| Mitä sellaisia aapisia löytyisi, joissa on käytetty ainoastaan suuraakkosia? |
54 |
|
|
|
Suuraakkosilla kirjoitettuja aapisia ovat ainakin:Sainio: Salainen aapinen : suuraakkoset (2001) https://finna.fi/Record/vaari.895201?sid=4879288743Huovi: Iloinen aapinen : suuraakkoset (1993) https://finna.fi/Record/vaari.1532492?sid=4879287351Kallioniemi: Aapinen: Satulakka, viestivakka, tietopakka : suuraakkoset (1999) https://finna.fi/Record/satakirjastot.347029?sid=4879290258Teutori: Miinan ja Manun aapinen (1988) https://finna.fi/Record/fikka.3365581?sid=4879287351Harainen: Aleksin aakkoset (2003) https://finna.fi/Record/vaari.1454566?sid=4879287351 |
| Mitenköhän löytäisin aapisen, mitä äitini on lukenut. Hän on syntynyt vuonna 1950 ja kävi koulua Helsingissä. Onko vinkkejä? |
57 |
|
|
|
Kansalliskirjasto on digitoinut aapisia vapaasti luettaviksi. Uusimmat niistä on julkaistu 1970-luvun alussa. Voit järjestää aapiset esim. julkaisuajan mukaan (uusimmat tai vanhimmat ensin). Ehkä niiden joukosta löytyy etsimäsi aapinen.Kansalliskirjaston digitoitu aapiskokoelma:https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?collection=341&orderBy=DATE_DESCLastenkirjainstituutin sivulla on linkki myös Luetteloon Lastenkirjainstituutin aapisista ja linkki Suomalaisia aapisia Agricolasta nykyaikaan -näyttelyn luetteloon:https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/kirjakokoelma/lasten-ja-nuortenkirjallisuus/aapiset-ja-lukukirjat |
| En muista millään, missä kirjassa on seuraava runo. Se oli joko eka luokan Aapisessa tai toisen luokan lukukirjassa. Olen syntynyt vuonna 1947, eli lukenut… |
79 |
|
|
|
Runo on nimeltään ”Navetan juhla”. Se sisältyy Martti Haavion, Aili Konttisen ja Ohto Oksalan ”Iloiseen aapiseen” (WSOY, 1. painos 1933, näköispainos 2004, s. 26) ja myös samojen tekijöiden ”Kotiaapiseen” (WSOY, 1937). Tämäkin aapinen on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa:https://digi.kansalliskirjasto.fiRunon on säveltänyt Olavi Ingman. Laulu sisältyy nuottiin Ingman, Olavi: ”Iloisia lauluja lapsille” (WSOY, 1946). Nuotissa laulu alkaa: ”Aa dee tässä kiehuu tee”. Navetan juhla Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa:https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1926987?term=HAAVIO&term=ILOINEN%20AAPINEN&page=30 |
| Mitä aapista käytettiin v:1951 |
52 |
|
|
|
Kansalliskirjaston sivuilta löytyy digitoituja aapisia, lastenkirjainstituutin aapisnäyttelyn näyttelyluettelo sisältää kansikuvia aikajärjestyksessä. Näyttääkö näistä joku tutulta? |
| Mikä vanha aapinen? |
150 |
|
|
|
Lastenkirjainstituutin vuonna 2011 järjestämän aapisnäyttelyn näyttelyluettelo on luettavissa internetissä: https://lastenkirjainstituutti.fi/2016/wp-content/uploads/2016/08/Suomalaisia-aapisia-Agricolasta-nykyaikaan.pdf. Näyttäisikö joku siinä esiintyvistä kansikuvista tutulta? Kansikuvia löytyy toki myös esim. laittamalla Googlen kuvahakuun hakunsanoiksi "vanhat aapiset".Lastenkirjainstituutin kirjasto sijaitsee Tampereella. Se on tällä hetkellä kesätauolla, mutta avautuu jälleen 12.8.: https://lastenkirjainstituutti.fi/info/yhteystiedotjaaukioloajat. Toki myös Tampereen kaupunginkirjaston varastosta löytyy paljon vanhoja aapisia. Niitä on mahdollista selailla ja varata PIKI-verkkokirjaston kautta: https://shorturl.at/uCC44. |
