Kokoustiedot
Aika: 12.3. klo 9.00–14.30
Paikka: Teams-kokous
Puheenjohtaja: Kati Vänttinen
Sihteeri: Aija Laine
Kokouksen avaus, Katri Vänttinen
Kirjastolaitos on tunnettu ja arvostettu palvelu suurelle osalle suomalaisia. Kirjastoja kuitenkin haastetaan tällä hetkellä, mikä liittyy osittain kuntavaalien ajankohtaan. Kirjastojen tulisi pysyä paikkana, joka on tarkoitettu kaikille, ja luomaan siltoja eri näkökulmien välille. Neutraliteetin ja jämäkkyyden ristipaine onkin tällä hetkellä olemassa. Kirjastolain määrittämä tehtävä on toimia yhteiskunnallisen keskustelun paikkana, ja se näkyy myös nyt vaalien yhteydessä. Kehittämis- ja erityistehtävien kautta lisäämme yksilöiden ja yhteiskunnan yhteistä sietokykyä erilaisille muutoksille ja haasteille.
Kuntavaalien yhteydessä on noussut esille ajatus, että omatoimikirjastot nähdään mahdollisuutena säästää henkilöstöstä. Tähän on hyvä kiinnittää huomiota nyt kun uudet valtuustot ja uusi strategiakausi alkaa. Kirjastolaki antaa meille mahdollisuuden vaikuttaa kuntiemme tuleviin strategioihin. Meillä on mahdollisuus tehdä koko kirjastoalan yhteisiä, tai kuntakohtaisia suunnitelmia, ja pitää huolta siitä, että kirjastoille asetettuihin tehtäviin vastataan.
Katin esitys.
OKM:n ajankohtaiset asiat, Leena Toivonen
Vuoden 2025 avustukset on jaettu. Valtakunnalliseen ja alueellisiin kehittämistehtäviin myönnettiin yhteensä 3 044 000 euroa. Erityisiin tehtäviin, kirjastojen toiminnan kehittämiseen, yleisille kirjastoille tuotettaviin valtakunnallisiin palveluihin, sekä eräille kirjastojärjestöille ja yleisten kirjastojen valtion aluehallinnolle kirjastotoimen alueelliseen ja muuhun kehittämiseen myönnettiin yhteensä 5 628 000.
Vangeille järjestettäviin kirjastopalveluihin on myönnetty 200 000 €, avustuksen jakaa Etelä-Suomen AVI. Avustukset on myönnetty myös yhteispohjoismaiseen kirjastoautotoimintaan, viittomakielisen kirjaston toimintaan, kulttuurilehtien tilaamiseen ja Lukukeskukselle kirjailijavierailujen järjestämiseen. Syksyllä myönnettiin avustukset digitaalisen kulttuuriperinnön saatavuuden ja säilyttämisen tukemiseen, yhteisiin palveluihin yleisille kirjastoille ja museoiden digitalisaation edistämiseen. Suomen kalakirjasto sai 50 000 € rahoituksen eduskunnan joululahjarahoista. Vaasan Boksampo.fi ja Sidospår saaneet myös avustuksen.
Kulttuuripoliittinen selonteko on käännetty englanniksi ja verkkosivut julkaistu kolmella kielellä. Lähetekeskustelu Eduskunnassa ja Sivistysvaliokunnan avoin kuuleminen on ollut helmikuussa, toimeenpanosuunnitelman laatiminen on käynnistetty OKM:ssä.
Suomella on puheenjohtajuus pohjoismaisessa ministerineuvostossa ja siihen liittyen on tulossa tapahtumia vuoden aikana. Kesäkuussa järjestetään Suomenlinnassa Pohjoismainen kulttuurifoorumi ajankohtaista kulttuuripoliittisista kysymyksistä. Syyskuussa 18.–19.9. järjestetään Oodissa medialukutaito ja demokratiakasvatus seminaari. Teemana on resilienssin vahvistaminen mediakasvatuksen ja demokratiakasvatuksen keinoin.
