Kokousaika ja -paikka
Paikka: Lahden kaupunginkirjaston monitoimitila 2. krs, Kirkkokatu 31
Aika: 23.5.2018 klo 9.00 – 16.00
Puheenjohtaja: Katri Vänttinen
Sihteeri: Aija Laine
Paikalla:
Susanne Ahlroth, AVI
Marita Ahola, Vaasa
Asko Autio, Turku
Anneli Haapaharju, Vaasa
Anne Heino, Turku
Eeva Hiltunen, ISAVI
Hanna Huovinen, Lahti
Salla Hyökki, Tampere
Satu Ihanamäki, AVI
Maarit Ilmola, Kuopio
Katja Jokiniemi, Helsinki
Inka Jousea, Lahti
Leila Juusola, Porvoo
Heidi Karhu, Oulu
Minna Karvonen, OKM
Jenni Kemppinen, Oulu
Elina Kilpiö, Celia
Leena Kinnunen, Rovaniemi
Kristiina Kontiainen, ESAVI
Merja Kummala-Mustonen, PSAVI
Aija Laine, Helsinki
Päivi Litmanen- Peitsala, Helsinki
Marja Malminen, Lahti
Anna Melgin, VRK
Marja Mikola, Vaasa
Heli Muhonen, Kuopio
Anu Ojaranta, Turku
Mikko Paajala, Rovaniemi
Ella Paija, Kuopio
Hanna Pitkänen, Lahti
Jimmy Pulli, Vaasa
Jouni Pääkkölä, Oulu
Jarkko Rikkilä, Tampere
Pirkko Rusi, ISAVI
Seija Salminen, Joensuu
Matti Sarmela, Helsinki
Päivi Savinainen, Kuopio
Riikka Sirviö, Oulu
Anne Suvanto, Porvoo
Marjatta Viiri, LSSAVI
Johanna Vuorinne, Kuopio
Katri Vänttinen, Helsinki
Kahvit 9.00 - 9.30
1. 9.30 - 9.45, Kokouksen avaus
Katri Vänttinen
Katri avasi kokouksen pohdinnalla siitä, että demokratia, sananvapaus ja lukutaidon edistäminen nousevat teemoina esille yhä enemmän myös valtamediassa. Kaikki keskustelu kirjastojen ympärillä on tärkeää, myös toiminnan kyseenalaistaminen. Kirjaston tehtävänä on auttaa ihmisiä elämään itsensä näköistä elämää. Päivän ensimmäinen aihe, digituki on osa tätä kokonaisuutta. Digituen tarkoitus on auttaa ihmisiä pysymään elämässä mukana, sekä rakentaa osallisuutta yhteiskuntaan. Näillä teemoilla siirryimme käsittelemään päivän agendaa.
2. 9.45 – 11.00, Asiaa digituesta
Minna Karvonen, OKM ja Anna Melgin, VRK
VM:n Auta-hankkeessa (2016-2017) luotiin digituen toimintamalli, jossa eri kokeilujen kautta testattiin, miten digitukea voidaan tarjota niille kansalaisille, jotka tarvitsevat tukea verkkoasiointiin.
VRK toimii digituen kehittäjänä, sekä tukea antavien tahojen tukena.
Seuraava vaihe on digitukimallin pilotointi vuosina 2018- 2019. Pilotoinnissa kokeillaan, miten Auta-hankkeessa luotu toimintamalli toimii käytännössä ja sitä kehitetään pilotoinnista saatavien palautteiden perusteella. Pilotoija voi olla maakuntien liitto, sairaanhoitopiiri tai erityishuoltopiiri. Maakunnan rooli on koordinoida alueellista digitukea. Se tarkoittaa mm. alueellisen digituen tarpeen arviointia, sekä toimijaverkoston luomista. Pilotointisopimus tehdään maakunnan tasolla.
