Kokoustiedot
Aika: 9.10. klo 9.30–15.00
Paikka: Fredriksberg, A-talo 1. krs., kokoushuone Asema, Konepajankuja 1, Helsinki
Puheenjohtaja: Katri Vänttinen
Sihteeri: Aija Laine
Kokouksen avaus, Katri Vänttinen
Kati toi terveiset IFLAn kokouksesta Barcelonasta. Demokratia, sananvapaus ja lukemisen haasteet puhuttavat meillä ja muualla. Torontossa kirjastolla on ollut sananvapauteen liittyvä katumainoskampanja. Demokratia ja sananvapaus ovat isoja kysymyksiä, jotka onneksi Suomessa eivät ole kohdanneet samalaisia haasteita kuin maailmalla. Kirjastopalvelujen osalta on tärkeää, että ne kuuluvat kaikille kansalaisille. Kokouksessa lukeminen ja lukutaito nousivat esille monella tavalla. Nordic Libraries Together – konferenssissa Helsingissä pohdittiin samoja asioita. Olemme isojen asioiden äärellä, joita on tärkeä pohtia yhdessä, kuten myös tänään teemme.
Katin esitys.
VAKEn ajankohtaiset kuulumiset, Matti Sarmela
Kirjastot.fi -kokonaisuus on keskeinen osa valtakunnallisen kehittämistehtävän palveluja. Kysy kirjastonhoitajalta ja Kirjasampo ovat käytetyimmät palvelut. Fono.fi suljetaan tämän vuoden puolella. Tilastot.kirjastot.fi suljetaan ensi vuonna, kun uusi tilastotietokanta on otettu käyttöön. Kirjastot.fi sisältöjä pyritään saamaan Finna-indeksiin, pilottina toimii Levyhyllyt. Sen jälkeen vuorossa on Kirjastokaista, Makupalat ja Kirjasampo. Kyberturvallisuuden parantaminen ja tietoturvallisuuden nostaminen on tärkeä osa Kirjastot.fin verkkopalveluita ja ne työllistävät nyt tekniikka-tiimiä.
Kirjastot.fistä on muodostunut kirjastoalan arkisto, ja parhaillaan pohditaan, missä vaiheessa sisältöjä ei ole enää tarpeen arkistoida osaksi Kirjastot.fi -palveluja. Kirjastohakemistoa kehitetään ja ylläpitotunnukset uusitaan. Kirjastohakemiston tiedot kannattaa pitää ajan tasalla. Kirjasammossa on tällä hetkellä monen kuukauden viive uusien teosten osalta. Kirjasammon semanttisesta hakuliittymästä on tullut paljon myönteistä palautetta. Levyhyllyistä on kehittynyt musiikin verkkolehti. Kohti metatietovisiota jatkoprojektissa on käynnistynyt metatietojen tekijänoikeusasioiden selvitys lakitoimiston kanssa. Digime-viitearkkitehtuurityön ohjausryhmä ja työpajat ovat käynnissä, samoin digitaalisen kulttuuriperinnön pyöreä pöytä. Melindan ja kuvailuyhteistyön ohjausryhmällä on tärkeä rooli. AKE-yhteistyönä tehdään Kopioston kanssa sivustoa kirjastojen tekijänoikeuskysymyksistä. Sivusto on Kopioston, ja se avautuu tammi-helmikuussa. Valtakunnallisen kokoelmakyselyn raportti julkaistaan lokakuussa.
Matin esitys.
OKM:n ajankohtaiset asiat, Tapani Sainio
Leena Toivonen aloittaa kulttuuriasiainneuvoksena 14.10.2024. Leenan pääasialliset tehtävät ovat kirjastohallinnon ja -politiikan asiantuntija-, kehittämis-, ohjaus- ja esittelytehtävät, sekä kulttuurin ja taiteen tietoperustaan liittyvät tilasto- ja tietopalvelun ylläpito-, kehittämis- ja hyödyntämistehtävät.