Kokonaisturvallisuuden ylin ohjausasiakirja Yhteiskunnan turvallisuusstrategia on uudistettu. OKM KUPOn osastoa koskevat erityisesti strategiset tehtävät kulttuuripalvelujen ylläpitäminen ja kulttuuriomaisuuden suojelu. Henkisen kriisinkestävyyden merkitys on tunnistettu entistä tarkemmin, myös mediakasvatus on nostettu esille.
Hallituksen esitys eduskunnalle opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi on valmistelussa. Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä 2025 ja uudet virastot käynnistävät toimintansa vuoden 2026 alussa.
Valtion aluehallinnonuudistuksen mukaiset uudet virastot aloittavat toimintansa vuoden 2026 alussa.
Talousosaamisen neuvottelukunta on kiinnostunut yhteistyöstä kirjastojen kanssa. Asiasta saadaan lisätietoa, kun hanke etenee.
Valtiovarainministeriö on julkaissut ohjeistuksen generatiivisen tekoälyn hyödyntämisestä työn tukena ja apuvälineenä julkisessa hallinnossa. Ohjeistuksessa rohkaistaan generatiivisen tekoälyn hyödyntämiseen, mutta muistutetaan samalla vastuullisesta käytöstä.
Leenan esitys.
AKE-selvitystyön tulosten esittely ja keskustelu, Juho Nyman, MDI
Selvitystyön tavoitteena oli arvioida alueellisen kehittämistehtävän toteutumista, vaikuttavuutta nykymuodossaan, sekä tunnistaa mahdollisia kehittämiskohteita. Arvioinnissa tarkasteltiin kehittämistehtävän rakenteita, toimintatapoja ja toiminnan tehokkuutta yhteistyön näkökulmasta. Lisäksi arviointiin resurssien riittävyyttä ja alueellisten erityispiirteiden huomioimista. Kehittävän arvioinnin näkökulmasta tarkasteltiin, mitä voitaisiin tehdä vielä paremmin.
Alueellisen kehittämistehtävän rakenteiden ja keinojen toimivuuden näkökulmasta AKE-toiminnassa on painottunut erityisesti henkilöstön osaamisen kehittäminen, sekä toisaalta kirjastojen yhteistoiminnan edistäminen. AKE-toimintaa on tarkasteltu erillisenä osana, mutta toisaalta hyödyt ja vaikutukset tulisi näkyä koko kirjastoekosysteemissä. Järjestelmän ehdoton vahvuus on AKE-kirjastojen alueellinen tuntemus ja kyky mukautua, sekä räätälöidä toimintaansa paikallisista tarpeista lähtien. AKE-toiminnalla onkin monilta osin pystytty vastaamaan alueilta nouseviin kehittämistarpeisiin. AKE-toiminnan tuen merkitys korostuu erityisesti pienempien kirjastojen kohdalla, joiden resurssit ovat rajalliset. Haasteita tuottavat merkittävät alueelliset erot. Alueet tekevät kuitenkin paljon yhteistyötä, ja osaamista ja tietoa pystytään hyödyntämään ja levittämään alueiden ulkopuolelle. AKE-toiminnalla pystytään vaikuttamaan koko ekosysteemiin ja tavoiteltuja asioita on onnistuttu saamaan aikaiseksi.
Arvioinnissa tarkasteltiin myös konkreettisesti aluerakennetta. Toiminta-alueet poikkeavat toisistaan merkittävällä tavalla, osa alueista on hyvin laajoja ja niiden sisällä voi olla isoja alueellisia eroja. Alueita erottavat myös kielelliset erot, kuten kaksikielisyys. Arvioinnin pohjalta tällä hetkellä ei ole tarvetta toiminta-alueiden muutoksiin. On kuitenkin huomionarvoista, että nykyisen kehityksen valossa alueelliset erot kasvavat ja alueellinen kehitys eriytyy toisistaan. Myös väestömäärän kehitys saattaa jatkossa vaikuttaa siihen, että aluerakenteen uudistamista on jatkossa pohdittava.
