alkuperä

Tilaa aihepiirin alkuperä RSS-syöte
189 osumaa haulle. Näytetään tulokset 81–100.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mistä nimi Onatsu juontaa? 3654 Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan mukaan Onatsu-nimen pohjana on karjalainen kutsumanimi Onanie, Onaska ja Ono(i). Venäjässä vastaavat nimet ovat Anania ja Ona (heprean Ananias, Hananja). Ondrein (Andrei) puhuttelumuoto on saattanut olla Onu tai Ona. Onatsu-nimessä on laatokankarjalaiselle nimistölle tyypillinen pääte –tsu, joka on ilmeisesti saanut venäjästä vaikutteita. Päätettä on käytetty suomalaistenkin sanojen nimijohtimena. Sukunimi Onatsu on tunnettu Salmissa. Salmin lahden rannalla on myös kylä nimeltä Onattšu. Mikkonen Pirjo – Paikkala Sirkka: Sukunimet (Otava, 2000)
Mistä tulee nimi Silpa ja esiintyykö sitä kirjallisuudessa mm Raamatussa? 1879 Silpa-nimi esiintyy Raamatussa. Raamatun Silpa oli Lean orjatar, jonka Lea antoi Jaakobille vaimoksi. Näin Silpa oli Raakelin ja Bilhan ohella yksi Jaakobin vaimoista. Hepreankielinen muoto nimestä on Zilpa tai Zilpah. Kirjallisuudessa nimi Silpa esiintyy ainakin Anita Diamantin teoksessa Punainen teltta (1999). Myös Kaari Utrion romaanissa Kuukiven kevät (1995), joka tosin sijoittuu 1000-luvun Suomeen, on Silpa-niminen henkilö. Suomessa nimi on ollut käytössä viimeisten reilun sadan vuoden aikana noin 130 henkilöllä. http://www.evl.fi/raamattu/1992/1Moos.30.html http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_11960#.VouOFU1dPcs http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_33087#.Vou07vM8Jok https://fi.wikipedia.org/wiki/Jaakob_(...
Mistä tulee sanonta "kyrpä otsassa"? 6368 Urbaanin sanakirjan mukaan ”kyrpä otsassa” tarkoittaa 1) jos jotakin vituttaa 2) tai ei tiedä mitä tehdä jossain tilanteessa http://urbaanisanakirja.com/word/kyrpa-otsassa/ . Toinenkin selitys on: sitä käytetään ylimielisestä henkilöstä, joka on täysi pelle http://urbaanisanakirja.com/word/kyrpa-otassa/ . Sanonnan alkuperä ei selvinnyt.
Mistä sukunimi Saarinen on peräisin? 1155 Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Saarinen” perustuu sanaan ”saari”, joka on ollut talon tai torpan nimi. Pääte ”-nen” on saatettu lisätä, jotta sanasta tulisi sukunimimäisempi. Nimeä on annettu 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa tilattomalle väestölle, joten aina sukunimen taustalla ei ole suoraan vanha asutuspaikan nimi.
Vanhempieni ikäpolveen kuuluvista monet ovat omaksuneet termin "luokkaretki" sanana joka yhdellä kertaa kiteyttää sen kokemuksen jonka niin monet kävivät läpi… 1718 Selvittelin asiaa selailemalla aihetta käsittelevää kirjallisuutta, mutta ensimmäisestä käyttökerrasta ei löytynyt tietoa. Katriina Järvisen ja Laura Kolben kirjan ”Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa” (Kirjapaja, 2007) esipuheessa sanotaan käsitettä ”luokkaretki” (”klassresa”) on käytetty Ruotsissa tarkoittamaan ”työväenluokasta lähtöisin olevan henkilön sosiaalista nousua” (s. 8). Suomessa sen sijaan heidän mukaansa on puhuttu enemmänkin sosiaalisesta noususta. Kyse ei siis olisi tämän mukaan niinkään maaltamuutosta tai Ruotsiin muuttamisesta vaan noususta korkeampaa yhteiskuntaluokkaan. Luultavasti termi on ollut aika populaari, sillä sitä ei löytynyt vanhemmista sosiologiaa käsittelevistä teoksista, vaikka niissä käsitellään kyllä...
