleva nimi. Onko muita vastaavan kriteerin täytäviä nimiä |
2693 |
|
|
|
Yleensä nimikirjoissa kerrotaan nimien alkuperä. HelMet-haun "nimikirjat" antaa tulokseksi suuren joukon saatavilla olevia kirjoja. Perusteellisia ovat esimerkiksi: Etunimet / Kustaa Vilkuna ; toimittanut Pirjo Mikkonen, 2005 sekä Suuri etunimikirja / Pentti Lempiäinen ; [toimitus: Raisa Vuohelainen, Tanja Soikkeli],
1999. Näissä ei kuitenkaan ole eroteltu nimiä alkuperämaan mukaan vaan mukana ovat niin suomalaista kuin ulkomaistakin alkuperää olevat nimet.
Verkkosivulta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_muinaisnimet löytyy lista nimistä, joiden voi olettaa olevan alkujaan suomalaisia.
|
Mistä kysymysmerkki on lähtöisin? Onko sellainen väite totta, että se olisi alun perin ollut kissan häntää esittävä hieroglyfi? |
1055 |
|
|
|
Tieteen kuvalehdessä 2/2004 on vastattu kysymykseen näin:
"Kreikkalaisessa kirjoitusjärjestelmässä kysymysmerkkinä käytetään ;-merkkiä. Jostain syystä sitä ei haluttu ottaa latinalaiseen merkistöön. Mm. englantilaisen Sussexin yliopiston kielitieteen professori Larry Trask on esittänyt, että kysymysmerkki juontuu keskiaikaisesta tavasta merkitä latinankielisen kysymyslauseen perään kirjainyhdistelmä Qo, jolla viitattiin alun perin etsimistä mutta myöhemmin myös kysymystä tarkoittavaan quaestio-sanaan. Ajan mittaan Qo:n kirjoitustapa yksinkertaistui. Se alkoi näyttää aaltoviivalta, jonka alapuolella oli piste: ~. Jostakin syystä aaltoviiva ryhdyttiin kirjoittamaan pystysuoraan, jolloin syntyi nykyinen kysymysmerkki."
Artikkeli löytyy myös... |
Mitä tarkoittaa KAATRA? |
2235 |
|
|
|
Suomen kielen sana "kaatra" on sama kuin 'kaakkuri'(Inkerin murteiden "koatra"); virolaismurteen "kaader" on 'harmaa lokki'.
Lähde:
Suomen kielen etymologinen sanakirja I, 1955.
|
Mikä on eripurainen-sanan etymologia? |
3233 |
|
|
|
Sana perustunee verbiin ”purista”, jonka merkitys on teoksen ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 2; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1995) mukaan ’sorista, porista, lörpötellä, jutella, nurista, jupista’. Sana on esiintynyt itämurteissa ja hämäläismurteissa. Substantiivi ”eripura” on esiintynyt jo 1500-luvulla Mikael Agricolan teoksissa merkityksessä ’erimielisyys, kiista’, joten sanan alkuperä on suomen kirjakieltä vanhempi. ”Eri” on myös hyvin vanha jo Agricolalla esiintyvä sana, joka on johdettu sanasta ”erä” (’erillinen osa, pala’), mikäli ”Suomen sanojen alkuperän” (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) tietoihin on luottaminen.
|
Mistä tulee sana sissi? Siis sellainen sotahenkilö, joka muissa kielissä on gerilla tai guerilla tms? |
3909 |
|
|
|
Suomen kielen etymologinen sanakirja osa IV sisältää pitkän selostuksen sanan "sissi" käytöstä eri puolilla Suomea ja suomensukuisten kansojen parissa. "Sissi" on vanha sana, jolla on paljon eri muotoja ja jota on myös käytetty verbinä "sissiä, siissiä, sissittää jne". Merkityksiä mm.: partiosotilas, rosvo, maankiertäjä, urkkija, vakoilija. Sana on luultavasti slaavilaista alkuperää (esim. puolan szysz = partisaani, rosvo, venäjän shish = tienkulkija). Suomen sukututkimusseuran sivuilta voi myöslukea pohdintoja sanan alkuperästä. http://www.genealogia.fi/nimet/nimi118s.htm
|
Mikä on Vikke nimen alkuperä ja onko yleistä nimipäivää vaikka nimeä ei löydy almanakasta? |
3494 |
|
|
|
Vikke on sekä Viktorin että Ludvigin kutsumamuoto, minkä lisäksi sitä on käytetty ainakin Vilhelmistä johdettujen Vilhon ja Villen lempinimenä. Vikke-nimelle on siis mahdollista esittää monta vaihtoehtoista taustaa ja monta potentiaalista nimipäivää.
Viktor on yleinen muunnelma latinan nimestä Victor, joka tarkoittaa 'voittajaa'. Viktor oli Suomen almanakassa 1700-luvulta alkaen, ja nykyisin se on ruotsinkielisessä almanakassa. Suomenkielisessä almanakassa sitä edustaa Vihtori. Vikke voisi siis viettää nimipäiväänsä Vihtorin päivänä 22. maaliskuuta.
Ludvigin kantanimi on muinaissaksan Chlodowehc, jonka merkitys on 'ylistetty taistelija'. Kansainvälisiä vastineita ovat muun muassa saksan Ludwig, englannin Lewis, ranskan Louis, espanjan... |