Kokoustiedot
Kokousaika: 5.10.2022 klo 10..00 – 16.00
Kokouspaikka: Lasipalatsi, Helsinki
Kokouksen puheenjohtaja: Katri Vänttinen
Sihteeri: Aija Laine
Kokouksen avaus, Katri Vänttinen
AKE-linja on tärkeä yhteisen oppimisen ja vuorovaikutuksen foorumi. Sillä on vahva ja vakiintunut yhteistyön rakenne (AKE. VAKE, OKM, AVI). Monimutkaisessa, epävakaassa (volatile) ja jopa myrskyisässä (turbulent) maailmassa on tärkeää, että olemme kasvaneet vahvaksi verkostoksi, jossa uskallamme puhua avoimesti myös keskeneräisistä asioista ja olla myös eri mieltä. On hyvä, että kaikki eivät ole samanlaisia. Tärkeää on, että olemme vuorovaikutuksessa keskenämme.
Kirjastot ovat tunnettuja siitä, että kaaoksen keskellä luodaan rauhallisuutta yhteiskuntaan. Olemme sitoutuneet siihen, että rakennamme toiminnallamme parempaa maailmaa Kirjastojen on välttämätöntä myös olla koko ajan näkyvämpi osa ekosysteemiä ja puheenaiheita, josta esimerkkinä vaikka e-kirjastohankkeen järjestämä eri alojen huippuja yhdistävä seminaari. Yhdessä me rakennamme yhteiskunnan hyvinvointia, mikä ei ole vähäinen tehtävä. Pidetään huolta myös omasta resilienssistämme.
Katrin esitys
OKM:n puheenvuoro, Leena Aaltonen
Leena ja Tarja ovat kiertäneet AKE-kirjastoja keväästä lähtien. Kierros käynnistyi toukokuussa Lahdesta ja päättyy syksyllä Vaasaan. Kierros on ollut antoisa. Kirjastojen merkitys hyvinvoinnin ja yhteiskunnallisen vuoropuhelun rakentajana on tullut esiin monin tavoin. Kierroksesta on tulossa dokumentti, joka koostetaan kirjallisten palautteiden pohjalta. Kierros on omalta osaltaan osoittanut sen, että AKE-rakenne toimii ja tekijät ovat osaavia ja taitavia tehtävässään.
OKM:n avustushaku tänä vuonna 26.10 – 30.11. Päätösaikataulu ja rahoitusmäärä ovat ennallaan.
Kuopio ja Vaasa voivat hakea rahoitusta ensi vuoden IFLA-konferenssiin aikaisemmin sovitun mukaisesti.
Uuteen hallituskauteen valmistaudutaan.Ministeriöiden tulevaisuuskatsaus on luettavissa verkossa. Tarkentavien kirjausten valmistelu käynnissä osastolla.
OKM:n konsernihanke on käynnissä ja se kattaa kaikki OKM:n toimialan virastot. Kyseessä on muutosohjelmaa, joka sisältää sivistyshallinnon rakenteiden selkeyttämisen, digitalisaation edistämisen, yhtenäisen ohjauksen vahvistamisen ja yhteisten palveluiden kehittämisen. Kirjastokokonaisuuteen sijoitetaan KK, Varastokirjasto, Celia, Kansallisarkisto sekä osittain Kotuksen arkistoaineistot ja yleiskokoelmia koskevat toiminnot.
Muutosohjelma ajoittuu vuosille 2023–2026 edellyttäen, että uusi hallitus sen hyväksyy.
Leena on jäämässä vuorotteluvapaalle 1.12.2022 -29.5.2023.
Leenan esitys
Aluehallintovirastojen ajankohtaiset asiat, Kristiina Kontiainen ja Mika Mustikkamäki
Erityisavustus kirjastojen lukutaitotyön vahvistamiseksi -avustuksesta 36 hanketta sai rahoitusta. Kaikissa huomioitiin Lukutaitostrategian toimeenpano ja rakenteiden vahvistaminen, mutta myös kokeilut. 30.11 tulossa laajemmat lukutaitotyön hanketreffit.