Maakunta kartoittaa mahdolliset toimijat, joita voivat olla esimerkiksi kirjastot, erilaiset järjestöt ja seurakunnat. Pilotin vastuuorganisaatiot kokoavat ja suunnittelevat verkoston omalla alueellaan. Verkostot ja toimintamallit voivat olla eri alueilla erilaisia. Alueellista kehittämistehtävää hoitavat kirjastot ovat mukana piloteissa suunnittelemassa ja rakentamassa verkostoa. Pilotoinnissa on tärkeää toimintamallin arviointi ja tarvittaessa mallin muuttaminen.
Tarkoituksena on luoda jokaiselle alueelle sen tarpeisiin vastaava toimintamalli. Pilotointivaihe käynnistyy syksyllä. Rahoituskuvio tarkentuu, kun pilottien hankehakemukset on käyty läpi. Pilotit valitaan viimeistään viikolla 22. Tässä vaiheessa rahoitusta ei voi saada konkreettiseen digituen tuottamiseen. Mikäli mukana olevilta kirjastoilta edellytetään omaa resursointia, alueellisen kehittämistehtävän hoitamiseen myönnettyä valtionavustusta voi käyttää kohtuullisessa mitassa tähän tarkoitukseen, mikäli samaa pilotointitoimintaa ei rahoiteta muilla tavoin.
Jokaisella viranomaisella on jatkossakin neuvontavastuu omista palveluistaan. Tavoitteena on, että jokaisella kansalaisella on mahdollisuus saada tukea digitaalisten palvelujen käyttöön. Tuen tarvetta löytyy kaikissa ikäryhmissä ja tarve vaihtelee alueittain. Kirjaston rooli tuen antaja voi olla erimerkiksi tilan tarjoaminen tukea tuottaville järjestöille, tai henkilökunnan tietämys siitä, mistä tuen tarvitsija saa tarvitsemaansa neuvontaa ja tukea.
Kansalaisneuvonta toimii tuen antajien tukena. Sinne voi olla yhteydessä esimerkiksi puhelimitse, chatin tai sähköpostin välityksellä. Kansalaisneuvonnan kautta saa tiedon siitä, missä tarvittavaa tukea on tarjolla, ja mikä organisaatio vastaa palvelusta.
Digitukeen liittyvän käsitteistön yhdenmukaistaminen on tärkeää, jotta eri toimijat puhuvat samoista asioista yhdenmukaisin termein. Yhdenmukaisuuden tulee olla pohjana myös, kun tarjottavat palvelut kuvataan Suomi.fin PTV:oon. Tiedot kirjastojen tarjoamista palveluista viedään KirKantaan, josta ne siirtyvät PTV:oon. Palvelujen kuvaukset tulee tehdä Finto-ontologiaa noudattaen.
Vaken tehtävänä on hoitaa digitukeen liittyvä viestintä kirjastokentälle.
Keskustelussa nousi esille myös kirjastojen laitekanta, joka vaihtelee hyvin paljon kirjastoittain. Vastuu kirjastojen laitekannasta on kunnilla, joiden tehtävänä on huolehtia siitä, että laitekanta on kirjastoissa ajantasainen.
Annan ja Minnan esitys digituesta (pdf).
3. 11.00 - 11.30, Ilmoitus- ja tiedotusasioita
Päivi Litmanen-Peitsala ja Aija Laine
AKE ja VAKE – tunnus
Päivi esitteli AKE ja VAKE –toiminnan logot. Pohjana käytetään yleisten kirjastojen logoa. Päätettiin, että muutetaan teksti yksikkömuotoon lain määritelmän mukaisesti: alueellinen kehittämistehtävä, valtakunnallinen kehittämistehtävä. Suomen, ruotsin ja englannin kielisten termien lisäksi tarvitaan mm. venäjänkielinen käännös.