Valtion talousarviossa valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan ovat 9 228 000 euroa ja tehtävät pysyvät samoina. Hankeavustukset yleisten kirjastojen valtakunnalliseen ja alueelliseen kehittämistehtävään, erityiseen tehtävään ja toiminnan kehittämiseen, hakuaika 22.10 – 28.11.2024. Hankeavustus yhteispohjoismaiseen kirjastoautotoimintaan, hakuaika 5.11 – 10.12.2024. Hankeavustus lukemisen ja lukutaidon edistämiseen vankiloissa hakuaika 1. – 31.10.2024, haeavustuksia.fin kautta.
Yleisten kirjastojen vähälevikkeisten kulttuurilehtien tilaukset 17.11 mennessä Prenaxille, kuntakohtainen määräraha alle 200 000 asukkaan kunnille. Hankemääräraha 100 000 € Lukukeskukselle kirjailijavierailujen järjestämiseksi yleisissä kirjastoissa. Oph:n momentille Lukutaito-ohjelmalle 700 000 €. Lukulahja lapselle -hankkeelle pysyvä rahoitus 350 000 €/v. Espoon kaupunki luopuu venäjänkielisen kirjaston ylläpitotehtävästä 31.12.2024.
Yleisten kirjastojen alueellisen kehittämistehtävän selvitykseen on lähetetty tarjouspyyntö neljälle taholle. Tavoitteena on arvioida alueellisen kehittämistehtävän tavoitteiden toteutumista ja vaikuttavuutta, rakenteen ja keinojen toimivuutta, sekä esittää konkreettiset kehittämissuositukset.
Luonnos kulttuuripoliittiseksi selonteoksi on hallituksen eduskunnalle antama pitkän aikavälin strategia ja suunnitelma. Lausuntokierros 14.10 saakka. Kirjastoilla on luonnoksessa merkittävä rooli kulttuuritarjonnan ylläpitäjänä myös pienissä kunnissa. Kirjastojen merkitys tärkeä lasten, nuorten ja perheiden lukemisen edistäjänä, kirjallisuuden maailmaan tutustuttajana, sekä kriittisen ajattelu ja mediataitojen edistäjänä. Kirjastoilla merkittävä rooli luotettavan tiedon tarjoajana kriisien keskellä.
Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa kuvataan kokonaisturvallisuuden toimintamalli, turvallisuusstrategia on tarkoitus hyväksyä valtioneuvoston periaatepäätöksenä loppuvuodesta 2024. Sivistyshallinto 2030, käynnissä ovat ohjausryhmä, sekä työryhmät. Uudet virastot, joita on yhteensä viisi, aloittavat toimintansa vuoden 2026 alussa.
Digitaalisen kulttuuriperinnön viitearkkitehtuuri kattaa OKM:n hallinnonalan kirjastot, arkistot ja museot, sekä muut kulttuuriperintöä hallinnoivat organisaatiot. Painotus lähitulevaisuuden yhteisen tavoitetilan luomisessa.
Tapanin esitys.
Aluehallintovirastojen ajankohtaiskatsaus, Merja Kummala-Mustonen, Kristiina Kontiainen ja Marko Ojala
AVI:n kirjastotiimissä 1.9.2024 alkaen vastuualueet seuraavat: Merja Kummala-Mustonen kirjastotiimin puheenjohtaja, Marko Ojala osaamisen kehittäminen, Virpi Launonen valtionavustukset, Satu Ihanamäki viestintä, Anu Ojaranta kansainvälinen toiminta, Jonna Toukonen tiedontuotanto ja arviointi. Svenska Enheten - virka on avoinna ja saanut täyttöluvan.