AVI- avustusten haku auki 26.10. – 30.11. Hankekiihdyttämöt ovat alkaneet ja valtakunnallinen hankeinfo järjestetään 31.10.
Osaamisen kehittämisen kattoteemana vuonna 2023 on jatkuva oppiminen, joka on koko vuotta läpileikkaava tematiikka. Työelämän muutoksen ja jatkuvan oppimisen ideariihet tulossa yhteistyössä AKE-kirjastojen kanssa. Johtajien webinaarisarja jatkuu, samoin hankekahvit, sekä työkalusprintit.
Peruspalvelujen arviointi: Yleisten kirjastojen henkilöstön riittävyys ja osaaminen, sekä kirjastojen johtaminen, ilmestynyt. Arvioinnin aiheita käsitellään myös blogissa, koulutustilaisuuksissa ja podcasteissa, sekä somessa. Arvioinnin tuloksissa näkyy mm. , että kelpoisia johtajia on kirjastoissa vähemmän kuin aikaisemmin. On myös paljon kuntia, joissa on monialaisia johtajia. Kirjastojen johtaminen kunnissa myös hajaantuu, mikä aiheuttaa sen, että johtajalla ei ole aikaa johtaa, tai kehittää kirjastoa. Tämä vaikeuttaa mm. kirjastolain toteuttamista. Kirjaston ääni ei kuulu, eikä päättäjien ääni kuulu kirjastolle. Kirjastoilla on myös vaikeuksia hoitaa lakisääteisiä tehtäviä, koska ammattitaitoista henkilökuntaa ei saada palkattua poistuvien tilalle.
Edelliseen arviointiin verrattuna henkilöstön pohjakoulutus on nyt hyvä. Osaamisen kehittäminen on järjestelmällisempää kuin aikaisemmin, mutta henkilöstö ei aina pysty hyödyntämään osaamistaan arkipäivän työssä.
AVIn esitys
Satutuokiot kirjastoissa: Erten kyselyn tuloksia, Emilia Koski
Puheenvuoro peruuntui sairastapauksen vuoksi.
Liboppi -asiat, toimituskunnan puheenjohtaja Laura Tyysteri
Lyhyt ajankohtaiskatsaus, sekä vuoden 2023 toimintasuunnitelman ja budjetin hyväksyminen. Lisäksi päätetään toimituskunnan vetovastuu kaudelle 2023- 2024.
Libopissa on tällä hetkellä lähes 2600 rekisteröitynyttä käyttäjää. Kurssituotannon tavoitteena vuodelle 2022 oli keskittyä laadukkaisiin kurssikokonaisuuksiin, ei niinkään kurssien määrään. Tänä vuonna on julkaistu neljä valtakunnallista kurssia ja tulossa on vielä kaksi kurssia tämän vuoden puolella.
Sisällöntuottajille tulossa koulutuspäivä 29.11. Tekninen kehittäminen on ulkoistettu ja ad-kirjautuminen mahdollistettu. Tilastoinnin tarkentaminen on vielä kesken. Ulkoasun kehittäminen vielä osittain kesken: logo on uusittu ja lisäksi on tuotettu bannereita yhteiseen käyttöön.
Vuoden 2023 tavoitteissa on tärkeää se, että tehdään vähän, mutta laadukkaasti. Sisällöntuottajille tuotetaan edelleen koulutusta ja kurssien ajantasaisuuteen panostetaan. Tunnistautumisen ja tilastoinnin kehittäminen jatkuu. Ulkoasun kehittäminen jatkuu myös vuodelle 2023, jos ei valmistu jo vuonna 2022. Valtakunnallinen Liboppi-koulutuspäivä tulossa vuoden 2023 alussa.
Libopin budjetti vuodelle 2023 on 20 000 euroa. Turku hakee 6000 e tekniseen ylläpitoon ja kehittämiseen. Loppu menee sisällöntuotannosta vastaavalle AKE-kirjastolle. AKE-johdon työpaja 17.10. päättää rahoitushakemuksista tarkemmin.