Kirjastohenkilöstön digitaidot
Kirjastohenkilöstön digitaitojen kehittämisen apuna kannattaa hyödyntää jo verkossa löytyvää monipuolista opastusmateriaalia. Materiaalia voi käyttää myös asiakasopastuksissa. Esimerkiksi YLE ja SeniorSurf ovat tuottaneet materiaalia monipuolisesti, mm. julkisten palvelujen käytöstä, someviestinnästä, käyttöjärjestelmistä ja eri laitteiden, kuten älypuhelinten käytöstä. Suurin osa materiaalista on vapaasti jatkokäytettävissä.
Henkilökunnan digiosaamisen kartoitusta tehdään monissa eri kirjastoissa. Jo tehtyjä osaamiskartoituksia kannattaa hyödyntää ja näiden avulla yhtenäistää kyselypohja. Henkilökunnan osaamistasoista on myös monissa kirjastoissa jo olemassa malleja. Esimerkiksi Kouvola ja Lahti ovat laatineet digineuvonnan palvelutasojen kuvaukset.
Aijan esitys verkossa löytyvästä digitukimateriaalista (pdf).
SeniorSurf ja digilehdet
Kirjastot ovat olleet perinteisesti mukana SeniorSurf –tapahtumassa, jonka tarkoituksena on parantaa ikäihmisten digitaitoja. Tapahtuma ajoittuu Vanhusten viikolle lokakuuhun, joka on tänä vuonna 7.-14.10 2018. Viikon teemana on Iloa toimeliaisuudesta - Aktivitet ger glädje.
Päivi on käynyt neuvotteluja Sanomalehtien liiton kanssa ja tänä vuonna teemaksi kirjastoissa voidaan nostaa digilehdet. Paikallislehtien edustajia voi olla mukana kirjastoissa opastamassa niin asiakkaita, kuin henkilökuntaakin e-lehtien käyttöön. Lisää tietoa asiasta saadaan 11.6 jälkeen, kun neuvottelut Sanomalehtien liiton kanssa on käyty. Tämä vuosi on kokeiluvuosi, josta kerätään palautetta kirjastoilta. Yhteistyötä voidaan kehittää jatkossakin, jos toiminta osoittautuu onnistuneeksi.
Päivin esitys SeniorSurfista (pdf).
Kirjastot ja kehittäminen –sivuston uudistus
Kehittämistehtävää hoitavat kirjastot – sivukokonaisuus uudistetaan Kirjastot ja kehittäminen –sivustoksi vuoden 2018 aikana. Kirjastot.fin emoportaalin tullaan myös toteuttamaan uudistuksia. Nykyiset Kirjastot.fin palvelut vaativat jatkuvaa ylläpitoa ja koodarien työvoima on sidottu pitkälti nykyisten palvelujen ylläpitoon ja kehittämiseen. Tämän vuoden aikana toteutetaan kuitenkin sellaiset uudistukset, mitkä ovat mahdollisia tässä työtilanteessa toteuttaa, mm. uutisryhmien uudistaminen. Kirjastot.fi on viestinnän osalta välittäjä. Välitettävä tieto syntyy muualla ja se tulisi tuoda Kifin viestinnän tietoisuuteen, jotta sitä voidaan jakaa eteenpäin.
Päivin esitys viestinnästä ja verkkosivujen uudistuksesta (pdf).
Alueellisten koordinaattoreiden kehittämispäivä syyskuussa
Alueellisten toimijoiden kehittämispäivä on 6.9 Pasilan kirjaston auditoriossa. Tarkempi ohjelma aikatauluineen julkaistaan myöhemmin. Ohjelmaan on jo sovittu aiheiksi mm. etälähetykset. Paikalla aiheesta ovat alustamassa ja vastaamassa kysymyksiin Riitta Taarasti Kirjastokaistalta ja Teemu Kokkonen Kansalliskirjastosta. Lisäksi kuullaan Helsingin kaupunginkirjaston Digitaalisen syrjäytymisen ehkäisy –hankkeesta. Ohjelmatoivomuksia voi esittää Aijalle.
