Aikanaan koulun joulujuhlassa esitettiin kynttilät kädessä jouluruno. Muutama oppilas oli sitä lavalla lausumassa. Itselleni sattui tämä osuus: "Jeesus-lapsen kynttilänä tahdon loistaa, lämmittää - joka kotiin joulun tuoda, jouluilon puhtaan luoda".
Yhden oppilaan osuus alkoi: "Olen kodin kynttilä, siksi tahdon loistaa." Jatkoa en muista.
Olisin kiitollinen, jos joku tietää, mistä runosta on kyse.
Vastaus
Etsitty jouluruno voisi olla Ester Ahokaisen Viisi kynttilää, joka on julkaistu ainakin kirjassa Oman juhlan ohjelmaa : nuorimmille juhlijoille (Valistus, 1963). Esitysohjeen mukaisesti se on tarkoitettu viiden valkopukuisen tytön lausuttavaksi, kullakin palava kynttilä kädessä. Runon aloittaa ja päättää kaikkien yhdessä lausuma säkeistö, ja keskellä on viisi säkeistöä, yksi kullekin lausujalle - tai kynttilälle: isän, äidin, joulupukin, orvon ja Jeesuslapsen. Viidennen kynttilän osuus on juuri kysymyksessä muistellun kaltainen: "Jeesuslapsen kynttilänä / tahdon loistaa, lämmittää, / joka kotiin joulun tuoda, / jouluilon puhtaan luoda. / Jeesuslapsen kynttilänä / tahdon loistaa, lämmittää."
Kommentoi vastausta