Toimituskunnan ja Libopin sisällöntuotannon vetovastuu on ollut Turulla vuosina 2021– 2022. Kaudella 2023–2024 sisällöntuotannon vetovastuu siirtyy Porvoolle. Turku huolehtii pysyvästi alustan teknisestä ylläpidosta. Vuosina 2025 – 2026 sisällöntuotannon vetovastuun ottaa Vaasa, 2027 - 2028 Oulu, 2029 - 2030 Rovaniemi ja 2031 - 2032 Joensuu. Puheenjohtaja tulee ensi kaudella Porvoosta ja toimituskunta valitsee keskuudestaan kaksi varapuheenjohtajaa.
Lauran esitys
Yhteinen pohdinta ja keskustelu seuraavista aiheista:
Lukemisen edistäminen. Miten kehittämishankkeissa tehtyä menetelmällistäkin lukutaidon edistämistyötä saadaan laajemmin kirjastojen käyttöön, aiheen alustus Mika Mustikkamäki
Lukemisen edistäminen on osittain kirjastoille jo perustyötä, mutta on tärkeää, että siitä käydään yhteistä keskustelua ja tuodaan kirjastojen työtä esille. Kirjastojen tekemä työ lukemisen edistäjänä pitää tehdä entistä näkyvämmäksi myös kuntapäättäjille.
Erte tekee vahvaa lukemisen edistämistyötä omalla sarallaan. Tarvitaan kuitenkin myös muille ryhmille suunnattua lukemisen edistämistyötä. Alueilla tehty hyvä työ pitäisi saada näkyväksi myös valtakunnallisesti. Tässä kohtaa keskusteltiin hankerekisteristä. Sille ei kuitenkaan ole tulossa korvaajaa. Hankkeita voi tutkia avi.avustukset.fi – sivustolta. Uutta hankerekisteriä ei ole intressiä nyt kehittää, koska tulossa on Tutki ja hae avustuksia.fi -palvelu.
Ehdotettiin, että AKE-työhön voisi sisällyttää myös hanke-kahvitilaisuuksia, joissa alueen hankkeita käytäisiin lävitse. Uusia johtajia on tullut mukaan, joten senkin vuoksi olisi hyvä ottaa hankeaamukahvit osaksi AKE-toimintaa. AKE-kirjastot voisivat myös pareittain vaihtaa hanketietoja, jolloin kuulee myös toisen alueen hankkeista.
Kommentoitiin myös, ettei toivota enää lisää uusia kahvitilaisuuksia, vaan hanke-asiat tulisi käsitellä osana nykyisiä alueilla järjestettäviä AKE-kahvitilaisuuksia. Toivottiin myös, että epäonnistuneista hankkeista kerrottaisiin ja vaikka yhdessä pohdittaisiin, miten niitä voisi kehittää eteenpäin.
AKE-ihmisten tapaaminen 20. – 21.4.2023 Tampereella. Järjestelyistä sopiminen ja muu aiheeseen liittyvä keskustelu. (Asiasta käyty alustava keskustelu AKE-kahvien yhteydessä 12.9.), aiheen alustus Heidi Karhu ja Jarkko Rikkilä
Uusi ihmisiä on tullut paljon mukaan ja korona-aika on verottanut jaksamista. Tarvetta yhteiselle tapaamiselle siis on. Tapaaminen voisi muodostua sen pohjalta, mitä on saatu aikaiseksi, ja miltä vuosi 2024 näyttää, sekä mikä on AKE-toimijoiden suhde muihin toimijoihin. Yhteistä keskustelua voidaan käydä myös siitä, miten AKE-toiminnan ohjaus määritellään, sekä miten eri paikoissa rakennetaan toimintaa ja tehdään esimerkiksi avustushakemuksia.
Tapaaminen järjestetään 20.– 21.4.2023 Tampereella. Tapaamisessa esiin nostetut tärkeät ajatukset voidaan tuoda seuraavaan AKE-linjaan. Tapaamisen suunnitteluun toivotaan mukaan 2-3 ihmistä alueilta. Jokainen AKE-kirjasto vastaa tapaamisen kustannuksista omasta budjetistaan.
