1. Esivanhempani asuivat 1862 Helsingissä osoitteessa Läntinen Heikinkatu 7. Mikä tämä osoite olisi nykyisellä Mannerheimintiellä? 2. Kirjassa "Puhvelista…

Kysytty

1. Esivanhempani asuivat 1862 Helsingissä osoitteessa Läntinen Heikinkatu 7. Mikä tämä osoite olisi nykyisellä Mannerheimintiellä?
2. Kirjassa "Puhvelista Punatulkkuun - Helsingin vanhoja kortteleita" on julkaistu korttelijako vuodelta 1976. Olivatko korttelien numerot ja nimet samat jo 1840-luvulla? Erityisesti kiinnostavat Kruununhaan ja Kluuvin kaupunginosat.

Vastaus

Vastattu
Päivitetty

Asiaa voi selvittää vaikka Helsingin kaupunginarkiston Sinetti-järjestelmän kautta. Sieltä voi etsiä digitoituja Helsinki-karttoja eri ajoilta. Kaikissa kartoissa ei toki ole katunumeroita. Korttelien numerot näkyvät useammissa kartoissa, mutta osa kartoista on luonnoksia, joissa ei ole tarkkoja osoitteita. Haun voi kohdistaa tiettyyn aikaan ja hakutuloksen voi rajata karttoihin.  Esimerkiksi kartat vuosilta 1820 -1880: Http://yksa.disec.fi/Yksa4/search/HELKA/?search.fields%5Btype%5D.values=Map&search.fields%5BtemporalYear%5D.value=1820&search.fields%5BtemporalYear%5D.endValue=1880
 

Läntinen ja Itäinen Heikinkatu olivat 1800-luvulla erottajalta nykyisen Kansallismuseon aseudulle johtavan esplandityyppisen kadun kaksi osaa. Mainitsemanne osoite on sikäli ongelmallinen, että vuoden vuoden 1876-opaskartan mukaan parilliset numerot olivat Itäisellä Heikinkadulla, parittomat Läntisellä Heikinkadulla.  Koska katujen välissä oli puita, toista reunaa ei ollut numeroitu. Silloisen kartan mukaan Itäinen Heikinkatu 7 olisi Aleksanterinkadun ja (nykyisen Mannerheimintien) kulmassa. Samanlainen numerointi näkyy myös  Helsingin asemakaavassa 1866. Helsingin asemakaava 1866: https://yksa.disec.fi/Yksa4/id/141269085012400/?history=1&view=list&his….  Ja muissakin kartoissa. Voi olla, että talot on numeroitu aikaisemmin eri tavoin.  Vuoden 1859 asemakaavassa ei valitettavasti ollut talonnumeroita, se oli lähinnä kertonut vuoden 1862 tilanteesta. 

Vuodesta 1870 lähtien kulmassa on ollut ylioppilastalo, joka nykyisin tietysti tunnetaan nimellä Vanha Ylioppilastatalo. Jos kyse olisi ollut Itäisestä Heikinkadusta, esi-isänne on voinut asua rakennuksessa, joka on ollut  edeltänyt nykyistä "vanhaa". 

Helsingin kaupunginarkiston sivu:
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/tietoa-helsingista/…
 

Tietoa Helsingin katunumeroista:

Helsingin kadunnimet. Helsinki 1981
Helsingin kadunnimet 2. Helsinki 1979
Helsingin kadunnimet 3. Helsinki 1999

 

2 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentit

Kaupunginmuseon kuvakokoelmassa näyttää olevan Heikinkatujen kohteista myös niiden nykyiset osoitteet. Hakuun osuivat ensimmäiseksi Länt. Heikinkatu 9 (Mannerheimintie 5) ja Länt. Heikinkatu 5 (Mannerheimintie 1). Heikinkatujen numerointi Erottajan puoleisesta päästä ei alkanut samasta tontista kuin nykyinen Mannerheimintien numerointi.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.