| Olen käynyt kansakoulua 60 luvun lopulla ja meillä oli oppikirja, jossa opetettiin tavaamaan. En muista muuta kuin että oli pupuja, joiden nimet olivat jojo… |
145 |
|
|
|
Jojo, Toto ja Totti ajavat toisiaan takaa Kirsi Kunnaksen "Aikamme aapisessa" (WSOY, 1968, s. 10). Tämä ja muutkin aapiset ovat luettavissa Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot -palvelussa:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Kunnas, Kirsi: Aikamme aapinen:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1927107?term=Jojon&term=… |
| Aapisessani vuodelta 1961 ( Lasten oma aapinen) on Juhani Ahon kertomus "Syntymäpäiväni". Haluaisin tietää, mistä "Lastuja"-kokoelmasta se on peräisin |
154 |
|
|
|
Lastuja-kokoelmista ei Syntymäpäiväni-nimistä lastua löytynyt. Kirjasampo kertoo kuitenkin, että Ahon kirjoittama Syntymäpäivä-niminen novelli/lyhytproosa on ilmestynyt kokoelmassa Punapukuinen tyttö ja muita lastuja sekä Rudolf Koivun lukukirjassa. Tarkistimme, että kyseessä on sama tarina.
Lähteenä käytetty Kirjasampoa, linkki Syntymäpäivä-tekstin sivulle: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au1d663c7a-25ed-4ae8-8a4d-2…
Lisäksi selattu Juhani Ahon teosten digitointeja Project Gutenbergin sivuilla: https://www.gutenberg.org/ebooks/author/1773
|
| Lapsuuteni aapinen etsinnässä. Aloitin kouluni Tampereella v. 1972. Aapinen alkoi A-kirjaimesta, sanoilla Aatu ajaa autoa. Erityisesti kaipaan tuon aapisen… |
286 |
|
|
|
Kävin läpi koko joukon aapisia, jotka olisivat voineet olla käytössä 70-luvun alussa, mutta yksikään tutkimistani ei alkanut sanoin "Aatu ajaa autoa". Kysymyksessä muisteltu Hellin Tynellin pikku tarinaan Peikkolapset lukevat kuuluva liitutaululle kirjoitettu teksti löytyi yhdestä kirjasta, joten autoilevan Aatun puuttumisesta huolimatta tarjoan sitä: Paavo Kuosmasen, Liisa Merenkylän ja Pentti Merenkylän laatima Lukutunnin kirja -sarjan ensimmäinen osa Opin lukemaan : lasten aapinen. Tästä alun perin vuonna 1962 julkaistusta aapisesta otettiin uusia painoksia 70-luvun alkupuolelle saakka: 7. p. 1970 ja 8. p. 1971. Sarjaan kuuluva kansakoulun toiselle luokalle tarkoitettu lukukirja on nimeltään yksinkertaisesti Lukutunnin kirja.... |
| Missä aapisessa 1930-40 luvulla oli runo joka alkaa "Kello yks keitto kyps…" ? |
267 |
|
|
|
Kyseinen kansanruno on julkaistu Matti Rajamaan Aapisessa. Aapinen on ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 1928. Aapisesta on otettu uusintapainoksia mm. vuosina 1938, 1939, 1944 ja 1950.
Voit lukea runon myös Kansalliskirjaston digitoimasta Matti Rajamaan Aapisen ensimmäisestä painoksesta:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=%22Kello%20yks%20keitto%…
Voit selailla aapista sivun ylälaidassa olevilla nuolilla. |
| Millainen aapinen oli käytössä 1956 Sallan Narusjkan eka luokalla ? |
261 |
|
|
|
Naruskan koulun opetussuunnitelman vuositarkastuksen mukaan vuosina 1955–56 aapinen on ollut Aukusti Salon Uusi aapinen ja 1956–57 aapinen on ollut Kultainen aapinen. |
| Haluaisin aapisen, jossa pässi päkäpää kulki valko ja sinivuokkojen luona, menin ekalle luokalle -64 |
122 |
|
|
|
En valitettavasti ole onnistunut löytämään täysin tätä kuvausta vastaavaa aapista. Ehdotan kuitenkin muutamaa jotka ovat edes sinne päin. Molemmat ovat Martti Haavion kirjoittamia tarinoita ja hänen tuotannossaan Pässi Päkäpää seikkaili muuallakin.