Alueellisten erityispiirteiden osalta arvioinnissa tunnistettiin, että ilman AKE-toimintaa monet kirjastot olisivat hyvin yksin toiminnan kehittämisen suhteen. Samalla kuitenkin arvioinnissa nousi esille myös eroja eri AKE-alueiden välillä siinä, miten hyvin alueellisia erityispiirteitä pystytään huomioimaan. Monien pienten kirjastojen tilanne on niin haastava, että niillä saattaa olla lähtökohtaisesti vaikeuksia hyödyntää AKE-kirjaston tarjoamaa kehittämisresurssia. Alueet myös eroavat toisistaan monikulttuurisuuden ja kielivähemmistöjen osalta. Haasteena tunnistettiin se, että vahvasti kaksikielinen koulutustarjonta vaatii vielä enemmän resursseja.
AKE-toiminnan resursointi on nykyisestä näkökulmasta riittävällä tasolla, mutta jos toiminta olisi nykyistä laajempaa, tai sisältäisi resurssi-intensiivisempiä sisältöjä, olisi nykyinen määräraha riittämätön.
Yhteistyön osalta on todettavissa, että yhteistyö ja tiedonvaihto kirjastojen välillä on AKE- toiminnan myötä lisääntynyt. Yhteistyö AKE-kirjastojen ja aluehallintovirastojen kanssa on tiivistä. AVI:jen kanssa yhteistyö on kehittynyt, toimintamuodot ovat vakiintuneet ja roolitus on selkeytynyt. Sen sijaan yhteistyö ja suhde valtakunnallisen kehittämistehtävän kanssa kaipaa selvityksen perusteella selkeyttämistä. VAKE saattaa näyttäytyä alueella etäisenä toimijana. Selvityksessä nousi myös pohdintaan se, voisiko kansallista koordinaatiota ja ministeriön ohjausta vielä vahvistaa.
Osana selvitystä laadittiin yleisten kirjastojen alueellisen kehittämistehtävän vaikutusmalli, joka löytyy julkaisusta. Mallin kautta voidaan kuvata sitä, miten AKE-toiminnan hyödyt syntyvät ja millaisia vaikutuksia toiminnalla on. Vaikutukset on jaettu mallissa suoriin, välillisiin ja laajempiin yhteiskunnallisiin vaikutuksiin. Mallia hyödynnettiin selvityksen viitekehyksenä ja selvitystyön tiedonkeruussa, sekä tulkintojen tekemisessä. Se voi toimia myös jatkossa AKE-toiminnan kehittämisen työkaluna.
Kehittämisehdotuksina arvioinnissa nostettiin esille seuraavat: AKE-toiminnan tueksi tulisi laatia selkeämmät kansalliset tavoitteet esimerkiksi kansallisen kirjastostrategian avulla. AKE-toiminnan kytköstä kirjastolain keskeisiin tavoitteisiin ja laajempaan kirjastotoiminnan ekosysteemiin tulisi tehdä entistä paremmin näkyväksi. Yhteisiin kansallisiin tavoitteisiin ja vaikutusmalliin perustuen yleisten kirjastojen alueelliselle kehittämistoiminnalle tulisi laatia yhteiset seurantamittarit. Lisäksi ehdotetaan, että eri AKE-alueiden välistä yhteistyötä tulisi edistää kansallisesti vahvemmin ja hyödyntää näin eri AKE-alueiden vahvuuksia entistä paremmin kaikkien yleisten kirjastojen hyödyksi. VAKE-toiminnan suhdetta AKE- toimintaan tulisi selkeyttää. Pienten kirjastojen tueksi tulisi kehittää erityisiä toimintamalleja tai tukimekanismeja, jotta ne voisivat myös hyödyntää AKE-toiminnan kehittämistukea. AKE-määrärahan käytön periaatteet ja tavoitteet tulisi tehdä entistä läpinäkyvämmäksi ja määritellä niiden kytkös valtakunnallisia strategioihin, sekä alueellisiin ja paikallisiin tarpeisiin selkeästi. AKE-määrärahan riittävyyttä suhteessa alueiden tarpeisiin tulisi arvioida riittävän usein. Alueellisen polarisaation vaikutukset kirjastotoimintaan tulee huomioida ja laatia tarvittavia suunnitelmia kirjastojen tarpeisiin.