4. 11.30 – 12.10, Aluehallintovirastojen puheenvuoro
Satu Ihanamäki ja Susanne Ahlroth
Satu totesi puheenvuoronsa aluksi, että AKE-toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin. Tänä syksynä käydään ensimmäiset keskustelut AKE-kirjastojen kanssa. Keskustelut ajoittuvat syys-lokakuun vaihteeseen ja OKM kutsuu niihin osallistujat. Avustushakemuksiin myös AVIt antavat lausuntonsa.
Ajankohtaisista asioista Satu nosti ensimmäisenä esille yleisten kirjastojen valtakunnallisen asiakaskyselyn, joka päättyi toukokuun alussa. Siihen saatiin yli 18 000 sähköistä ja 12 000 paperista vastausta. Vastausten tarkasteluun on tarkoitus luoda ns. ”kojelauta”, jonka kautta jokainen kirjasto pääsee itse tarkastelemaan oman alueensa vastauksia.
Aluehallintovirastojen peruspalvelujen arvioinnissa kirjastotoimen arvioinnin kohteena ovat tänä vuonna kirjastopalvelut lasten ja nuorten lukutaidon edistäjinä. Alueelliset ja valtakunnalliset arvioinnit julkaistaan 13.6.
Kansallisen lukutaitofoorumin ehdotukset ja suuntaviivat valmistuvat puolestaan syyskuun alussa. Teemana lasten lukutaito ja monilukutaito jatkuvat. Hankeavustusrahaa tullaan kohdentamaan erityisesti näihin teemoihin.
Aluehallintovirastoissa on käynnistynyt Tiedolla johtamisen –teema, jossa työryhmässä mietitään, millaisia mittareita ja välineitä kirjastojen itsearvioinnin tueksi voidaan kehittää.
Kuntien hyvinvointikertomuksissa kirjastotoimi on ollut hyvin harvoin mukana mittareissa. Tilastotyöryhmä on esittänyt siihen kolme mittaria, joista OKM ja THL jatkavat keskustelu. TEA-viisariin kehittämiseen on myös osallistuttu.
AVIt järjestävät tänä syksynä kansainvälisen opintomatkan, jonka aiheena ovat lasten kirjastopalvelut. Tästä on tulossa lisää tietoa myöhemmin.
AVIt yhdistyvät yhdeksi LUOVA-virastoksi, jonka on tarkoitus olla toiminnassa 2020.
Satu esitteli Hankerekisterin uudistuksia. Hankerekisteristä näkee nyt esimerkiksi alueellisen kehittämistehtävän jaon mukaisesti alueen hankkeet, sekä ns. kimppahankkeet.
Susanne kertoi Ruotsinkielisestä kehittämistehtävien yhteistyöryhmästä, Svenska samarbetsgruppen för utvecklingsuppdrag, joka perustettiin huhtikuussa. Lähtökohtana on yhteistyövelvoite ja Kirjastolain kielelliset tekijät. Ryhmän toimikausi on 2018-2019 ja siinä ovat edustettuina AVI, VAKE ja AKE-kirjastot. Ryhmän tehtävänä on mm. suunnitella erilaisia yhteistyömuotoja, täydennyskoulutusta ruotsinkielellä, sekä hyvien kokemusten ja toimivien käytäntöjen jakaminen.
Parannusta toivotaan esimerkiksi ruotsinkielisten palvelujen näkyvyyteen, ruotsinkielisen henkilöstön rekrytointiin ja ruotsinkielisen e-aineiston saatavuuteen. Ruotsinkielisen henkilöstön osaamisen hyödyntämisessä olisi myös vielä parannettavaa. Haasteita asettavat myös ns. kielisaarekkeet (språköar), joissa yksikielisellä alueella on ruotsinkielinen vähemmistö. Miten palvellaan näiden alueiden kouluja ja päiväkoteja ja saadaan tarjolle riittävästi myös ruotsinkielistä aineistoa?
