Ajattelin lukea eurooppalaisten maiden historiat. Ruotsin historian löysin, se oli Herman Lindqvistin kirja. Englannin historian löysin vuodelta 1866…

Kysytty

Hei
Ajattelin lukea eurooppalaisten maiden historiat. Ruotsin historian löysin, se oli Herman Lindqvistin kirja. Englannin historian löysin vuodelta 1866. Kirjoittaja on Thomas Macaulay, jos oikein ymmärrän fraktuuraa. Uudempikin kelpaisi.
Muutamaa muiden maiden historaa olen etsinyt, mutta en ole löytänyt. Kysymykseni onkin, että onko tuollaisia maakohtaisia historioita saatavilla suomeksi vai pitääkö lukea joitain Euroopan historian yleisesityksiä?

Vastaus

Vastattu
Päivitetty

Kannattaa varmaankin lukea myös Euroopan ja maailmanhistoria yleisesityksiä, mutta kyllä maitten historioitakin löytyy suomen kielellä.

Ensiksi viittaan sarjaan 'Matkaopas historiaan'. Siihen sisältyviä teoksia löytyy esim. pääkaupunkiseudun kirjastojen luettelosta

http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/

kirjoittamalla yllä mainitulla sivulla olevaan laatikkoon sarjan nimen.

POHJOISMAIDEN historiasta lisäksi

Andersson, Ingvar
Ruotsin historia. - WSOY, 1950

Halila, Aimo
Tanskan ja Norjan historia. - Gaudeamus, 1972

Kan, Aleksandr
Skandinavian maiden historia (Tanska, Norja, Ruotsi). - Progress, 1983

Holmberg, Åke
Ruotsi vuoden 1809 jälkeen. - Gummerus, 1966

Hentilä, Seppo ym.
Pohjoismaiden historia. - Edita, 2002

Jutikkala, Eino
Pohjoismaisen yhteiskunnan historiallisia juuria. - WSOY, 1978

VENÄJÄN/NEUVOSTOLIITON historiasta

Kljutshevski, Vasili
Venäjän historian pääpiirteet. - WSOY, 1910

Platonov, S. F.
Venäjän historia. - Otava, 1933

Kirkinen, Heikki ym.
Venäjän historia. - Uud. laitos. - Otava, 2000

Korpela, Jukka
Kiovan Rusj : keskiajan eurooppalainen suurvalta. - Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto, 1996

Pilipenko, Viktor ym.
Ukrainan historia. - Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti, 1997

BALTIAN maiden historiasta

Niitemaa, Vilho ym.
Baltian historia. - 2. täyd. p. - Tammi, 1991
[1. p. WSOY, 1959 sisältää vain Viron ja Latvian, mutta ei Liettuaa]

Ojamaa, M. ym
Viron historia. - WSOY, 1944

Raun, Toivo U.
Viron historia. - Otava, 1989

Zetterberg, Seppo
Viron historia. - Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2007

Mela, Marjo
Latvian historia. - Yliopistopaino, 1997

Mela, Marjo (toim.)
Latvian historiaa ja kulttuuria. - Rozentals-seura, 2005

Kasekamp, Andres
Baltian historia. - Vastapaino, 2013

Alajoki, Jaana ym.
Baltian historian yleispiirteet. - 2. p. - Tampereen yliopisto, 1990

Alenius, Kari
Viron, Latvian ja Liettuan historia. - Atena, 2000

Kallio, Aulis
Liettuan historia. - Jagellonica-kulttuuriyhdistys, 2009

PUOLAN historiasta

Halecky, Oskar
Puola vuosina 963 - 1914 : historiallisen synteesin koe. - WSOY, 1935

Hovi, Kalervo
Puolan historia. - Otava, 1994

UNKARIN historiasta

Domanovszky, Sándor
Unkarin historia. - Otava, 1937

Huotari, Juhani (toim.)
Unkari : maa, kansa ja historia. - Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2004

ENGLANNIN / ISON BRITANNIAN historiasta

Trevelyan, George Macaulay
Englannin historia 1-2. - WSOY, 1948
[ilmestyneet myös yhteen sidottunia]

RANSKAN historiasta

Bainville, Jacques
Ranskan historia. - WSOY, 1942

SLOVENIAN historiasta

Prunk, Janko
Slovenian historia. - Kirja-Aurora, 2004

ROMANIAN historiaa

Harjula, Mirko
Romanian historia. - Tekijä, 2009

WSOY julkaisi vuosina 1950-1953 viisiosaisen sarjan 'Kansakuntien vaiheet', jossa on esitykset eri valtioiden/kansojen historiasta. Tarkempaa tietoa osien sisällöstä saa yllä mainitusta helmet-sivustosta.

Teoksessa

Kari, Risto
Historian ABC : kaikkien aikojen valtiot 1-6. - Tammi, 2000-2002

on aakkosellisessa järjestyksessä suppeat esitykset nykyisisten ja menneiden valtioiden vaiheista.

Edeltävä luettelo ei tietenkään ole täydellinen, mutta varmaankin siitä on aluksi apua.

4 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.