Juhon esitys.
Aluehallintovirastojen ajankohtaiskatsaus, Merja Kummala-Mustonen, Mika Mustikkamäki, Marko Ojala, Anu Ojaranta, Jonna Toukonen ja Virpi Launonen
AVI:n kirjastotiimissä on tapahtunut pieniä muutoksia. ES-AVI:ssa jatkavat Kristiina Kontiainen ja Marko Ojala, vastuualueena osaamisen kehittäminen. IS-AVI:ssa jatkavat Virpi Launonen, joka vastaa valtionavustuksista ja Miikka Metsola 50 % työajalla. Lapissa Satu Ihanamäki jatkaa vastuualueenaan viestintä, LS-AVIssa Anu Ojarannan vastuualueena on kansainvälinen toiminta. LSS-AVI:ssa jatkavat Mika Mustikkamäki ja Jonna Toukonen vastuualueenaan tiedontuotanto ja arviointi. Uutena henkilönä on aloittanut Svenska enheten-tiimissä Lena Sundström. PS-AVIssa Merja Kummala-Mustonen ja Tapio Taskinen jatkavat. Merja toimii kirjastotiimin puheenjohtajana.
Osana valtion aluehallinnon uudistusta perustetaan uusi lupa- ja valvontavirasto, joka on monialainen valtion keskushallinnon viranomainen. Uusi virasto aloittaa toimintansa vuoden 2026 alussa. Kirjastoasiat tulevat sijoittumaan varhaiskasvatuksen, koulutuksen ja kulttuurin toimialaan. Alueellinen asiantuntemus on tarkoitus säilyttää jatkossakin.
AKE-koordinaattoreiden täydennyskoulutus toteutetaan syksyn 2025 ja kevään 2026 aikana. Koulutus jatkaa vuosina 2020–2021 toteutettua täydennyskoulutusta. Kumppanina on HAUS kehittämispalvelut Oy. Koulutus toteutetaan verkkopohjaisena.
Osaamisen kehittämisen osalta keväällä on tulossa arviointiin liittyviä koulutuksia, hankekahvit, laki-webinaari, tilastokatsaus, lukeminen harrastuksena ja osana muuta harrastamista, johtamisen webinaarisarja jatkuu, sekä koulutus medialukutaidolla polarisaatiota vastaan. Lisäksi maaliskuussa tulossa myös ruotsinkielinen webinaari strategisesta lukutaitotyöstä kirjastossa.
Nordic Libraries Annual järjestetään 29. – 30.10 Helsingissä, teemana polarisaatio. Opintomatkoja on syksyllä tulossa kaksi Tukholman alueelle. Opintomatkojen teemana maahanmuuttajatyö, osallisuuden vahvistaminen ja demokratiatyö, sekä tilat. Lisätietoa matkoista tulee huhtikuun aikana.
Valtakunnalliset kirjastotilastot julkaistaan 1.4. Lainat ovat nousseet edellisvuodesta muutaman prosentin, lasten kirjallisuuden osalta tehdään jo kolmatta vuotta peräkkäin uusi lainausennätys. Tilastokatsaus aiheesta tulossa 24.4. Muutoksia on tulossa vuoden 2025 tilastoihin, mm. lainojen uusinta, varattavat tilat ja e-äänikirjoihin liittyvät tilastot. Tilastotietokantaprojekti etenee, mutta hitaasti.
Syksyllä haettujen hankeavustusten päätökset tehdään maaliskuun aikana. Hakukierroksen palautetilaisuus on 8.5. Vankiloissa tehtävän lukutaitotyön hankeavustus haetaan sähköisessä järjestelmässä alkusyksystä.
AVIn esitys.