Valtion aluehallinnon uudistuksessa hallituksen ohjelman mukaisesti lupa- ohjaus- ja valvontatehtävät kootaan uuteen perustettavaan monialaiseen virastoon, johon yhdistetään Aluehallintovirastot, Valvira sekä ELY-keskusten Y-vastuualueen tarkoituksenmukaiset tehtävät. Virastolla on valtakunnallinen toimivalta, alueellinen läsnäolo ja toimintakyky turvataan. Lakipaketti valmistui kesäkuussa 2024 ja lausuntokierros päättyi 1.9. Lakiehdotukset viedään keväällä 2025 eduskuntaan. Lupa- ja valvontavirastoon tulossa mm. varhaiskasvatus, koulutuksen ja kulttuurin toimiala, jossa kirjastoja koskevia rahoitus- ja ohjaustehtäviä. Uusi virasto aloittaa 1.1.2026.
Osaamisen kehittämisen syksyn tilaisuuksia ovat Lakipäivä 12.11., lukutaitowebinaarit yhteistyössä Lukutaito-ohjelman kanssa, 19.11. ja 26.11. NLA on 27.11. Tulevaisuustuokio, aiheena polarisaatio 3.12. Hankekahvit 4.12 ja johtamisen webinaarisarja 11.12. Kevään koulutusten teemoina itsearviointi, ennakointi, lukutaitotyö, polarisaatio, demokratia ja medialukutaito. Hankekahvit, johtamisen webinaarisarja ja lakipäivät jatkuvat.
Täydennyskoulutusrahoituksen leikkauksen vuoksi AVIt eivät enää ensi vuonna järjestä opetustoimen ja varhaiskasvatuksen täydennyskoulutusta. Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimen osaamisen kehittäminen jatkuu normaalisti. AVI-AKE koulutussuunnittelupalaveri järjestetään marraskuussa.
Hankeavustus lukemisen ja lukutaidon edistämiseen vankiloissa, hakuaika 1.– 31.10.2024. Hankeavustus kirjastojen alueelliseen ja paikalliseen kokeilu- ja kehittämistoimintaan, hakuaika 22.10 – 28.11.2024. Kokonaisuudet lukemisen edistäminen ja demokratian ja sananvapauden vahvistaminen. Omatoimikirjastoihin, sekä laajoihin strategisiin kehittämishankkeisiin on mahdollista hakea myös avustusta. Hakuohje julkaistu haeavustuksia.fi – palvelussa ja hakuinfo 22.10.
Uuden kirjastotilastotietokannan käyttöönotossa on ilmennyt enemmän haasteita kuin palveluntuottaja odotti. Kirjastoja tiedotetaan heti, kun uuden tietokannan käyttöönoton aikatauluista on tietoa. Vuoden 2025 tilastointiin pieniä muutoksia, lisäyksenä varattavat tilat ja uusintojen määrä. E-aineistoja koskevat muutokset vielä valmistelussa.
Peruspalveluiden arviointi 2024, kohteena lukutaitostrategia ja lukemisen edistäminen yleisissä kirjastoissa. Johtopäätöksiä arvioinnista: koordinoitu ja johdettu lukutaitotyö helpottaa lukutaitotyö kunnissa, kuitenkin kuntatason lukutaitostrategia on harvassa kunnassa olemassa. Kaikissa kirjastoissa ei ole määritelty, mitä lukutaitotyö on ja mitkä ovat sen tavoitteet. Kirjastojen on vaikea tuoda kunnissa esille osaamistaan ja työtään lukutaitotyössä. Näkemys lukutaitotyön tavoitteista on myös usein kirjastokeskeinen, tavoitteita ei arvioida asiakkaan näkökulmasta. Henkilökunnan riittävyys lukutaitotyöhön on heikentynyt vuodesta 2021. Lukutaitotyötä kohdennetaan pääasiassa alakouluikäisiin tai nuorempiin lapsiin, muita kohderyhmiä ei aina tunnisteta.
