1:n maailmansodan viimeinen päivä 11.11 1918 kaatui 2700 sotilasta.kuinka ne jakaantuvat maittain lukumääräisesti. toinen asia, montako omia sotilasta omat…

Joseph Persico, joka on myös kirjoittanut 1. maailmansodan viimeisestä päivästä teoksen "Eleventh Month, Eleventh Day, Eleventh Hour: Armistice Day, 1918 World War I and Its Violent Climax" (2005) on listannut erillisessä artikkelissaan viimeisen päivän tappioita. Tässä listauksessa ei ole eritelty kaatuneita, haavoittuneita ja kadonneita erikseen, vaan ne on kaikki laskettu tappioiden kokonaislukuun:

Yhdysvallat n. 3500 miestä
Iso-Britannia n. 2400 miestä
Ranska n. 1170 miestä
Saksa n. 4120 miestä

Kaikkiaan viimeisen sotapäivän tappioiksi voidaan laskea siis yli 11 000 miestä, joista kuitenkin suuri osa on ollut haavoittuneita. Toki näistäkin luvuista saa ainakin suuntaviivoja myös pelkästään kaatuneiden lukumäärien suhteeseen eri maiden välillä. Sotaa käytiin varsin kiivaasti viimeiseen hetkeen asti, ja näin tappioluvut kasvoivat verrattain korkeiksi.

Persicon artikkeli aiheesta löytyy verkosta osoitteesta:
http://www.historynet.com/world-war-i-wasted-lives-on-armistice-day.htm

Alussa mainitun Persicon teoksen lisäksi lisätietoja viimeisen sotapäivän tapahtumista löytyy myös muun muassa Nicholas Bestin teoksesta "The Greatest Day in History: How, on the Eleventh Hour of the Eleventh Day of the Eleventh Month, the First World War Finally Came to an End" (2009).

Ensimmäisen maailmansodan aikana omien joukkojen teloittamaksi joutuneista on kirjoitettu esimerkiksi seuraavalla www-sivulla:

http://www.greatwar.nl/frames/default-shotatdawn.html

Sivun tietojen mukaan britit teloittivat 306 omaa sotilastaan ja ranskalaiset jopa yli 600. Amerikkalaisia tuomittiin kyllä kuolemaan, mutta rangaistuksia ei olisi laitettu täytäntöön. Saksalaisia sotilaskarkureita olisi teloitettu alle 20, mutta toisen keskustelupalstan mukaan saksalaisten kokonaismäärä eri rikoksista olisi ollut yhteensä 48 sotilasta.

Tilastointi on ollut kuitenkin paikoin hyvin epätarkkaa sekä määritelmät vaihtelevia, joten lukemiin pitää suhtautua varauksella.

Briteillä tilastointi oli erityisen tarkkaa, ja heidän omista teloituksistaan on myös Julian Putkowskin ja Julian Sykesin teos "Shot at Dawn" (1989).