Susanne toivoi, että näillä alueilla pohdittaisiin asiaa ja otettaisiin mallia esimerkiksi nyt hyvin toimivista vastaavanlaisista alueista, joita ovat esimerkiksi Oulu ja Kaarina. Tässä kohden keskusteltiin siitä, että esimerkiksi Vaasa voisi olla halukas myymään ruotsinkielisiä palveluja valtakunnallisestikin. Lisäksi ehdotettiin ns. kummikirjastomallia kokeiltavaksi.
Susannen esitys kaksikielisten kirjastojen yhteistyöstä (pdf).
5. 12.10 - 12.20, Celian palvelut kirjastoissa
Katri alustaa aiheen
YKN:n kokouksessa Oulussa käsiteltiin Celian yhteistyötä kirjastojen kanssa, pöytäkirjan kohta 12.
Neuvostossa toivottiin, että asia otettaisiin esille myös kehittämistehtävää hoitavien kirjastojen kokouksessa.
Keskusteltiin aiheesta ja päätettiin ainakin toistaiseksi jatkaa siten, että jatkossakin maakunnalliset Celia-yhteyshenkilöt toimisivat edelleen. Yhteistyövelvoite Celian kanssa on kirjastoilla. AKE-kirjastojen rooli voi olla lähinnä tiedotuksellinen. Viestintää Celian palveluista tulisi edelleen parantaa. Tämä korostuu erityisesti, jos kirjastolla ei ole sopimusta Celian kanssa. Viestintävastuu on kuitenkin Celialla, AKE ja VAKE –kirjastojen tehtävät on määritelty lailla. YKN on puolestaan oikea paikka puhua tarvittavien verkostojen luomisesta. Lisäksi todettiin, että Celialta toivovaan ohjevideoita käytännön työhön.
12.20 – 13.15 Lounas, Ravintola Huviretki, Vapaudenkatu 24
6. 13.15 – 13.45, EU:n tietosuoja-asetus ja sen aiheuttamat muutokset kirjastojen palveluissa
Matti Sarmela
Mitä kirjastojen tulee huomioida asetuksen myötä. Millaisia ohjeita ja käyttösääntöjä muutosten myötä on kirjastoissa otettu käyttöön?
Matti kertoi aluksi tietosuoja-asetuksen taustaa. EU:n tietosuoja-asetus tulee voimaan 25.5. Asetusta tulee täydentämään HE tietosuojalaiksi, joka kumoaisi Henkilötietolain. Asetuksella luodaan kansalaisille uusia oikeuksia ja henkilötietoja käsitteleville puolestaan uusia velvollisuuksia. Asetus on nykyisessä verkkoympäristössä tärkeä, koska ilmaisissa palveluissa henkilökohtaiset tiedot ovat keskeisintä dataa. Globaalissa ympäristössä on tärkeää luoda ne ehdot, miten henkilökohtaisia tietoja voidaan hyödyntää. Kyseessä on kansalaisten oikeusturva ja kuluttajansuoja. Kuluttajanturva lisääntyy asetuksen myötä. Esimerkiksi tietosuojaloukkauksesta on ilmoitettava kuluttajalle 72 tunnin kuluessa.
Pääsääntönä on rajata henkilötietojen käsittelyä. Henkilötietojen käsittelylle on aina oltava laissa säädetty käsittelyn oikeusperuste. Rekisteröidyllä on puolestaan oikeus saada informaatiota tietojensa käsittelystä, sekä oikeus tietojen oikaisemiseen ja poistamiseen. Lisäksi rekisteröidyllä on oikeus tietojen siirtämiseen järjestelmästä toiseen.
Kirjastoissa asetuksen voimaantuloon on valmistauduttu mm.: päivittämällä käyttösääntöjä, sopimuksiin on lisätty tietosuojaliitteet, rekisteriselosteet on muutettu tietosuojaselosteiksi, järjestelmistä on poistettu tarpeettomia tietoja, verkkopalvelulomakkeisiin on tehty muutoksia (hyväksyn tietojen käytön näihin tarkoituksen…) ja yhteiset tunnukset on muutettu henkilökohtaisiksi. Lisäksi henkilötietojen käsittelystä syntyy lokitiedosto ja sitä valvotaan. Tarkempi luettelo toteutetuista toimenpiteistä löytyy Matin esityksestä.