Toimenpide-ehdotuksina arvioinnissa esitetään, että tarvitaan yhteinen ymmärrys siitä, mitä lukutaito ja lukutaitotyö ylipäätään sisältää, jotta kirjastot voivat tehdä näkyväksi tekemäänsä työtä alan ulkopuolisille. Täydennyskoulutusta tarvitaan lukutaitotyön menetelmällisestä kehittämisestä (AKEt ja ERTE), sekä strategisesta suunnittelusta (AVIt). Kuntien tulisi kirjata ohjaaviin asiakirjoihin selkeästi eri toimijoiden, myös kirjastojen tavoitteet ja roolit lukutaitotyössä. Lukutaito polarisoituu, joten lukutaitotyön kohteeksi eniten tukea tarvitsevat. Lukutaitotyötä on johdettava suunnitelmallisesti, varattava henkilöstölle riittävästi työaikaa ja huolehdittava osaamisen kehittämisestä. Tarvitaan perehtymistä Kansalliseen lukutaitostrategiaan. Lukutaitotyötä tulee arvioida osana toiminnan kehittämistä.
AVIn esitys.
AKE-kirjastojen vuosi 2024
Mitä ajatuksia kuluvasta vuodesta, ja mitä on suunnitteilla vuodeksi 2025?
Joensuu
Joensuun vuoden 2024 teema on ollut Kirjasto on oppimisen paikka. Kohtaamisia on vuoden aikana ollut eri kohderyhmien kanssa. Kokoelmatyötä tukemaan alueella on kiertänyt poistopartio, jota edelsivät koulutukset henkilökunnalle. Tilastoja on myös tutkittu yhdessä kirjastojen kanssa. Asiakkaista erityisinä kohderyhminä on ollut nuoret aikuiset ja vähän lukevat. Esihenkilöille on järjestetty alueen ensimmäinen Boot Camp, jossa käsiteltiin mm. strategiassa olevia asioita. Vuoden 2025 teema on Osallisuuden aika, joka sisältää oppimisen ja osallisuuden teemat. Asiakkaiden palvelemisesta siirrytään ohjaavampaan suuntaan. Henkilökunnan osalta vertaisoppinen on keskeistä. Ensi vuonna järjestetään Itä-Suomen kirjastopäivät Joensuussa, aiheena on lukutaito. Kartta osaamisen poluille julkaisu ilmestyy vuoden 2024 lopulla. Liboppiin tulossa myös kurssi aiheesta.
Joensuun esitys.
Kuopio
Osaamisen kehittämisen teemat vuonna 2024 ovat olleet: vaikuttava ja osallistava kirjasto, toimiva kirjastotila, kirjallisuuden sisällöt ja digitaidot. Osallistujamäärät koulutuksiin ja tilaisuuksiin ovat olleet hyvällä tasolla. Vierailut alueen kirjastoissa ovat edelleen tärkeitä. Joensuun AKEn kanssa on ollut paljon yhteistyötä, samoin Itä-Suomen AVIn kanssa. Kirjastopäivät olivat Kuopiossa kesäkuussa ja saivat paljon positiivista palautetta. Vuoden 2025 teemat on valittu alueen kirjastojen toiveiden pohjalta. Teemat ovat seuraavat: työelämätaidot ja työhyvinvointi, kirjallisuuden sisällöt ja kokoelmatyö, pedagoginen osaaminen ja digiosaaminen. Valmiustyöpajassa on noussut toiveena myös henkinen kriisinkestävyys ja asiakaspalvelu eri kielillä. Peruspalvelujen arvioinnin pohjalta nousee puolestaan lukutaitotyö. Kuntien hankala taloudellinen tilanne vaatii puolestaan resurssoinnin ja priorisoinnin taitoja. Alueella on myös paljon uusia kirjastonjohtajia, joka tulee huomioida toiminnassa.
Kuopion esitys.
