1) Pitäisi selvittää vanhasta sota-aikaisesta kuvasta isoisäni kauluslaattojen väri. Jatkosodan aikana hän taisteli 2. divisioonassa talousylikersanttina. Eli oliko kauluslaatta oikein, jos siinä on vihreällä pohjalla valkoiset(hopeiset) reunat ja lisäksi ylikersantin neljä arvomerkkikulmaa ommeltuina siten, että nämä natsat ulottuvat noihin laattaa kiertäviin valkeisiin reunoihin kiinni?
2) Milloin maajoukot käyttivät kauluslaatoissaan vihreää pohjaa ja keltaista reunusta? Entä milloin valkoista reunusta? Koska isoisäni oli reserviläinen, olivatko nuo kangasnatsat todellakin keltaisia vaiko valkoisia? (Eikös reserviupseereilla ollut laatassaan hopeiset ruusut, mutta kapiaisilla taas kultaiset).
3) Entä milloin sininen on otettu pohjaksi huollon kauluslaattoihin ja milloin violetti taas viestiaselajin laattoihin?
4) Kohta olen reserviläistoiminnassa tilanteessa, jossa käytän miehistö- tai päällystövillapaitaa. Molempien olkapäillä on poletit, joihin saa kiinni värilliset huopakappaleet (ja joihin natsat voi kiinnittää). No, kun olen varusmiesaikanani saanut viestikoulutuksen, minulle kuuluvat violetit poletit. Entäs sitten, jos olen huoltoryhmän mukana varusvarastolla: muutanko/voinko muuttaa poletit huollon sinisen värisiksi?
Vastaus
1) Viime sotien aikaan, erityisesti jatkosodan pitkittyessä kenttäarmeijassa pyrittiin mahdollisimman yksinkertaisiin ja käytännöllisiin ratkaisuihin sotilasarvojen merkintätapojen osalta. Suurimpana syynä tähän oli yleinen materiaalipula – kauluslaatat olivat suhteellisen kalliita valmistaa, eikä niitä riittänyt alunperinkään koko kenttäarmeijalle. Näin ollen kauluksissakin näkyi melkoista kirjavuutta, eikä aselajien väreistäkään pystytty läheskään aina pitämään kiinni. Värikkäitä kauluslaattoja vältettiin myös naamioitumissyistä, ettei sen kantaja erottuisi liian selkeästi. Voitaisiin siis sanoa, että sotilasarvon näkyminen tavalla tai toisella meni kaiken muun edelle, näin ollen ei ole siis lainkaan tavatonta että esim. talous- tai huoltoalan aliupseerilla oli vihreä laatta.
2) Maavoimien kauluslaattojen värit olivat ennen sotaa sidoksissa joukko-osastoihin. Vuoden 1937 kenttäpukuohjesäännön mukaan monilla jalkaväkikoulutusta antavilla rykmenteillä kauluslaatan pohjaväri oli tummanvihreä ja reunus oli vaaleanharmaa – poikkeuksena esim. Suomen Valkoisen Kaartin tummansininen tai Karjalan Kaartin Rykmentin tummanpunainen laatta. Vastaavasti jääkäripataljoonilla tummanvihreän pohjavärin reunus oli keltainen.
Vuonna 1942 täydennetyn virkapukumääräyksen mukaan jalkaväen kauluslaatan tuli olla tummanvihreä reunusten ollessa vaaleanharmaat, ja vastaavasti jääkärijoukoilla tuo reunus oli keltainen. Jatkosodan aikana tässä ei siis tiettävästi tehty eroa varusmiesten ja reserviläisten välillä.
Reserviupseereilla oli jatkosodan alkuun asti hopeanväriset ruusukkeet, siinä missä aktiiviupseereilla ne olivat kultaiset. Armeijan yhtenäistämisen nimissä kesäkuun 13. päivänä vuonna 1941 annetulla asetuksella kuitenkin poistettiin reserviupseeriarvot, ja kaikille upseereille vahvistettiin samanlaiset (kultaiset) arvomerkit – hopeanvärisistä ruusukkeista luovuttiin siis juuri ennen jatkosodan alkua. Aktiiviupseerin erotti kuitenkin vielä vuoteen 1942 asti olkaimissa joukko-osastomerkin alapuolella kannettavasta kullanvärisestä Suomen leijonasta.
3) Toukokuussa 1936 käyttöön otettu uusi kenttäpuku m/36 toi ensimmäistä kertaa käyttöön aselajien tunnusvärin mukaiset kauluslaatat. Viesti- ja Pioneeripataljoonan kauluslaatat määriteltiin tuolloin ”punasinerviksi” ja Huoltopataljoonan ”kirkkaansiniseksi”, joten aselajien värit ovat saaneet nykymuotoaan viimeistään tuolloin.
Lisätietoja kauluslaatta-aiheesta löytää virallisista aikalaisohjesäännöistä ”Kenttäpuku m/36 ja sadetakki m/36” vuodelta 1937 sekä ”Vuonna 1936 ja senjälkeen vahvistetut puolustuslaitoksen henkilökunnan virkapukumääräykset” vuodelta 1942. Hyvän yleiskatsauksen aiheeseen tarjoaa myös Marko Palokankaan teos ”Itsenäisen Suomen sotilasarvot ja –arvomerkit” (2000).
4) Puolustusvoimien sotilas- ja virkapukunormin mukaan "yleisenä periaatteena on se, että reserviläiset käyttävät peruskoulutuksensa mukaista sotilaspukua. Mikäli reserviläisen puolustushaara, sotilasarvo ja tehtävä muuttuvat SA-sijoituksen johdosta pysyvästi, käyttää reserviläinen uuden puolustushaaransa mukaista asepukua". Yleisenä lähtökohtana voitaneen siis pitää, että poletteja ei vaihdella väliaikaisten tai lyhyiden tehtävien johdosta, vaan niissä pitäydytään peruskoulutuksen ja SA-tehtävän mukaisesti. Erilliset poikkeustapaukset lienevät toki mahdollisia esim. harjoituksen johtajan linjauksen mukaisesti tai käytännön syistä.
Kommentit
Mitä tarkoitti olkapäällä oleva kirjain E? Isoisän valokuvassa teksti Terijoki. Voiko teille lähettää valokuvia, joista voisi paremmin tunnistaa?
Kommentoi vastausta