WSOYn Iloinen lukukirja (painoksia 1938-57) sisältää kertomuksen Pukki Partasuu ja Pässi Päkäpää, jossa eläimet lähtevät "sinisille sinisille vuorille ja vihreään vihreään metsään".
Iloinen eläinkirja (ensimmäinen painos 1946) sisältää tarinan Prinsessa ja pässi, jossa Pässi Päkäpää lähtee prinsessan kanssa "vihreälle niitylle ja valkealla vainiolle kukkia poimimaan".
Kansalliskirjastolla on digitoitu kokoelma aapisia, joita pääsee selaamaan verkossa: https://digi.kansalliskirjasto.fi/... |
| Yhden kertomuksen muistan Aapisestani. Kirjassa oli iso kuva kerrotusta tarinasta: maalais-perhe tuvassaan, isäntä ruokapöydän päässä syömässä, niin kuin… |
164 |
|
|
|
Aarni Penttilän Hyvästi, aapiskukko! -kirjassa on lyhennelmä Zacharias Topeliuksen tarinasta Kunnioita isääsi ja äitiäsi (s. 190). Kyse lienee tästä tarinasta. Kirja ei ole ensimmäinen aapinen, vaan "alakansakoulun toinen lukukirja". Kirjan kuvitti Asmo Alho.
Hyvästi, aapiskukko! ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1939 ja sen jälkeen siitä on otettu uusintapainoksia. Helmet-kirjastojen kokoelmissa on lainattavissa vuoden 1946 painos sekä näköispainoksia vuoden 1939 painoksesta.
Kokonaisuudessaan tarina sisältyy Topeliuksen teokseen Lukemisia lapsille 3. (1922) ja Lukemisia lapsille. Toinen osa (näköispainos,1982),
https://www.kirjastot.fi/kysy/topeliuksella-on-tarina-pojasta-joka
|
| Mistä lukukirjasta löytyy peikot, jotka asustivat reikäisissä hampaissa? |
245 |
|
|
|
Kyseessä on varmaankin EKA. Aapinen : kevät (toim. Sirkku Kananoja ja Terttu Tupala,1974). Kirjassa on Thorbjørn Egnerin satu Hammaspeikot Möö ja Paa (s.18-19). Joissakin tietokannoissa kirjan nimi on Elävää kieltä. 1B, Aapinen : eka kevät.
https://finna.fi/Record/satakirjastot.87085?sid=2920151809
Samaiset hammaspeikot seikkailevat myös Egnerin kirjassa Satu hammaspeikoista (suom. Eeva-Liisa Manner, 1961)
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
https://lastenkirjainstituutti.fi/ |
| Missä 50-luvun Aapisessa oli A: kohdalla seuraavanlainen runo: "Auto satumaahan ajaa, katsos kuutta matkustajaa. Valo paistaa satumaasta, ajetaanpa sisään… |
493 |
|
|
|
Kyseessä on Aale Tynnin Satuaapinen vuodelta 1955. ISBN 951-0-04159-9. Siitä on myöhemmin otettu myös näköispainoksia. |
| Mistähän löytäisin vanhan sadun, joka kertoo köyhän perheen koirasta, joka oli annettava pois, koska sille ei ollut ruokaa. Koira palasi kuitenkin aina… |
206 |
|
|
|
Satu on Sakari Topeliuksen ”Uskollinen Musti”, joka löytyy useista vanhoista aapisista, esimerkiksi:
Aarni Penttilä: Aapiskukko ja
Kodin ja koulun ensimmäinen kirja : Herm. Niemen aapisen mukaan.