AKE ja VAKE-toiminta 2025: ajankohtaiset kuulumiset. Mitä tapahtuu vuonna 2025? Mitkä asiat ovat keskeisiä AKE/VAKE – toiminnassa tänä vuonna?
Joensuu
Joensuun tämän vuoden teema on osallisuuden aika. Teema sisältää kolme isoa kokonaisuutta: lukutaitotyö ja lukemisen edistäminen, kohtaaminen ja erilaiset vuorovaikutustilanteet, sekä oma oppiminen ja kehittyminen. Lukutaitotyön osalta määritellään tarkemmin, mitä se sisältää ja kehitetään toimintamalleja. Turun ja Oulun AKE:n kanssa tehdään yhteistyössä kampanja. Vertaisoppimisen osalta tänä vuonna aloittavat kaverikirjastot. Esihenkilöille on tulossa bootcamp-leiri ja esihenkilöiden kanssa käsitellään myös AKE-arvioinnin tuloksia. Tekoäly on myös esillä tämän vuoden toiminnassa.
Joensuun esitys.
Kuopio
Kuopion yksi pääteemoista on tänä vuonna resurssiviisas kirjastotyö, joka sisältää työn ytimen hahmottamisen ja kirjastotyön muutoksen. Toinen teema on työelämätaidot ja työssä jaksaminen, jossa tarjotaan apua kuormituksen hallintaan kirjastyössä. Kolmas teema on lukutaitotyö, jota lähestytään eri tavoin, mm. säännöllisillä kirjallisuuskahveilla, käymällä lävitse kansallista lukutaitostrategiaa ja antamalla eväitä eri kohderyhmien kanssa työskentelyyn. Digikoulutuksilla tuodaan apua kuormituksen hallintaan ja tekoäly on myös mukana tämän vuoden koulutuksissa. AKE-työn vaikuttavuuden arviointia käydään lävitse ja lisäksi tulossa on pro gradutyö AKE-toiminnasta alueella. Kirjastovierailut jatkuvat ja vertaisoppiminen on lähtenyt alueella hyvin käyntiin. Yhteistyötä tehdään paljon Itä-Suomen alueella ja mentorointiohjelma esihenkilöille toteutetaan yhteistyössä Porvoon, Oulun, Tampereen, Turun ja Vaasan kanssa.
Lahti
Lahdessa on Kestävä kirjasto -teemavuosi ja lisäksi jatketaan Vaikuttava kirjasto -teemaa. Kestävä kirjasto pitää sisällään kestävän digituen kirjastoissa, tekoälyn eettisen käytön ja kestävän kokoelmatyön.
Vaikuttava kirjasto teemassa kartoitetaan työkaluja siihen, miten voi vaikuttaa päättäjiin ja tuoda kirjastoasiaa esille. Asian tueksi tuotetaan uusia materiaaleja, sekä koulutusta vaikuttavuuden tueksi, mm. valmiit paketit kirjastoille hyödynnettäväksi. Kattoteemat kytkeytyvät toisiinsa, jolloin voidaan tehdä kestävää kirjastotyötä ja ehkäistään myös siten henkilökunnan uupumista.
Oulu
Oulussa on teemoitettu vuositeemat kirjastolain pohjalta ja tänä vuonna on teemana lukeminen, ensi vuonna tilat ja osallisuus. Tänä vuonna on kaksi isompaa lukemisaiheista koulutusta. Kirjastossa tavataan -päivä on perinteinen tapahtuma ja se on toukokuussa. Rovaniemen AKEn, Lapin AVIn ja Pohjois-Suomen AVIn kanssa järjestään yhteistyössä Pohjoisen esihenkilöpäivät. Yhteinen opintoretki on suunnitteilla Lukulysteille Seinäjoelle. Kirjastokäynnit suuntautuvat tänä vuonna Outi-kirjastoihin. Itsearvioinnissa arviointiin viime vuonna kokoelmia ja tänä vuonna lukutaitotyötä.
Oulun esitys.