Lahti
Lahdessa vuoden 2024 teemana on Vaikuttava kirjasto ja vuonna 2025 Kestävä kirjasto. Vuoden 2025 teema pitää sisällään ekologisen, sosiaalisen, kulttuurisen ja taloudellisen kestävyyden. Ekologinen kestävyys tarkoittaa mm. koulutusten järjestämistä paikkakunnilla, joihin on hyvät julkiset liikenneyhteydet, luontopositiivisuuden ja luontoterveyden edistämisen, materiaalien ja yhteistyökumppaneiden vastuullisuuden. Kulttuurinen ja sosiaalinen kestävyys tarkoittaa mm. sitä, että toimitaan aivoterveyttä edistäen, huomioiden moniäänisyys ja erityisryhmät. Vaikuttava kirjasto kampanja uusitaan vuonna 2025 mahdollisesti yhteistyössä toisen AKE-kirjaston kanssa ja tehdään vaikuttavuustutkimus. Haetaan AVIn rahoitusta yhteishankkeelle, sisältönä kirjastopalvelujen vaikuttavuus ja hyvinvointivaikutukset. Osaamisen kehittämisen kokonaisuudet jakautuvat kolmeen pääalueeseen aikaisempien vuosien tapaan: asiakaspalvelu ja -viestintä, mediakasvatus ja digiosaaminen, sisällöt ja lukemisen edistäminen. Lisäksi esihenkilö-, johtamis- ja työelämävalmiudet ja Libopin markkinointi ensi vuonna myös mukana. Koordinaattori kylässä tilaisuuden jatkuvat, samoin keskisuurten kirjastojen koulutustarjotin.
Lahden esitys.
Oulu
Oulun AKE-tiimissä on ollut paljon vaihtuvuutta. Vuosi 2024 on menty eteenpäin koulutussuunnitelman teeman mukaisesti, joka on ollut kokoelmatyö. Ensi vuonna teemana on lukemisen edistäminen. Rovaniemen ja Vaasan AKE:n kanssa on tulossa yhteinen koulutussarja aiheena lukutaito ja lukemisen edistäminen. AKE-täydennyskoulutussuunnitelma on voimassa vuosille 2024–2027. Alueella todettiin tarpeelliseksi laatia koulutussuositus, sillä koulutuksiin osallistutaan vaihtelevasti alueella. Suositus hyväksyttiin alueen johtajien kokouksessa syksyllä 2024. Suositus on minimitaso, mutta se mahdollistaa kaikille kouluttautumisen. Koulutuksia suositellaan vähintään kolme kertaa vuodessa, kaikki koulutusmuodot lasketaan. Jokaisella on myös velvollisuus jakaa osaamistaan muille.
Oulun esitys.
Porvoo
Porvoon vuoden 2024 teema on ollut Hyvä jakoon. Vuoden aikana on jaettu hyviä käytäntöjä ja osaamista alueella. Asiakkaille hyvän jakaminen on näkynyt kirjastotoiminnan hyvää tekevän vaikutuksen jakamisena. AKE Porvoo on tehnyt alueella kiertueen, jossa on selvitetty henkilökunnan koulutustarpeita. Kirjastoissa on käyty osaamiskeskustelut, joista on tullut hyvää palautetta. Aluehankkeista ja hyvistä käytänteistä on jaettu tietoa AKE-sivustolla ja uutiskirjeessä. Tärkeää on löytää balanssi webinaarien ja lähikoulutusten välillä. Palapelin termein AKE:n palan on sovittava alueen kirjastojen paloihin. Alueella on tehty koulutustarvekysely ja vuoden 2025 teema koostuu kokonaisuudesta, jonka muodostavat kokoelmat, lukutaitotyö, lukutaito, kohtaaminen ja työhyvinvointi.
Porvoon esitys.
Rovaniemi
Vuoden 2024 kohokohdat ovat olleet yhteistyön syventyminen, osaamiskeskustelut ja visiotyön fasilitointi ja kokoaminen. Yhteistyön osalta pohjoisen esihenkilöverkosto toimii aktiivisesti, kirjastokaveri-toiminta jatkuu ja alueellinen lanu-tiimi on aloittanut toimintansa. AKE-koordinaattorit tekevät paljon yhteistyötä Oulun ja Vaasan AKE-tiimien kanssa. Osaamiskeskustelut on otettu hyvin vastaan kirjastoissa. Tapahtumatuotannon ja osallisuuden tiimi käynnistynyt. Johtajille aloitetaan Topaasia-keskustelut syksyllä 2024. Osaamisen kehittäminen 2025 pitää sisällään mm. 2–3 opintopiiriä Libopin koulutuksista. Lapin kirjastopäivät järjestetään taas keväällä. Alueellinen lanu-ryhmä järjestää koulutusta. Webinaari-sarja tulossa yhteistyössä Vaasan ja Oulun kanssa.