Vanhoja aapisia voi katsella kansalliskirjaston nettisivuilla:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Tässä tarinat Uskollisesta Mustista Kansalliskirjaston sivuilla:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=uskollinen%20musti&colle…
|
| Joku väitti, että runo nimeltä Aamu ja ilta on Kirsi Kunnaksen, ja että se on aapisessa v1960 luvulta. Se alkaa näin: Aamu on kultaa, ... |
692 |
|
|
|
Runo on peräisin Kirsi Kunnaksen (apunaan työryhmä Veli Nurmi, Seija Nöjd ja Kyllikki Röman) vuonna 1968 julkaistusta Aikamme aapisesta. Kirjan sisällysluettelossa ei erikseen mainita sen tekijää tai lähdettä eli runo lienee varta vasten tähän laadittu ja voi hyvinkin olla juuri Kunnaksen runoilema. Avustavan työryhmän jäsenten runosuonen sykinnän tasosta ei ole tietoa, mutta ainakin julkaisuhistoriansa perusteella Nurmen tehtävänä on ensisijaisesti ollut tuoda mukaan kasvatustieteellistä asiantuntemusta, Nöjdin ja Römanin taas oppikirjan tekemiseen liittyvää osaamista. |
| Mietimme äitini kanssa erästä 90-luvulla minulle ja veljelleni luettua lastenkirjaa, jossa oli useita lyhyitä runoja/tarinoita ja mahdollisesti kirja oli myös… |
451 |
|
|
|
Kyseessä saattaisi olla Elina Karjalaisen ja Maijaliisa Dieckmannin Ensiaapinen (WSOY, 1991). Kirjan alkupuolella on Karjalaisen runoilemia kirjainloruja ja loppuosassa alun kirjainsivuihin liittyviä satuja ja tarinoita, jotka on kirjoittanut Dieckmann. Runosivut on kuvitettu värikkäästi, tarinoiden kuvitus on niukempaa ja yksiväristä; kuvitus on Maija Rannan. Kirja julkaistiin myös kasettina, minkä lisäksi siihen oli saatavilla myös erillinen tehtäväkirja. |
| Missä aapisessa mahtaa olla runo, joka alkaa:"On mulla kultakengät, niin ihan varmaan on. Ne kauniit lahjat ovat kummini auringon." |
521 |
|
|
|
Runo löytyy täältä:
Urho Somerkivi: Lasten oma aapinen vuodelta 1958. Vuoden 1967 uudistetussa painoksessa runoa ei enää ole. Runo löytyy kokonaisuudessaan Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=kultakeng%C3%A4t&lang=FI… |
| Etsin lastenlorua tai -laulua, jossa on tämänsuuntainen säe: "kas kuha hauki lohi/ ne vilahtavat ohi/ ja pelkää salakkaa". Sen muistaa poika kuulleensa… |
442 |
|
|
|
Runo löytyy kirjasta Kultainen aapinen / laatineet Martti Haavio, Aale Tynni, A. Hinkkanen ; kuvitus Maija Karma (useita painoksia).
Runon nimi on Salakka ja sisällysluettelossa tekijätiedoksi on merkitty: Anna Maria Roosin mukaan. |
| Tarina pojasta, joka lähti "huikaisevan kirkkaana helmikuun aamuna" joululahjaksi saamillaan suksillaan metsään hiihtämään |
348 |
|
|
|
Aukusti Salon kirjassa Meidän lasten aapinen on tarina Pikku Matin ensimmäinen metsästys. Se vastaa jokseenkin tarkkaan kysymäänne satua. Aapisesta on useita eri painoksia, esim vuonna 2005 ilmestyi näköispainos Otavan kustantamana.
Zacharias Topeliuksen satu Urhea Valtteri susijahdissa muistuttaa etsimäänne satua. Siinä tosin on kesä, ja Valtteri rehentelee kellistävänsä vaikka kolme sutta. Hän menee metsään susijahtiin, mutta yksin ollessaan hän ei enää olekaan ihan niin rohkea. Valtteri juoksee lopulta kotiin susi perässään – paitsi että susi olikin Musti-koira (”Koirahan siellä tosiaan vain oli”). Lopuksi Valtteri toteaa, että hän otteleekin mieluummin karhujen kanssa.
Satu on esimerkiksi kokoelmassa Valtterin seikkailut. Kirjasta on... |
Kysy kirjastonhoitajalta