Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun taival vuodesta 1999
Kysy kirjastonhoitajalta –palvelu aloitti kokeiluna vuonna 1998. Se avattiin pysyvänä palveluna vuoden 1999 alusta. Vuoden 1999 alussa palveluun oli jo kehitetty toimiva kaava: asiakas toimitti kysymyksensä weppilomakkeella kirjastoväelle, joka kävi vastaamassa kysymyksiin yhteisessä ylläpidossa. Vastaukset arkistoitiin julkiseen arkistoon asiasanoin kuvattuina, niin että hakujen avulla muut käyttäjät, sekä asiakkaat että vastaajat, saivat käyttöönsä tehdyn työn. Ratkaisut olivat erinomaisia: julkinen arkisto on paljastunut hyväksi tietopalvelun tietolähteeksi, kirjastojen yhteistyö on laajentunut vuosien aikana mittavaksi ja erinomaisen joustavaksi. Suunnittelijat olivat siis varsin viisasta väkeä.
Vuonna 1999 ensimmäiset vastaukseni palvelun kautta lähettäneenä Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun veteraanina muistan, että jännitys oli melkoinen. Kun vastausta laati, pohti, olenkohan jättänyt jotain aivan olennaista huomaamatta, paljastanko tässä tietämättömyyteni, miltä vastaukseni näyttää tuolla Netissä isolla ännällä. Vähiten tuntui huolestuttavan se, saako asiakas hyödyllisen vastauksen, kirjastoväen armoton seula pelotti enemmän. Asiakaspalvelussako sitä oli tottunut siihen, että asiakkaat ovat miltei aina tyytyväisiä, kun saivat palvelua? Äkkiä itseluottamus kuitenkin kasvoi ja sitä huomasi, ettei tässä laadittukaan suurelle yleisölle kaiken kattavaa ratkaisua, vaan palvelua sille henkilölle, joka sitä oli pyytänyt. Lisäksi huomasi myös sen, ettei niillä kollegoilla ollutkaan aikaa eikä kai kiinnostustakaan käydä arvioimassa työn jälkiä arkistossa ja sen jälkeen kahlata etsimässä, kuka milloinkin asialla oli ollut.
2000 vaihdoin työpaikkaa ja saavuin Kirjastot.fi:n. Ensimmäinen työpäivä järkytti lähes tainnoksiin: tämä kaikkiko minun täytyy tehdä? Vastaaminen ja vastaamisen seuraaminen sekä kehittäminen olivat varsin erilaisia tehtäviä.
Vaan niinpä ne päivät lähtivät kulumaan ja saman tien vuodetkin. Kysy kirjastonhoitajalta on laajentunut vastaajapohjaltaan yhden kirjaston porukasta 66 kirjaston yhteisyritykseksi. Yleisten kirjastojen palvelu on muuttunut koko kirjastokentän yhteiseksi. Kysymysten määrä on noussut ensimmäisen vuoden 1300:sta 7000 kieppeille. Ylläpitoa on hiottu ja viilattu, vastaajien toiveita kerätty, on lisätty nappula ja haku kerrallaan. Suurin uudistus tehtiin vuonna 2008, kun asiakkaiden ja vastaajien puolelle lisättiin semanttiset apuvälineet sekä ylläpitoon hakumahdollisuus vastausarkistoon.
Palvelun ulkonäkö on muuttunut vuosien varrella (löytyiskö jostain kuvia), mutta onko sisältö? Mitä ihmiset kysyvät ja mitä me vastaamme?
Kysymykset
Poimin tähän kolme kysymystä tammikuulta 1999:
1. Mistä juontuu harjannostajaisten perinne?
2. Anne Hébertin romaanin "Suuri rakkaus" (1971 painos) bibliografiset tiedot, myös kustantajan. Romaania on ainakin Helsingin pääkirjaston varastossa.
