Milloin maailmanloppu tulee?

Maailmanloppu voidaan käsittää eri tavoin. Maailmanlopun ajoittaminen riippuu paljolti siitä, mitä maailmanlopulla oikeastaan tarkoitetaan. Maailmanloppu-termi voi viitata kaiken olevaisen tuhoutumiseen maailmankaikkeudessa, mutta usein sillä tarkoitetaan rajatummin elämän (etenkin ihmiselämän) tuhoutumista maapallolla.

Tieteellisestä näkökulmasta kosmologian yksi tutkimuskohde on maailmankaikkeuden lopullinen kohtalo. Tiedeyhteisössä ollaan suhteellisen vahvasti samaa mieltä siitä, että maailmankaikkeus on saanut alkunsa alkuräjähdyksestä ja se laajenee jatkuvasti. Useimpien tutkijoiden mukaan maailmankaikkeus jatkaa laajenemistaan loputtomiin, mutta on olemassa myös kilpailevia teorioita, joiden mukaan laajeneminen päättyy joskus. Jatkuva laajeneminen saattaa kuitenkin tehdä maailmankaikkeuden elämälle kelvottomaksi. Kosmologian näkökulmasta ei ole kyetty ennustamaan ajankohtaa, jolloin maailmankaikkeus lakkaa olemasta tai jolloin maailmankaikkeus käy elämälle kelvottomaksi.

Koko maailmankaikkeuden tuhoutumisen sijaan maailmanlopusta puhutaan yleensä lähinnä ihmisen ja maapallon tulevaisuuden kontekstissa. Tulevaisuudentutkimus sekä monet muut tieteenalat pohtivat ihmiskuntaa ja maapalloa koskevia eksistentiaalisia uhkia, jotka voivat aiheuttaa globaalin katastrofin maapallolla. Tällaisia uhkia ovat esimerkiksi ilmastonmuutos, ydinsota, pandemia, nälänhätä, liikakansoitus, supertulivuoren purkautuminen tai avaruudesta tulevan kappaleen törmääminen maapalloon. Elämän päättymisestä maapallolla on olemassa lukuisia teorioita, jotka kaikki ajoittavat lopun eri tavoin. Näistä teorioista voi lukea esimerkiksi Wikipedian globaaleja uhkia käsittelevästä artikkelista: https://en.wikipedia.org/wiki/Global_catastrophic_risk

Tieteellisten näkökulmien lisäksi myös suuret maailmanuskonnot sisältävät usein käsityksiä maailmanlopusta. Teologian piirissä uskontoihin kuuluvaa oppia maailman päättymisestä ja viimeisistä tapahtumista kutsutaan eskatologiaksi (kreik. eskatos "viimeinen, äärimmäinen" ja logos "tieto"). Niin kutsutuissa abrahamilaisissa uskonnoissa (juutalaisuus, kristinusko ja islam) aika nähdään lineaarisena, ja käsitykset sen lopusta sisältävät yleensä muutoksen tai sovituksen. Muissa maailmanuskonnoissa taas aikakäsitys voi olla esimerkiksi syklinen, jolloin lopun lopun aikaa saattaa leimata rappio, pelastus ja uudelleensyntymä. Wikipediasta löytyy artikkeli, joka käsittelee eri uskontojen käsityksiä maailmanlopusta: https://en.wikipedia.org/wiki/End_time. Myös Kulttuurien museon ylläpitämiltä sivuilta löytyy tiiviisti tietoa uskontojen aikakäsityksistä: http://www.uskontojenmaailma.fi/uskonto-osana-elamaa/uskonnot-ja-aika.

Yksioikoista vastausta maailmanlopun ajankohtaan ei ole. Hyvin monet ajattelijat ja tutkijat ovat kuitenkin historian saatossa esittäneet erilaisia tulkintoja siitä, milloin maailmanloppu tulee. Esimerkiksi täältä voi löytää listauksen erilaisista maailmanlopun ennustuksista: https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_dates_predicted_for_apocalyptic_e…

Kirjallisuutta aiheesta

Pasi Toiviainen: Ilmastonmuutos. Nyt. Muistiinpanoja maailmanlopusta. (Otava 2008)

Esko Valtaoja: Kohti ikuisuutta (Ursa 2017)

Esa Vilenius: Kaiken maailman loput: Auringon sammumisesta ötököiden hyökkäykseen. (Tammi 2007)

Jussi Viitala: Miten maailma loppuu? (Atena 2011)

Edward O. Wilson: Elämän tulevaisuus (The Future of Life, Terra Cognita 2002)

Shahar Avin et al.: Classifying Global Catastrophic Risks (ScienceDirect 2018, https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0016328717301957)

"Miten kaikki päättyy?" (Tieteen Kuvalehti 27.2.2012, https://tieku.fi/maailmankaikkeus/universumin-arvoitus-miten-kaikki-paa…)

Corey S. Powell: "20 Ways the World Could End" (Discover 1.10.2000, http://discovermagazine.com/2000/oct/featworld)

Marcia Sá Cavalcante Schuback: "Every Day, The End of the World" (The Philosophical Salon 19.10.2015,  https://thephilosophicalsalon.com/every-day-the-end-of-the-world/)