Mistä tulee sana "osoite" sekä "avio"? 778 Sanojen alkuperää voi tutkia etymologisesta sanakirjasta. Sana 'osoite' on johdettu verbistä 'osoittaa'. Elias Lönnrot otti sen käyttöön merkityksessä 'osoitus, näyte, viite'. Nykymerkitys on ollut sanakirjassa ensi kerran vuonna 1853. Sanaa 'avio' on kysytty aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Vastaus ja käyty keskustelu löytyy Hakemistosta asiasanalla 'avioliitto'. http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=cf0642a1-5b… Lähteitä: Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOYpro, 2009) Meri, Veijo: Sanojen synty (Gummerus, 2002) http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/asiasanahakemisto/ http://www.suomisanakirja.fi/
Mitä Soininen tarkoittaa? 1586 Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että Soini-alkuiset sukunimet perustuvat skandinaaviseen etunimeen ”Sven”. ”Soini” esiintyy myös suomalaisessa mytologiassa yhden Kalevan pojan nimenä. Yleiskielen sanana ”soini” on myös merkinnyt ennen ’asemiestä’. ”Soininen” on esiintynyt jo 1500-luvulla Karjalankannaksella ja Savossa.
Itäsuomalaisessa nimistössä esiintyy sukunimi Westman/Vestman. Samannimiset saaret( Vestmannaeyer)sijaitsevat Islannin edustalla. Onko nimillä yhteyttä… 1214 Englanninkielisen Wikipedian mukaan Vestmannaeyjar-saaret ovat saaneet nimensä irlantilaisista orjista, jotka muinaiset skandinaavit (pohjanmiehet eli viikingit) olivat siepanneet orjiksi. Muinaisnorjan sanaa vestmen tai westmen ruvettiin käyttämään irlantilaisista ja se säilyi islannin kielessä, vaikka Irlanti on idempänä kuin Islanti. Pirjo Mikkosen Kielikello -lehdessä julkaistussa verkkoartikkelissa Mitä ruotusotamiesrullat kertovat nimistöntutkijalle : Suomen ruotusotamiesten lisänimistä sukunimi Westman mainitaan Ruotsin vallan aikana annettuna ruotsinkielisenä sotilasnimenä, ja se olisi jäänyt käyttöön sukunimenä. Man -loppuiset nimet ovat Ruotsissa olleet porvarissäätyyn kuuluvien (kauppiaiden ja käsityöläisten) sukunimiä. Ruotsin...
Meidän suvussa kulkee miehillä nimi Esser. Mistä nimi tulee? 965 Etunimeä ”Esser” ei löydy tutkimistani etunimikirjoista. Se on Suomessa sangen harvinainen etunimi, sillä osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/ löytyvän väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan sen on saanut nimekseen alle 50 henkilöä, suurin osa ennen 1960-lukua syntyneitä. Koska varmaa tietoa ei ole, voisi nimeä hiukan spekuloida, mutta tämä on tosiaan vain omaa arveluani. Behind the Name -sivusto osoitteessa http://surnames.behindthename.com/name/esser kertoo, että “Esser” saksalaisperäinen sukunimi, joka on peräisin sanasta ”asse” (’akseli’). Ei tuntuisi mahdottomalta, että se olisi voinut tulla Suomeenkin tuota kautta. Toisaalta nimi ”Esser” voisi ehkä olla muunnelma nimestä ”Asser”. ”Suomalaiset etunimet Aadasta...