3. Miten olisin saanut viestin verottajalle? Olisin tehnyt muutoksen, mutta en voinut.
Tarkastelin arkistoamme ja niinpä vain löysin sieltä harjannostajaisista kaksi muutakin kysymystä,
*Mistä löydän tietoja harjannostajaisista ja niihin liittyvistä perinteistä? (2004)
*Mistä löydän tietoa vanhoista tavoista ja rituaaleista talon rakentamiseen liittyen? Nykyisin on vielä käytössä harjannostajaiset ja tupaantuliaiset. (2006)
Haulla bibliografiset tiedot löytyi julkisesta arkistosta kaksi vastausta, haulla lähdetiedot kaksi, julkaisutiedot, kirjan tiedot jne. useita ja varmasti vielä suurempi osa suljetun arkiston uumenista.
Verohallinto asiasanalla löysin arkistostamme 5 kysymystä, verot 4, verotus 33 jne. Sähköisistä palveluistakin on kysytty useampi kymmenen kysymystä.
Toki jotain on kysymyksissä muuttunutkin. Esimerkiksi verkkotiedonhaussa näkökulma on nykyään aika erilainen. Palvelun alkuvuosilta löytyy tällaisia kysymyksiä:
*Miten saan Opettajanlehden tyopaikkailmoitukset verkosta luettavakseni?
*Voiko Hesan puhelinluettelon saada verkosta, ja jos, niin miten? Olen uudehko verkkoilija.
* Kerro onko internetissä eläinten sivut.
* Voisitteko lähettää chat-osoitteita?
*Verkkosivuja Niccolo Machiavellista?
Kävin läpi 10 palvelussa odottavaa kysymystä. Kolmesta löytyi seuraavanlaisia mainintoja:
*Tähän mennessä olen googlettanut kirjaa mahdollisimman monilla hakusanoilla, oikeaa nimeä en muista millään.
*Olen selvittänyt sen verran etten löydä googlesta.
*Arvelin suoralta kädeltä, että googletuksesta ei olisi tässä apua - kysymyksessä olevilla hakusanoilla taitaisi tulla julmetusti tuloksia, mutta tuskin niitä, joita haluaisin.
Muutos on ilmeinen: Internet-tiedonhaku on nykyään lähes kaikille yksinkertaista. Kirjoitetaan Googleen sana ja sitten löytyy. Jos ei löydy tai sana on sellainen, että kaikkea siihen liittyvää ei halua löytää, käännytään esim. kirjaston puoleen. Luultavasti noihin alkuvuosien kysymyksiin kysyjät pääsääntöisesti löytäisivät Googlesta vastauksen.
Vastaukset
Vastaaminen ei alkuajoistaan näytä muuttuneen kovin ratkaisevasti. Toki pientä välttämätöntä muutosta vastauksissa näkyy.
Ensimmäiseen kysymykseen harjannostajaisista on vastattu:
*Tietoa harjannostajaisista löytyy teoksesta Kustaa Vilkuna, Työ ja ilonpito - kansanomaisia työnjuhlia ja kestityksiä (1983), (s. 175-176). (1999)
Seuraavaan vastaavaan on tällainen tietopaketti:
*Seuraavasta teoksesta löytyy tietoa harjannostajaisista ja niihin liittyvistä perinteistä. Vilkuna, Kustaa: Työ ja ilonpito: kansanomaisia työnjuhlia ja kestityksiä. Teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudulla näet osoitteesta http://www.helmet.fi
Miten monin eri tavoin harjannostajaisia vietetään nykypäivänä, näet esim. osoitteesta http://www.google.fi kun kirjoitat hakusanaksi harjannostajaiset. (2004)
Viimeiseen, vähän laajempaan kysymykseen, on tarjolla laajempi vastauskin:
*Oikein mukava rakennusperinnnekirja on Erkki Helamaan "Vanhan rakentajan sanakirja" (2004). Sieltä löytyy selityksiä monille talonrakennukseen liittyville tavoille ja käsitteille. Harjannostajaisista voi lukea esim. Kustaa Vilkunan teoksesta "Työ ja ilonpito: kansanomaisia työnjuhlia ja kestityksiä". Myös vanhat klassikot Ilmar Talven "Suomen kansankulttuuri" (3. painos 1990) ja Toivo Vuorelan "Suomalainen kansankulttuuri" (1975) voisivat olla kiinnostavaa luettavaa.