Loppuhuipennus:
AKE-kirjastojen, ERTEn ja VAKEn onnistumiset vuodelta 2022. Mitä ajatuksia, oivalluksia ja ideoita haluat jakaa kollegoille vuodelta 2022?
5 minuutin puheenvuorot/alue, toimija
Joensuu
Alueella on tehty strategista yhteistyötä, joka on ollut hedelmällistä. On suunniteltu yhteistä tulevaisuutta koronan jälkeen. Ensi vuonna jalkaudutaan suunnitelman kanssa alueen kirjastoihin. Tällä hetkellä päätehtävä on AKE-toiminnan vakauttaminen. Savon AKEn ja IT-AVIn kanssa on aloitettu esihenkilöiden tukipiiri. Tukipiiriin on lähdetty hyvin mukaan alueella.
Kuopio
Esihenkilöiden tukipiiri on ollut onnistunut. Alueella on ollut myös paljon johtajavaihdoksia, joten vertaistuki on tullut selvästi tarpeeseen. Lanu-vinkkikahvit on ollut hyvä konsepti. Kirjastolaiset saavat tuntumaa vinkkaamiseen ja samalla oppii kirjallisuuden sisältöjä. Digiä tunnissa ja digivartit yhdessä Joensuun kanssa toimivat hyvin. Digiluuri samoin, siihen voi matalalla kynnyksellä ottaa yhteyttä. Tulossa on myös pedagoginen puhelin. Osaamistarpeita on kartoitettu mm. teeman mukaisin pienryhmäkeskustelujen kautta.
Lahti
Parasta tässä vuodessa on ollut kohtaamiset ihmisten kanssa. Lähitapaamiset on käynnistetty uudestaan ja ne ovat saaneet hyvää palautetta. Lahdessa onkin pohdittu, mikä on lähitapaamisten merkitys. Pienten kirjastojen kiertue on toteutettu yhdessä AVin kanssa. Kattoteemana on ollut tänä vuonna yhdenvertaisuuden edistäminen, joka jatkuu ensi vuonna. Rekrytoinnit ovat onnistuneet hyvin. Johtaja- ja esihenkilökahvit ovat olleet suosittuja. Ensi vuonna teemana on Riittävän hyvä kirjasto.
Oulu
Parasta tämän vuoden toiminnassa on ollut kohtaamiset ihmisten kanssa. Kirjastossa tavataan – päivät järjestettiin lähitapaamisena. Lapin AKEn kanssa tehtiin yhteistyössä Pohjoisen kirjastojen esihenkilöpäivät, mikä oli onnistunut kokonaisuus. Lanu-verkosto on aloittanut alueella. Kaipon kirjastojen yhteinen visio on luotu ja siitä on ollut paljon käytännön hyötyä alueen kirjastoille.
Porvoo
Kirjastofillarointi oli onnistunut, Lahti oli myös mukana järjestelyissä. Tämän vuoden teemana on viestintä. Kaksi uutta informaatikkoa on aloittanut AKE-tehtävässä. Maskottieläin Suvi-siili on myös liittynyt tiimiin ja se esiintyy myös Porvoon AKEn visuaalisessa ilmeessä. Lanu- ja seniori-verkoston verkostopäivät on järjestetty Fyyrissä. Kirjavinkkauskahveja on järjestetty myös. Osaamiskeskustelut käynnissä kirjastoissa. Keskustellaan siitä, miksi tätä kirjastotyötä tehdään, mitä osaamista tarvitaan ja mitä voisi tehdä eri tavalla. Vertaisryhmämentorointia on tehty yhteistyössä Helmet-kirjastojen kanssa. ÅKE-yhteistyö on jälleen toiminut hyvin.