Mitä tarkoittaa ja mikä alkuperä on nimellä Liinu? 3403 Anne Saarikallen kirjasta Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus 2007) löytyy selitystä Liinu-nimeen. Sitä voidaan pitää sekä Elinan ja että Liinan pohjalta syntyneenä nimenä, sillä sitä on käytetty molempien lempinimenä. Nimeä on tavatuu jo 1800-luvulla. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta voi tutkailla Liinu-nimisten lukumääriä: http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Mitä tarkoittaa sana "pirssi". Karjalatar kirjoittaa vuoden 1899 suurtulvasta mm: "Vesi täyttää pirssit ja voimakkailla hartioillaan on se kohotellut… 2983 Suomen sanojen alkuperä -kirjassa on pirssi-sanalle löydetty seuraavanlaisia merkityksiä uudemman merkityksen "taksi" lisäksi: "vaja, katos, puutavaran välivarasto, lautatarha"; kaakkoismurteiden pirsa tarkoittaa "lautatarha, laivojen purku- ja lastin myyntipaikka, polttopuukauppa"; venäjän birza tarkoittaa "seisontapaikka, asemapaikka (esim. ajureita varten)" Kansanperinteen sanakirjassa on myös annettu samantapainen merkitys: "ajurien tai työväen odotus- ja seisontapaikka, ajuriasema, (viljan, halkojen) lastaus- ja purkauslaituri, halkotarha". Lähteet: Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja 2. SKS 1995. Vuorela, Toivo: Kansanperinteen sankirja. WSOY 1979.
Löysin netistä Christer Kihlmanin kirjoittamaksi mainitun runon "Kurjet". Missään ei kerrota, kuka on suomentanut - vai onko Kihlman kirjoittanut tämän suoraan… 1937 Christer Kihlman on julkaissut kaksi runokokoelmaa Rummen vid havet (1951) ja Munkmonolog (1953). Fennican, Suomen kansallisbibliografian mukaan niitä ei ole suomennettu. (https://fennica.linneanet.fi ) Christer Kihlman on julkaissut runoja sisältävän kokoomateoksen yhdessä Henrik Tikkasen kanssa, joka on tehnyt kirjaan piirrokset. Teoksen nimi on Alastomat ja autuaat (De nakna och de saliga) ja sen on vuonna 1982 suomentanut Pentti Saaritsa, joka on useiden Kihlmanin teosten suomentaja. Christer Kihlmanin teoksia ovat suomentaneet lisäksi Oili Suominen, Pentti Saarikoski, Esa Adrian ja Kristiina Kivivuori. "Kurjet" -runoa on siteerattu internetissä, mutta tarkat lähdetiedot puuttuvat. Runon alkuperää emme valitettavasti pysty...
Ostin jouluseimen, jonka hahmot on signeerattu tiedoin EIG. L.V. B. En onnistunut löytämään netistä kuin vastaavanlaisten hahmojen myynti-ilmoituksen http:/… 742 EIG.L.V viittaa valmistajan tuotemerkkiin, vaikka lyhenteiden merkitys ei valitettavasti selvinnyt. Tuotteen alkuperämaa on Hollanti. Saksankielisen Wikipedia-sivuston ja Tagblatt-lehden artikkelin mukaan kipsiset seimihahmot ovat peräisin 1800-luvun loppupuolelta, jolloin ne tulivat muotiin. Merkittävimmät valmistuspaikat sijaitsivat Keski-Saksassa, Ranskassa ja Hollannissa.
Tyttönimeni on Kannas. Mistä se tulee? Olen kuullut, että se olisi suojeltu sukunimi. Pitääköhän paikkansa? 800 Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Kannas” on peräisin vastaavasta yleiskielen sanasta, joka on saattanut olla pientilan nimenä ja tulla sitä kautta sukunimeksi. Tosin Mikkosen ja Paikkalan mukaan tuota sukunimeä on otettu myös sukunimien suomalaistamisen yhteydessä, jolloin varsinaista yhteyttä tilannimeen ei ole ollut. Entäpä mistä sana ”kannas” tulee? ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 1; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) kertoo, että se on johdos sanasta ”kanta”. ”Kanta” puolestaan on vanha sana, joka on ollut suomen kirjakielessä jo Agricolan ajoista asti. Sille löytyy myös vastineita lukuisista sukukielistä, ja koska etymologialle ei anneta...
