aateli

Tilaa aihepiirin aateli RSS-syöte
15 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–15.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
"Solovetskin luostarin votšina". Mikä on votsina? 107 "Votšina" on historiallisesti viitannut Venäjällä maahan tai tontteihin (tyypillisesti kartanoihin), joihin määräytyy omistusoikeus perimisen kautta (tyypillisesti isältä pojalle); tämä kuvio, jossa ylhäiset omistavat ja perivät maata, muistuttaa vahvasti monelle Euroopan historiasta tuttua feodalistista yhteiskuntajärjestelmää. Se, miten tämä kuvio on tarkalleen toteutunut eri historian ajanjaksoina ja eri paikoissa, on luontaisestikin vaikuttanut termin "votšina" tarkkaan merkitykseen.Lähteet:Mikhail M. Krom. Votchina. https://www.encyclopedia.com/history/encyclopedias-almanacs-transcripts-and-maps/votchina
Voiko miespuoliso ottaa vaimonsa sukunimen, mikäli vaimo kuuluu ritarihuoneen luetteloon kuuluvaan "aatelissukuun"? 130 Etu- ja sukunimilain mukaan aviopuoliso voi ottaa toisen puolison sellaisen sukunimen, joka tällä on ollut viimeksi naimattomana ollessaan. Ritarihuoneen sivuilla taas kerrotaan, ettei nimi itsessään tarkoita aateluutta, vaan samaa sukunimeä voivat kantaa sekä aateloidut että ei-aateloidut suvun jäsenet, ilmeisesti myös aviopuolisot.  Digi- ja väestötietoviraston vihkimisasioiden notaari vielä vahvisti sähköpostiviestissä 29.8.2023, että estettä "aatelisen" sukunimen ottamiselle miespuolisollakaan ei ole, ellei nimen kantaja asiaa vastusta. 
Oliko hovinainen Marie-Thérèse-Louise de Savoie-Carignan myös prinsessa? 214 Kyllä, Marie Thérèse Louise of Savoy (englanti) / Maria Teresa Luisa di Savoia-Carignano (italia) / Marie Thérèse Louise de Savoie-Carignan (ranska) (8. 9. 1749 – 3.9.1792) oli avioliittonsa myötä arvonimeltään Princesse de Lamballe eli Lamballen ruhtinatar/prinsessa. Hänen isänsä oli Prince Louis-Victor de Savoie-Carignan, miehensä Louis Alexandre de Bourbon, prince de Lamballe. Lähde: Encyclopaedia Britannica https://www.britannica.com/biography/Marie-Therese-Louise-de-Savoie-Car… Kielitoimiston sanakirjan mukaan prinsessa on: hallitsijahuoneen naispuolinen ei-hallitseva jäsen. Ruhtinatar taas: eräistä naispuolisista hallitsijoista; ruhtinassuvun naispuolinen jäsen, vars. ruhtinaan puoliso. Marie Thérèse Louise de Savoie-...
Mistä löytyy tietoa näistä: - Aateliarvot hierarkisessa järjestyksessä 1500-1900luvulla Ranskassa tai Englannissa - millaisilla arvonimillä aatelistoa… 1111 Englanninkielisessä Wikipediassa on hyväntuntuiset artikkelit Britannian aatelistosta ja puhuttelusäännöistä. Ranskankielisestä aatelistosta vastaavat artikkelit englanniksi ja ranskaksi. Wikipedian artikkeleista löytyy myös lähdeluettelot ja vinkkejä lisätietojen hakuun kirjallisista lähteistä. Samoin siellä on listauksia etu- ja sukunimistä kulttureittain.   