Keskustelussa nousi esille muistiorganisaation tehtävä. Tärkeää on muistaa, että tietosuoja-asetus koskee eläviä ihmisiä. Kulttuuriperintöorganisaatiot voivat edelleen kartuttaa kokoelmiaan ja tuoda niitä verkon ja tilan kautta esille, ellei toisin todeta.
Matin esitys tietosuojasta (pdf).
7. 13.45 – 14.00, Ajankohtaista vankilakirjastotyössä
Asko Autio (aikataulullisista syistä vankilakirjastotyöosuus käsiteltiin työpajojen jälkeen)
Turku toimii vankilakirjastotyön valtakunnallisena koordinaattorina, mukana työssä ovat myös Oulu, Kuopio ja Tampere. Kohderyhminä ovat Käyrän, Huittisten, Turun, Köyliön, Kuopion, Oulun ja Kylmäkosken vankilat. Vankilatyöryhmä on kokoontunut kaksi kertaa
Toukokuussa on yhteinen kokous Risen kehittämispäälliköiden kanssa.
Vankiloissa on toteutettu mm. tiedonhaun opastusta, lukupiirejä, Lue lapselle- toimintaa ja kirjailijavierailuja. Myös Helsingissä on meneillään lukupiirikokeilu Sörnäisissä. Turussa on tekeillä opas vankilakirjastotyöstä yhdessä Risen kanssa.
Askon esitys vankilakirjastotyöstä (pdf).
8. 14.00 - 14.45 Työpajatyöskentelyä ja työpajojen purku
sekä kahvitauko n. 14.45
Työpaja 1:
AKE- ja VAKE – toiminta vuonna 2019 ja toiminnan rahoitukseen liittyvät kysymykset. Keskustellaan vuoden 2019 kehittämistoiminnan suuntaviivoista ja painopistealueista.
Yhteenveto ryhmäkeskustelusta:
- keskustelua käytiin mm. henkilökunnan työajanseurannasta. Seurantaa tehdään sekä kalenterimerkinnöin, että excel-taulukoiden avulla.
- muutosehdotuksia rahojen käyttöön joudutaan tekemään, mm. antokaukolainauksen lisääntymisen myötä.
- henkilökunnan matkojen ja työajan maksaminen herätti kysymyksiä
- ohjeistusta kaivattaisiin vielä lisää
- AVI/AKE: miten huomioidaan AKE-toiminnassa AVI-hankkeiden painopisteet, esimerkiksi osaamisen kehittämisessä
- suunnitteluryhmät eivät ole vielä kokoontuneet ja kierrokset kesken, joten painopistealueet tarkentuvat lokakuun loppuun mennessä
Työpaja 2:
Koulutuskäytännöt AKE-kirjastoissa, mm. etälähetykset, osallistuminen, valmistelutyö ja yhteisen tiedon jakaminen ja kokoaminen. Keskustellaan toimintavoista ja ratkaisuista.
Yhteenveto ryhmäkeskustelusta:
- keskusteltiin siitä, millaisia tiedotuskäytäntöjä on koulutusten suhteen: extranet, sähköposti, aluetiedotteet jne.