Mikä on sanan lutka etymologia? Kuulostaa jotenkin venäjän lainalta? 4797 Suomen kielen sana lutka on todennäköisesti peräisin venäjän adjektiivista bludnyj, joka tarkoittaa haureellista tai irstailevaa. Lähteet: Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004) Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja. (SKS, 1995)
Mikä on Salla-nimen alkuperä ja tarkoitus 3781 Salla-nimi on muodostunut Suomessa Salli-nimen rinnakkaismuodoksi. Lapin nimistöstä tutulla Sallatunturilla on mahdollisesti ollut vaikutusta Salla-nimen yleistymiseen. Salli taas on tullut englannin Sallystä, joka puolestaan on Sarah-nimen hellittelymuoto. Suomessa vastaava nimi on siis Saara. Saara on yli 4000 vuotta vanha nimi, joka tunnetaan kaikkialla maailmassa. Nimi tarkoittaa heprean kielessä ruhtinatarta. Tunnetuin Saara lienee Vanhan testamentin Aabrahamin vaimo. Vilkuna: Etunimet (Otava, 2005)
Mikä on kysymysmerkin historia? 1164 Kysymysmerkin taustalla on latinankielinen kysymystä merkitsevä sana "questio". Alunperin latinankielisissä teksteissä kysymyslause osoitettiin kirjoittamalla sana kokonaisuudessaan lauseen loppuun. Tilan säästämiseksi tämä pian lyhentyi muotoon "qo". Jotta olisi vältetty merkinnän tulkitseminen edellisen sanan loppuun kuuluvaksi päätteeksi, siitä muokattiin symboli, jossa pieni q- ja o-kirjain olivat päällekkäin. Vähitellen q:sta jäi jäljelle vain koukero ja o:sta tuli pelkkä piste, ja näin latinankielisten oppineiden qo-lyhenne virtaviivaistui nykyaikaiseksi kysymysmerkiksi.
Haluaisin tietää sukunimistä Huhtilainen, Turunen ja Kosunen. Kiitos! 1908 Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Huhtilainen” lienee ollut alkujaan lisänimi ja itäsuomalaista perua. Se on peräisin sanasta ”huhta”, jonka merkitystä on ’kaski tai kaskimaa’. Sukunimeä ”Huhtilainen” on esiintynyt Kiteellä, Tohmajärvellä, Liperissä, Heinävedellä ja Tuusniemellä. Saman lähteen mukaan sukunimen ”Turunen” taustalla on Turun kaupungin nimi (kuten sukunimessä ”Turkulainen”) tai lännessä skandinaavisen Tor-nimen johdokset kuten Torsten tai idässä ortodoksisen Dorofei-nimen muunnelma (kuten sukunimissä ”Toro” ja ”Toroi”). Ensimmäiset kirjalliset maininnat sukunimestä ”Turunen” ovat 1500-luvulta, ja jo 1600-luvulla se oli yleinen esimerkiksi Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla....
Kuka käytti ensimmäisenä Suomesta ilmaisua "tuhansien järvien maa"? 4485 Ilmaus "tuhansien järvien maa" on lähtöisin J. L. Runebergin Maamme-laulusta (Vårt land), sen kymmenennestä säkeistöstä: "Totuuden, runon kotimaa, / maa tuhatjärvinen - " ("O land, du tusen sjöars land"). Tämä kuuluu käytetyimpiin fraaseihin Suomen ulkomaisessa matkailupropagandassa. Isossa-Britanniassa M. Harland & Son -kustantamo julkaisi vuonna 1899 briteille tarkoitetun Suomen-matkaoppaan, jonka nimi oli Finland : the land of a thousand lakes ("Suomi, tuhansien järvien maa"). Kirjaan sisältyi Maamme-laulu kokonaisuudessaan englanniksi. Lähde: Sakari Virkkunen (toim.), Suomalainen fraasisanakirja. Otava, 1981 Sven Hirn & Erkki Markkanen, Tuhansien järvien maa : Suomen matkailun historia. Matkailun edistämiskeskus, 1987
Viemerö-suvun alkuperä ja tarkoitus? 1196 Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että osa sukunimi ”Viemerö” on peräisin Etelä-Pohjanmaalta. Se saattaa olla peräisin paikannimestä, johon sisältyy sana ”viemerö” (’rinne, ahde, viettävä maa, vieru’). Ensimmäinen kirjallinen maininta on Johan Viemerö vuodelta 1855 Nurmosta. Sukunimi on ollut käytössä ainakin Lapualla, jossa on samanniminen kyläkin. Mihinkään laajempaan sukututkimukseen ei tämän vastauksen puitteissa ole mahdollista ryhtyä.