Lisäksi kannattaa vierailla Museoviraston rakennushistorian osaston internet-sivuilla osoitteessa http://www.nba.fi/fi/rakennusperinto sekä uudessa Rakennusperintö-portaalissa http://www.rakennusperinto.fi/fi_FI/ . (2006)
Ensimmäisessä on viitattu pelkästään kirjaan, kahdessa seuraavassa on tarjottu myös nettisivuja. Lisäksi yhdessä vastauksessa on neuvottu, miten kirjan saatavuuden voi paikantaa. Ihan luonnollisista syistä alkuaikojen vastauksissa kirjallisuus painottuu, nettisivuja tarjotaan melko harvoin vastauksissa vuonna 1999. Aika varhain, vuodesta 2000 jo on kuitenkin myös nettisivuja alettu tarjota vastauksissa lähes säännöllisesti. Ilahduttavaa on, että kirjallisuus ei kuitenkaan ole täysin unohtunut vastaajilta, kirjastojen kokoelmaa muistetaan tuoda esiin, mikä onkin yksi tärkeimpiä tehtäviämme.
Varmasti enemmän vastaustyyliin vaikuttaa vastaajan persoonallisuus. Hyviä vastauksia on niukempia ja laveampia ja samoja asioita voi katsella monelta kantilta. Toisaalta kysymykseen ”voisitko kertoa Tuija Lehtisen elämästä” on kautta aikain vastattu antamalla lähdeteoksia ja Internet-sivuja, joista esitelmöitsijä voi itse koota tiedot kirjailijasta, vaikka varmasti muunkinlaista on usein toivottu. Esimerkiksi tämä kysyjä lienee pettynyt saadessaan vastauksen, joka sinänsä on aivan kohdallaan: Voisitko kertoa Tuija Lehtisen kirjasta "rakasta minua" kulkurilinnut, kirjan juonesta, olen itse lukenut kirjan mutta asialla olisi todella kiire!
Helpoimmin voit kertoa esitelmässäsi kirjan juonesta vaikka etenemällä luvun kerrallaan ja kuvailemalla jokaisen luvun tapahtumat lyhyesti.
Arkiston luetuimmat
Arkiston luetuimpiin vastauksiin lukeutuu seuraava:
Mikä on Tuntemattoman sotilaan juoni? ....(pääpiirteittäin)
Jos et ole ehtinyt itse lukea kirjaa, Internetistä löytyy jonkin verran toisten tekemiä tutkielmia ym. kirjasta ja niistä löytyy selostusta myös juonesta. Jos olet tekemässä itse tutkielmaa, ethän kopioi toisten tekstiä ja mainitsethan työssäsi mistä olet tietosi saanut.
Tässä pari osoitetta (linkit eivät enää toimi):
Internetix, http://www.internetix.fi/...
Sata kirjaa kirjasarja http://www.satakirjaa.fi/(klikkaa kirjalistalinkkiä, selaa kohtaan Linna, Väinö)
Radiosarja, http://www.yle.fi/radiomafia/...
Tuntemattoman sotilaan julkaisusta http://www.valve.fi/showcase/...
Helsingin Sanomien juttusarja http://www.hs.fi/juttusarja/
Samaa kysymystä on kysytty aikaisemminkin, joten voit tutustua "Kysy kirjastonhoitajalta" arkiston aikaisempiin vastauksiin http://www.kirjastot.fi/kysy/arikisto.aspx (Kirjoita hakulaatikkoon tuntematon sotilas). Myös Linkkikirjastoa kannattaa käyttää hyväksi tietoa etsittäessä, yllä olevista linkeistä kaksi viimeistä löytyi sieltä, http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto
Vastausta on myös kommentoitu:
8.6.2009 17:51:59 Muhku
Mielestäni kirjat kyllä kannattaisi lukea itse, eikä luottaa toisten ihmisten näkemyksiin liiaksi. Sama asia elokuvien suhteen. Jos lukee kriitikkojen kirjoittamia arvosteluja ja vertaa niitä itse näkemäänsä, voikin huomata olevansa niin eri mieltä, ettei uskoisi lukeneensa samaa kirjaa tai katsoneensa samaa elokuvaa. Juonikuvioiden painotus on myös joskus eri ihmisillä erilaista.