Rovaniemen esitys.
Tampere
Vuosi 2024 on ollut perustekemisen kannalta hyvä vuosi. Perustyökalujen käyttöotto arjen tekemisessä aloitettiin vuonna 2023 ja sitä jatkettiin 2024. Tämä toiminta jatkuu todennäköisesti myös ensi vuonna. Kokonaisuuksia ovat asiakaspalvelu, sisältöosaaminen, saavutettavuus, digiosaaminen, lanu-työ ja osallisuustaidot. Esihenkilöverkosto toimii aktiivisesti. Verkostot tuotu muutenkin kiinteästi mukaan toimintaan koulutusten rinnalle. AKE tekee työtä kirjastoille, eli kuunnellaan aktiivisesti alueen kirjastoja siitä, millaisia toiveita nousee esille. Vuoden 2025 toimintasuunnittelu on käynnissä. Sen pohjana on yhteisen keskustelun ja kyselyjen pohjalta muodostunut tilannekuva. Tekijänoikeusasiat ovat olleet esillä, sillä Tampere on ollut mukana yhteistyössä Kopioston ja Vaken kanssa tuottamassa tekijänoikeussivustoa. Uusi johtamisopas on myös tulossa. Vuonna 2025 keskiössä on iloinen ja vapautuva kirjastotyö, sekä digitaidot, tekijänoikeusasiat, kriittinen lukutaito ja johtaminen.
Turku
Tänä vuonna on käynyt jälleen ilmi, että kasvokkaisten tapaamisten arvo on suuri. Erityisesti, kun taloudessa menee huonosti, on tarpeen olla lähellä ja havaita alueen tarpeita. Palautteen perusteella vaativista koulutuksista tulee parempaa palautetta, mutta toisaalta niillä ei saavuteta suuria massoja. Kirjastoilla on erityisesti huoli nuorista. Lukutaito, syrjäytyminen ja sosiaaliset ongelmat nousevat esille keskusteluissa. AKE pystyy tukemaan alueellisia hankkeita ja varmistamaan saavutettujen asioiden jatkumisen. Useamman kunnan yhteishankkeet kannattaakin tehdä AKE-yhteistyössä. Kestävä kehitys liittyy kaikkeen tekemiseen. Vuodelle 2025 suunnitelmiin kuuluu osallisuuden ja verkostoyhteistyön vahvistaminen, sekä lukemisen edistäminen, lukutaitotyö ja moninaiset lukutaidot. Lisäksi ensi vuonna toiminnassa ovat myös kuntapäättäjäkampanja ja vaikuttajaviestintä, yhteiset materiaalit viestintään, haastavammat koulutukset ja jälkiseuranta. Kestävä kehitys Lounais-Suomen kirjastoissa -hankkeen päätyttyä AKE jatkaa seurantaa ja jalkauttamista. Tulevaisuus-valta hankkeeseen haetaan rahoitusta AVIlta.
Turun esitys.
Vaasa
Vuonna 2024 Vaasan AKE julkaisi uuden sivuston ja lanseerasi uuden visuaalisen ilmeen. Lisäksi käynnistettiin materiaalipankki ja aloitettiin podcastien tuottaminen ajankohtaisista aiheista. Alueella on tehty myös laajaa kirjastokierrosta. Palvelupäällikkö on vaihtunut. Marika Sykkö on aloittanut 30.9. ja tekee yhteistyötä mm. AKE- ja ÅKE-verkostoissa. Työryhmien kautta luodaan aktiivisesti yhteyksiä alueelle. Vertaisoppiminen ja mentorointi, sekä virkailijavaihdot ja opintomatkat ovat olleet osana osaamisen kehittämistä. Materiaalia on tuotettu alueen kirjastojen käyttöön. Vuonna 2025 aiheena on tulevaisuuden työkalut. AKE on edelläkävijä ja testaaja alueella. Ensi vuonna vetovastuu Libopista siirtyy Vaasalle. Ensi vuonna tavoitteena on myös kimppayhteistyön tiivistäminen, sekä AKE -ohjausryhmän vakiinnuttaminen. AKE- koordinaattoripäivät järjestetään Vaasassa keväällä. Kaksikielisyys korostuu alueella ja sitä toteutetaan parhaalla mahdollisella tavalla.