Rovaniemi
Kirjastokaverit -konseptissa samankokoiset kirjastot ovat toistensa kavereita. Henkilökunta tekee vierailuja molemmin puolin, ja vierailujen ajaksi kirjasto laitetaan kiinni. Yhteistyöhön lähdetään Lapin kirjastojen strategian pohjalta. Tämä on ollut hyvä käytäntö, mitä tullaan jatkamaan myös ensi vuonna. AKE-Lapin ohjausryhmä on luotu AKE-työn tueksi. Osaamiskartoitus alueella on tehty hiljattain ja ensi vuoden koulutusteemat nousevat sieltä ja Lapin kirjastojen strategiasta. Pohjoisten kirjastojen esihenkilöpäivät olivat iso onnistuminen.
Tampere
On ollut hienoa päästä taas kiertämään kirjastoja ja vastaanotto on ollut kaikkialla hyvä. Kierros on todentanut sitä, että alueella on hienoja ja erilaisia kirjastoja. AKE-tehtävän keskeisin merkitys on yksilön, työntekijän tukeminen. Tämä tapahtuu parhaiten käytännön tasolla ja silloin on jalkauduttava alueelle. Alueen kirjastoista puolet on pieniä alle 5000 asukkaan kuntien kirjastoja. Kalle Lehtisen työnä on erityisesti pienten kirjastojen huomioiminen. Vaikuttamisopas on tulossa. Aiheena siinä on päättäjiin vaikuttaminen ja hyvinvoinnin edistäminen. Suunnitteilla koulutuspäiviä, joissa on päättäjiä ja asiakkaita myös mukana.
Turku
Turussa on kolme AKE-ihmisen pestiä, mutta yhdessäkään ei ole tällä hetkellä vakituista hoitajaa. Sijaisten rekrytoinnit ovat olleet onnistumisia. Extranetin uudistuminen oli myös iso onnistuminen. Turun kirjamessut onnistuivat tänä vuonna myös hyvin. Kohtaamisia- koulutuspäivään kutsuttiin kaikki alueen kirjastotyöntekijät. Kaksi kertaa vuodessa on järjestetty pomopäiviä, mutta tämä kehittämispäivä oli alueen muille tekijöille. Uudet ilmiöt tutuksi -kirjastoissa teema on kiertänyt kirjastoja. Siihen on tuotettu tapahtumapaketti, jolla saadaan pienillekin kirjastoille laadukkaita tapahtumia. Mediaan saatu hyvin tiedotteita tapahtumasta ja näin on voitu muokata kirjaston imagoa. Tapahtumamarkkinoinnin osaaminen on yksi ensi vuoden kehittämisteema.
Vaasa
Vaasassa on ollut paljon henkilöstövaihdoksia, mikä värittää tätä vuotta. Palaute alueelta on tärkeää erityisesti poikkeuksellisen vuoden johdosta. Vertaistuki ja vertaisoppiminen ovat olleet tärkeitä tämän vuoden asioita. Mentorointiohjelmat ovat olleet käynnissä ja niihin toivotaan vielä lisää osallistujia tulevaisuudessa. Lanu- ja senioriverkostot, Lanukkaat ja Seniliinit ovat startanneet. Massakirjavinkkaukset ovat jatkuva menestystarina, ne järjestetään 3. – 9. luokille. Palvelumuotoiluprojekti on tulossa päätökseensä, ja siitä tehdään verkkojulkaisu, sekä yhteisiä luentoja ja työpajoja. Osallistujat pääsevät tarkastelemaan näissä kriittisesti toistensa tiloja.
VAKE
Kohti metatietovisiota -hanke on käynnissä. Kyseessä on Turun hanke, jossa VAKE mukana. Hankkeessa on tehty haastattelukierroksia kirjastoissa. Kokemus kohtaamisista on ollut todella arvokasta ja ne luovat pohjaa tiekartalle kohti Kansalliskirjaston metatietovisiota. Kyseessä on iso muutos, joka ei ole pelkästään formaattimuutos.
E-kirjastohanke etenee ja ensi vuonna tähän aikana tiedetään jo, onko jotain uutta tulossa vuonna 2024 Hankkeen työpajat on saatu päätöksiin, nyt jatkuu eri teemojen ympärille rakennetut workshopit. Tietoa näistä on tulossa Seija Laitinen- Kuisman kautta.