14.4.2009 16:54:36
Linkit päivitetty. Terv. toimitus
8.4.2009 15:47:01 miina
hyviä sivuja ne, mitkä avautuivat. 3/5 ei avautunut. :(
Muut luetuimmat vastaukset koskevat perunkirjoitusmalleja ja muistovärssyjä.
Vastausten ajankohtaisuus
Viimeinen alkuajoilta poimittu kysymyksemme koski verohallinnon palveluja. Ne ovat muuttuneet näiden kymmenen vuoden aikana. Vastausta on päivitetty tänä aikana kaksi kertaa. Vuonna 2007 on lisätty tieto sähköisistä lomakkeista, joita voi tulostaa palvelusta ja 2010 ePalveluista.
Vastaus kuuluu näin:
Muutospyynnön esim. ennakkoverotukseen voit tehdä soittamalla Helsingin verotoimistoon. Verohallinnon yhteystiedot ovat
osoitteessa http://www.vero.fi/ . Erilaisia lomakkeita voi myös tulostaa Verohallinnon sivuilta, mutta niitä ei voida
palauttaa sähköisesti. Jotkut palvelut on siirretty myös Internetin kautta toimiviksi, mm. verokortin voi tilata verkossa, lisätietoa http://www.vero.fi/?article=5...uage=FIN sekä verokorttipalvelu http://portal.vero.fi/public/...entlan=1 . (Vastausta päivitetty toimituksessa).
Tämän kysymyksen vastaus olisi ollut selvästi vanhentunut, jos sitä ei olisi satuttu katsomaan ja päivittämään myöhemmin. Vastauskortissa arkistossa näkyy asiakkaalle päivämäärä, jolloin vastausta on viimeksi muutettu, joten siitä hän olisi voinut saada osviittaa siitä, että vastaus on aika vanha, mikäli se olisi ollut muuttamattomana arkistossa vuodesta 1999. Toisaalta kehotuksella soittaa verotoimistoon olisi päästy aika pitkälle vieläkin, puhelinpalvelut ovat edelleen verotoimiston käytetyin palvelumuoto ja niitä kehitetään jatkuvasti.
Salapoliisit
Usein täytyy ihailla vastaajien asiantuntemusta. Esimerkiksi
Kuka laulaa "mä tulen ukkopiiasta"? kysymykseen on vastattu: Arto Tamminen on levyttänyt vuonna 1997 kappaleen Utopia, jossa kertosäe kuuluu Mä tulen Utopiasta... Olisikohan tästä kyse?
miten löyvön myytävä hevoset saksasta -kysymys on myös onnistuttu selvittämään: Internetistä löytyy useitakin hevosmarkkinoita. http://www.pferdetoplist.de/ Tämä on lista, markkinat suuruusjärjestyksessä.
Vastaus on arvosteltukin jo kaksi kertaa, siitä on ollut muillekin lukijoille hyötyä!
Kysy kirjastonhoitajalta –palvelu astelee eteenpäin vakaalla askelella. Sen sisältö on laaja ja kehittämistyö arkiston esiin nostamiseksi on tuonut hedelmää. Palvelun profiiliksi on muodostunut tietopalvelu ja kirjaston tietämyksen sekä kokoelman tunnetuksi tekeminen. Ne olivat alunperinkin tavoitteet. Pitkälle tämä profiloituminen on jo kantanut: katsotaan, minne tie tästä eteenpäin vie.
