Äitini oli kouluvihkoa opettajalle ojentassaan sanonut joko se tai he. Opettaja oli raivostunut. Tapahtui n. Vuonna 1953. Tyrväällä on vieläkin luonnikasta sanoa "ole hyvä" kahdella kirjaimella. Mistähän nämä lyhenteet ovat alkujaan.
Vastaus
Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjan mukaan "he" tai "heh" on interjektio tai interjektion tapaan käytettävä ilmaus, jonka merkitys on jotakin ojennettaessa tai tarjottaessa: siinä on, ota, ole hyvä. Ilmaisua käytetään melko laajasti eri murteissa, sillä se esiintyy Pohjanmaalla, Karjalassa, Savossa, pohjoisessa ja läntisessä Keski-Suomessa ja Kainuussa, ja siitä on joitakin tietoja myös Pohjois-Satakunnasta, Pohjois- ja Kaakkois-Hämeessä, Kymenlaaksossa, eteläisessä Keski-Suomessa, Peräpohjolassa ja Karungissa.
Interjektio on määritelmän mukaan "vakiintunut kielellinen äännähdys, joka osoittaa puhujan affektista reaktiota tapahtuneeseen tai sanottuun". Interjektioita ovat esimerkiksi sellaiset ilmaisut kuin ai, auts, hep, huh, hui, jee, kas, kääk, oho, yäk. He-interjektion alkuperästä en löytänyt tietoa.
Lähteet:
Suomen murteiden sanakirja verkossa: https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_3b9335caa6bf22090783fed8b071face&word=he:2&list_id=2&keyword=he%20
Tieteen termipankki: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:interjektio
Kommentit
Seiskarista kotoisin (mutta Viipurissa piikana olleen) isoäitini kielenkäyttöön kuului kehotus "hekkee, vieraat", kun hän pani pöytään tarjottavaa.
En ollut itse tätä muistanutkaan, mutta loistava palsta ja kiva kysymys toi rakkaan isoäitini mieleen :)
Myös muotoa "hekää" on käytetty ainakin Länsi-Suomessa tietyillä alueilla.
Kommentoi vastausta