- pohdittiin, miten henkilökunta saadaan käymään extranetissa
- erilaiset oppimisen tavat käyttöön – esim. vertaisoppiminen ja mentorointi, massaluennot ehkä väistyvä oppimisen menetelmä
- toivotiin, että kaikki merkitsisivät koulutuksensa Kifin koulutuskalenteriin, ennakkotiedot voisi viedä jo silloin, kun koulutuksen päivämäärä on tiedossa
- pohdintaa herätti, miten seurataan koulutusten kattavuutta, eli tavoitetaanko alueelta kaikki ihmiset
- miten osaamistarpeita kartoitetaan: kyselyin, sekä vierailut kirjastoissa
- etälähetykset: ACP käytössä useimmissa paikoissa, teknisiä ongelmia on ollut, erilaiset tilat asettavat haasteita
- loka-marraskuussa pidetään yhteinen koulutuskokous, Aija kutsuu koolle
- muodostetaan yhteinen sähköpostilista kaikista koulutusta järjestävistä henkilöistä
- koulutusten palautelomakkeet yhtenäistetään, otetaan käyttöön AVI:n palaute-lomake, jota voidaan täydentää paikallisesti
- koulutukset vaativat myös nopeaa reagointia, kaikkea ei voi sopia hyvissä ajoin etukäteen
Työpaja 3:
Digitaidot ja digiopastus kirjastoissa. Mitä yhteisesti jo tuotettua materiaalia meillä on ja miten sitä hyödynnetään parhaiten. Mitä hyviä käytäntöjä on jo olemassa kirjastoissa? Laaditaanko yhteiset osaamiskartoitukset henkilöstölle?
Yhteenveto ryhmäkeskustelusta:
- kaikissa kirjastoissa on menossa suunnilleen sama vaihe
- digitaitoja kartoitetaan tällä hetkellä monissa paikoissa
- hankkeita ei ole mahdollista yhdistää, mutta toisten osaamista voi silti hyödyntää
- muodostetaan Kifin sivustolle Digituki-osio, johon kootaan raportteja ym. aiheeseen liittyvää materiaalia (Lisäys muistioon jälkeenpäin: Makupaloihin on koottu digitukeen liittyviä verkkosivuja. Nämä eivät löydy vielä Makupalojen hakutoiminnon kautta, vaan kokoelmat-osiosta suoraan, http://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/digiopastusta. )
- keskusteluissa nousi esille tarve perustaa ns. digiryhmä
- pohditaan, mikä pitäisi olla henkilöstön yleisosaamistaso, Päivi pohjustaa tätä
Työpaja 4:
Arviointi ja mittarit. Millaisia mittareita tarvitaan itsearviointiin, sekä valtakunnalliseen tilastointiin? Miten mitataan esimerkiksi osaamisen kehittämistä ja muiden AKE-tehtävien toteutumista?
Yhteenveto ryhmäkeskustelusta:
- pohdittiin, mitä pitää tilastoida koulutustilaisuuksien ja osallistujamäärien lisäksi
- miten lasketaan esimerkiksi koulutusten etäosallistujat, ja se, miten paljon tallenteita katsotaan myöhemmin
- kuntakohtaista tilastointia tarvitaan myös, esimerkiksi kuinka moni seuraa koulutusta etänä
- OKM:n kanssa käytävä keskustelu on myös arvioinnin paikka – tähän toivottaisiin runkoa
- miten AKE-toimintaa arvioivat alueen kunnat, voisiko tässä käyttää yhteistä lomaketta
- miten mitataan koulutuksen vaikuttavuutta jälkeenpäin
- uudistamisen kytkeminen, miten näkyy todellisuudessa
9. Seuraavan kokouksen aika ja paikka
Seuraava yhteinen kokous on marras-joulukuussa, päätetään päivä Doodle-kyselyllä. Syyskuussa kokoonnutaan kahdessa eri kokoonpanossa, 6.9 on alueellista työtä tekevien tapaaminen Pasilassa, ja johdon työpaja on syyskuussa (päivä vielä auki) Tampereella.
Keskusteltiin siitä, miten järjestetään jatkossa yhteisiä tapaamisia, kun yhden päivän tapaamisissa aika ei tunnu riittävän, eikä vapaamuotoiselle keskustelulle jää tarpeeksi aikaa. Olisiko syystä siirtyä kaksipäiväiseen kokouskäytäntöön? Toisaalta, tuleeko liikaa matkapäiviä ja siten myös kustannuksia?