Erte/ Mervi Heikkilän puheenvuoro
Viisi vuotta, eikä suotta?
Mervi Heikkilä jää virkavapaalle 1.1.2025, sijaisena toimii Outi Kytöniemi. Emilia Koski ja Lena Sågfors jatkavat. Erten tehtävät on määritelty OKM:n päätöksessä. Tehtävä on selkeästi kehittämistehtävä, lisäksi Ertellä on yhteistyötehtävä, välittämistehtävä, koordinaatiotehtävä, sekä juurruttamis- ja jalkauttamistehtävä.
Erte laatii toiminnalleen joka vuosi toimintasuunnitelman, jossa painopisteet vaihtelevat vuosittain. Lapset ja nuoret pitäisi olla jokaisen yleisen kirjaston erityinen tehtävä. Vuonna 2023 kirjastojen kirjalainoista oli lasten ja nuorten osuus 50,2 %, ja kirjaston tapahtumista 61,9 %. Monipuoliset lukutaidot – käyttäjäkoulutuksista osuus oli 90,2 % ja tiedonhaunopetuksista 50,6 %.
Lasten ja nuorten osastoilla työtahti on kiireisempi kuin muilla osastoilla. Onko lanu-työntekijöillä riittävästi aikaa työnsä toteuttamiseen, ja toimintaan nähden riittävästi henkilökuntaa? On myös syytä pohtia, onko lapsille ja nuorille riittävästi tilaa, ja onko uutuusaineistoa ja e-aineistoja riittävästi.
Ruotsissa koulukirjastot on lailla määrätty pakollisiksi ja yleisissä kirjastoissa on priorisoitava lapset ja nuoret. Kirjastonhoitajilla on henkilökohtainen suhde lapsiin ja nuoriin, ja kirjastoissa on tiloja, jotka on suunnattu vain lapsille ja nuorille. Ruotsissa nähdäänkin jo aavistuksia siitä, että lukutaidon heikkeneminen olisi taittunut. Pepa 2017 nosti esille, että kirjastopalvelujen saatavuus vaihtelee voimakkaasti ja yhteistyö koulujen kanssa pohjautuu harvoin kirjallisiin sopimuksiin. Nyt kirjallisia yhteistyösopimuksia on aiempaa enemmän.
Erten asiakaskyselyyn vastasi 161 henkilöä ja 99 % totesi, että Erten toiminnasta on ollut hyötyä heidän työssään. Eniten käytetään koulutuksia, lukukampanjoita, julkaisuja ja yhteistyömalleja. Koulutusmäärä on sopiva kyselyn perusteella. Kehittämistoiveina nousi esille näkyvyyttä ja jalkautumista lisää, lisää materiaaleja, verkostoitumista ja AKE-yhdyshenkilön toivottiin viestivän enemmän Erten asioista alueella. Kyselyn mukaan lanu-työssä puhuttaa kirjastomäärärahat, lukurauha, verkostoituminen, tekijänoikeudet ja nuorten lukemattomuus. Lukulystit järjestetään marraskuussa Seinäjoella lähitapahtumana.
Mervin esitys.
Miten edistää yhteisesti ja valtakunnallisesti kirjastoalan ennakointi- ja tulevaisuustyötä?