Mikä on kreivin ja jaarlin ero? Count ja Earl Isossa-Britanniassa. 931 Isossa-Britanniassa kreiviä vastaa 'Earl' eli jaarli. Pelkkää 'Count'-arvonimeä ei käytetä. Sen sijaan kreivitärtä kutsutaan nimellä 'Countess' (ei siis jaarlitar).Jaarlin ja kreivittären alapuolella arvoasteikossa ovat varakreivi 'Viscount' ja varakreivitär 'Viscountess'.Lähteet:http://www.katajala.net/keskiaika/elama/aatelisarvot.htmlhttps://www.historic-uk.com/CultureUK/The-British-Peerage/ 
Valkeavuoren 7B haluaa tietää, kuinka monta aatelista Suomessa on? 786 Suomen aatelisista on tietoa suvuittain ja sukuihin kuuluvista henkilöistä. Sukujen nimistä ja sukuihin kuuluvista henkilöistä saa tietoa verkkoartikkelista ja painetusta Suomen aateliskalenterista, josta uusin on vuodelta 2016. Aateliskalenterissa on tietoja myöa sukujen henkilöistä. Aateliskalenterin 2013 mukaan sukuja on seuraavasti: Ruhtinas = 1 Kreivit = 11 Vapaaherrat = 63 Ritari- ja aatelismiehet = 282 Osaan aatelissukuja ei synny enää uusia jäseniä. Tässä yhteydessä sanotaan, että suku on sammunut. https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_aatelissuvuista
Onko Suomen keskiajan aatelissita ja rälssistä olemassa uudempia teoksia kuin Anthonin ja Ramsayn kirjat? Osa niiden tiedoista on jo vanhentunut. 627 Yksinomaan Suomen keskiajan aatelisia tai rälssejä käsitteleviä teoksia ei liiemmin ole. Lupaavimmalta vaikuttava hakutulos asiasanayhdistelmällä Suomi, keskiaika ja säädyt (tai aateli) on Impola, Henrik: Frälset och dess russtjänst i Finland på 1500-talet (Genealogiska samfundet 2011). Aiheesta voi haeskella lisätietoa mm. näistä kirjoista: - Jutikkala, Eino: Talonpoika - aatelismies - kruunu. Maapolitiikkaa ja maanomistusoloja Pohjoismaissa 1550-1750 (SKS 1983) - Eepos. Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan (WSOY 2005) - Hetemaa, Anne: Suomen keskiaika (Facto 2003) - Haikonen, Iris: Kartanon mailla. Sätereitä ja rälssimiehiä (Genimap 2006) - Kari, Risto: Suomalaisten keskiaika. Myytit ja todellisuus (WSOY 2004) - Keskiajan...
Onko romaania, joka kertoo 1700-luvun herrasväen elämästä? 1734 Kotimaisesta 1700-luvun elämästä kertovia romaaneja ovat mm. Pirjo Tuomisen Kuningasväylä (Tammi 1997) sekä Leila Tuuren Kauppamiesten sukua (Karisto 2001) ja Kauppamiehen tytär (Karisto 2003). Maailmalta vastaavia teoksia voisivat olla esim. Jane Austenin Ylpeys ja ennakkoluulo (WSOY, 17. painos 2007) ja Per Olov Enquistin Henkilääkäri (Gummerus, 3. painos 2003). Tietokirjallisuuden puolelta löytyy myös sopivia teoksia aikakauden tapakulttuuriin ja herrasväen elämään tutustumiseen. Näitä ovat esim. Kirsi Vainio-Kohosen Sophie Creutzin aika: aateliselämää 1700-luvun Suomessa (SKS 2008) ja Riitta Koskisen Säätyläiskoti Suomessa: sisustuksia, historiaa ja tapakulttuuria 1700-luvulta.
Haluaisin tietää, minä vuosina on ilmestynyt Suomen aateliskalenteri. 2238 Suomen Ritarihuone -sivuston mukaan "Suomen Ritarihuone on vuodesta 1858 lähtien julkaissut Suomen Ritaristoa ja Aatelia käsittelevän kalenterin Suomen Ritariston ja Aateliston kalenteri, jota yleisesti kutsutaan Aateliskalenteriksi". Pääosin julkaisu on matrikkeli, joka ilmestyy joka kolmas vuosi. Kalenterin alkuperäinen nimi on "Finlands ridderskaps och adels kalender". Aiemmin julkaisu oli ruotsinkielinen, mutta nykyisin se on kaksikielinen. Lähteet: http://fi.wikipedia.org/wiki/Aateliskalenteri http://www.riddarhuset.fi/fin/suomenaatelisto/aateliskalenteri/
Kuka oli viimeinen aateloitu henkilö Suomen historiassa ja milloin hänet aateloitiin? 2092 Viimeinen aateloitu henkilö oli ministerivaltiosihteeri, kenraali August Langhoff, joka ylennettiin vapaaherraksi 1912. Lähde: Suomen Ritarihuone http://www.riddarhuset.fi/fin/suomenaatelisto/aatelistokauttahistorian/ August Langhoffista on artikkeli Suomen kansallisbiografia osassa 5 ja kansallisbiografian verkkoversiossa, jossa artikkelien tiivistelmät ovat luettavissa ilmaiseksi. http://artikkelihaku.kansallisbiografia.fi/haku/