AKE-koordinaattoreiden ajatuksia ennakointi- ja tulevaisuustyöstä, Noora Oluikpe, Lahti
Kirjastoissa on järjestetty monenlaisia tulevaisuutta ennakoivia tilaisuuksia, koulutuksia ja työpajoja, mm. Sitran tulevaisuustaajuus-työpajat ja Sitran megatrendit kisakatsomot. Trendikorteista on tunnistettu muutosajureita. Tulevaisuutta hahmotetaan jatkuvalla ennakointityöllä. Tuloksia jalkautetaan kirjastoihin esim. erilaisten tilaisuuksien kautta. Keskustelua kirjastoalan mahdollisista tulevaisuuksista käydään eri tilaisuuksissa. Miten organisoidaan valtakunnallinen signaalien keruu ja kirjastoalan muutosten havainnointi? Miten jatketaan valtakunnallista yhteistyötä ja kuka sitä koordinoi? AKE-kirjastojen roolina on erityisesti alueiden kirjastojen tavoittaminen.
Nooran esitys.
YKN:n Suunta-asiakirja 2026–2030, Päivi Savinainen, YKN:n puheenjohtaja, Kuopion AKE
YKN:ssa on käynnissä Suunta-asiakirja 2026–2030 työstäminen. Uusi suunta-asiakirja tulee pohjatumaan edelliseen suunta-asiakirjaan Onneksi on kirjasto. Hämeenlinnan kokouksessa viime syksynä todettiin, että tarvitaan asiakirjaa täydentävä, konkretisoiva ja tarkentava paperi. Keväällä Rovaniemellä käynnistetiin aiheesta työpajat, joiden tuloksia käydään lävitse tämän syksyn kokouksessa Turussa. Lisäksi kuullaan AKE-koordinaattoreiden ajatuksia tulevaisuustyöstä, sekä Helsingin kaupunginkirjaston suunta-työstä. Tehdäänkö nyt monenlaista suuntaa yhtä aikaa? On tärkeää, että olemme tietoisia toistemme työstä ja jaetaan yhteistä tietämystä.
Päivin esitys.
Helsingin kaupunginkirjaston suunta 2033, Katri Vänttinen, Helsingin kaupunginkirjasto
Helsingin kaupunginkirjaston suunnassa on kolme asiaa, joihin keskitytään. Näitä ovat: luomme lukemisen kulttuuria kaikenikäisille, puolustamme demokratiaa, sananvapautta ja kestävää yhteiskuntaa, sekä kehitymme muuttuvan kaupungin mukana. On tärkeää, että asiakirja on tiivis ja napakka. Tulevaisuuden pohtiminen on osa normaalia toimintaa. Visioiden on pohjattava tietopohjalle. Pitää olla myös muutoskyvykkyyttä, mutta samalla tiedostaa, mistä pidetään kiinni. Kirjastojen pitää katsoa ulospäin, tarvitaan tulevaisuustyökyvykkyyttä.
Katin esitys.
Yhteinen keskustelu
Esitysten jälkeen käytiin yhteinen keskustelu siitä, miten jatketaan tästä eteenpäin ja kootaan yhteisen tulevaisuuspohdinnan tuloksia yhteen, kaikkia hyödyttäväksi kokonaisuudeksi. Todettiin, että erilaiset tulevaisuustyöt eivät ole päällekkäisiä, vaan toisiaan tukevia. Signaalien keruu kentältä AKE-toimijoiden kautta on tärkeää. AKE-kirjastoilla on myös menetelmällistä osaamista, jota on hyvä kehittää edelleen. YKN tekee kaikkia kirjastoja koskevaa tulevaisuustyötä. Suunta-asiakirjasta olisi hyvä saada mahdollisimman tiivis kokonaisuus, jonka myös päättäjät jaksavat lukea lävitse, ja josta pääasiat on tiivistetty napakasti.
YKN ja AKE toimivat jatkossakin yhteistyössä hyödyntäen molempien toimijoiden tulevaisuuspohdintoja. Pyritään jakamaan tietoja aktiivisesti keskenämme. YKN pyrkii saamaan suunta-asiakirjan valmiiksi kesän loppuun mennessä. Jatketaan tulevaisuuspohdintaa jatkossa myös muissa valtakunnallisissa kokouksissa mahdollisuuksien mukaan.