Mitä olivat viimeiset aatelisvapaudet, jotka Suomen aatelilla oli vielä vuoden 1920 jälkeen? 2173 1723 säädetyt, ritarisäädyn ja aateliston nauttimat etuoikeudet koskivat lähinnä verovapautta, jonka viimeisetkin rippeet katosivat Suomessa vuonna 1920 tulo ja varallisuusverotukseen siirryttäessä. Aateliset menettivät poliittiset ja taloudelliset erivapautensa, mutta voimaan jäi nimilaki ts. nimi periytyy suvussa. Tietoa Suomen aatelisista ja Suomen Ritaristoon ja Aateliin kuuluvista suvuista. http://fi.wikipedia.org/wiki/Aateli http://myy.haaga-helia.fi/~kalei/semin/global_club010925.html http://www.riddarhuset.fi/fi/ http://www.genealogia.fi/nimet/nimi1869s.htm Kirjallisuutta: Jahnukainen, Iiro: Aatelikuva Suomen historiassa (Tampere, 2004. Saatavuustiedot aineistotietokannasta http://www.helmet.fi/
Onko kuninkaallisten titteleiden käytössä mitään määräyksiä? 5361 Ulkoministeriön sivuilla http://www.formin.fi on hiukan asiaa arvohenkilöiden puhuttelusta. Ohjeet löytää, kun menee kohtaan ”Haku” ja kirjoittaa sitten hakulomakkeeseen hakusanaksi ”tapatietoutta”. Kuninkaallisten puhuttelusta todetaan, että oikea termi on tarkastettava kyseisen maan protokollasta. Verkosta löytyy useita protokollasivuja. Osoitteessa http://www.almanachdegotha.com on vanha arvokas aateliskalenteri Almanach de Gotha, jonka sivulla http://www.almanachdegotha.com/2002/correctform/main.html on lista siitä, miten eri maiden kuninkaallisia puhutellaan kirjeissä ja keskustelussa. Sivulta näkee esim. että Englannin kuningattaren kanssa keskusteltaessa häntä puhutellaan ensin ”Teidän majesteettinne” ja sen jälkeen sanotaan...
Onko Rikhardinkadun kirjastossa Tanskan Aateliskalenteri ja voiko sita katsella internetin kautta. 1652 Tanskan aateliskalenteri ei valitettavasti ole saatavilla HelMetkirjastoista, mutta voisit käydä http://da.wikipedia.org/wiki/Danske_adelssl%E6gter sekä http://www.skislekt.no/Danmark.htm
Hyvät kirjastotädit/-sedät, tarvitsen tietoa Carl Olof Cronstedtin (1756-1820) suvun vaakunasta ja siihen liittyvästä "salaperäisestä" tarinasta. Löysin… 1281 Pieni värikuva suvun vaakunasta löytyy teoksesta "Finlands ridderskaps och adels vapenbok" vuodelta 1889. Teos löytyy Helsingin pääkirjaston varastosta. Kirjaa voi tutkia vain kirjastossa. Varastostamme löytyy myös Cronstedtin elämäkerta "Odelberg: Viceamiral Carl Olof Cronstedt", josta en vaakunan tarinaa pikaisella selailulla löytänyt. Teoksesta "Finlands adels kalender" 1998 löytyy mustavalkoinen kuva vaakunasta ja tiedot suvun nykyisistä jäsenistä, jotka varmasti tietävät jotain vaakunan taustasta.
Mistä löytyisi kuva (mieluummin värikuva) Ruotsin ritarihuoneeseen merkityn nyttemmin sammuneen aatelissuvun Segebade von Krummenhagen vaakunasta. 3045 Jos suku Segebade von Kummenhagen ei ole rekisteröity Suomen eikä Ruotsin ritarihuoneella, sen vaakunaa todennäköisesti ei löydy tavallisista lähteistä, joissa on kuvia vaakunoista kuten Elgenstierna: Den introducerade (=rekisteröity) svenska adelns ättartavlor tai Karl Arvid Klingspor: Sveriges ridderskaps och adels wapenbok. Viimemainitussa kyllä on Segebadenin sukujen vaakunat (aatelissuku numero 1852 ja vapaaherrallinen suku numero 285, joiden vaakunassa on hirvensarvi). Segebaden von Kummenhagenin-suvulla on erillinen oma vaakuna, jossa on kaksi tähteä. Ei-rekisteröidyt suvut löytyvät kirjasta Kalender över i Sverige levande ointroduserad adel. Sivulla 274 vaakunaa kuvaillaan, mutta kuvaa ei löydy. Teoksessa Hans Jäger-Sundstenau:...