Porvoo
Porvoon AKE-alueen visio on Ylpeästi kirjastolainen, joka koostuu seuraavista alueista: yhdessä kehittäen, arjessa oppien ja ihmistä varten. Tämän vuoden teema on kohtaaminen. Se sisältää aktiivisen ja ihmisläheisen asiakaspalvelun ja lukutaitotyön. Tärkeää on kohdata lukijan tarpeet, ja kokoelmat puolestaan tukevat lukutaitotyötä. Lukutaitotyön menetelmällinen kehittäminen näkyy mm. kirjastokierroksilla, joissa puhutaan lukutaitotyön käytännöistä ja yritetään jakaa hyviä käytäntöjä. Eniten tukea tarvitseviin panostetaan mm. tarjoamalla koulutusta selkokielestä ja selkokirjallisuudesta. Kokoelmat tukevat lukemisen edistämistä ja niiden kehittämistä edistetään tietojohtamisen avulla. Tulevaisuustyö on myös vahvasti mukana. Lahden AKEn kanssa on pilotoitu lukemisen tulevaisuutta Ratamo-kimpan työpajassa ja sitä tarjotaan kaikille muillekin kimpoille. Verkostot ovat kehittämistehtävän ytimessä ja niissä tapahtuu suuri osa kehittämisestä. AKE-kirjastojen kanssa tehdään paljon yhteistyötä, kuten yhteinen mentorointiohjelma. Ruotsinkielisen koulutuksen osalta yhteistyö on myös keskeistä. Kirjastofillarointi on tulossa taas elokuussa. Trendikorttien avulla parannetaan kirjastolaisten tulevaisuusvalmiuksia.
Porvoon esitys.
Rovaniemi
Lapin kirjastojen uusi visio on Kirjastosta sisältöä elämään. Alueen kirjastoja tuetaan vision toteuttamisessa ja se on tämän vuoden keskeisin teema. Opintopiirit aloitetaan Liboppi- kurssien tueksi, kaksi ensimmäistä opintopiiriä koskevat kokoelmatyötä, kolmannesta henkilökunta saa äänestää. Topaasia- keskustelut jatkuvat ja kirjastot voivat tilata niitä AKElta, eli fasilitoinnin johonkin tärkeään keskusteluaiheeseen. Alueellinen tapahtumatiimi aloittaa toimintansa tänä vuonna. Lapin kirjastopäivät ovat keskeinen verkostointitapahtuma. Yhteistyötä tehdään aktiivisesti AVIn, AKE-kirjastojen ja VAKEn kanssa. Omaa arviointia uudistetaan AKE-selvityksen pohjalta. Ennakointi ja arviointi liittyvät kiinteästi aluekierroksiin. Näillä pyritään estämään myös uupumista. Alueen osaamisvajeita kartoitetaan.
Tampere
AKE-työn taustalla on Keski-Suomen ja Pirkanmaan yhteinen visio, jossa kirjastot rakentavat tulevaisuuden hyvää elämää. Kirjastolaki on integroituna vahvasti vuosikelloon. Tämän vuoden iso teema on kriittisen ja suunnitelmallisen monilukutaitotyön toteutuminen alueella. Asiakkaan kohtaamisen sisältöjä on tarjolla koko vuoden ajan. Kyseessä on oman osaamisen päivittämistä asiakkaan kohtaamisessa. Digiosaamisessa panostetaan rohkaisemiseen ja kokeilemiseen. Sisällöissä näkökulma on sisältöjen avaaminen ja tiedolla johtaminen. Vuosikello toimii esihenkilöiden työn tukena ja osaamisen kehittämisen johtamisessa.
Turku
Turussa teemana on verkostojen, yhteistyön ja osallisuuden vahvistaminen. Näitä asioita tuetaan mm. vierailemalla kirjastoissa, joiden raportit tulevat luettaviksi extranettiin. Teema näkyy myös koulutuksissa, joissa tehdään yhdessä ja itse, sekä omaan kirjastoon sopivasti. Pomopäivien teemana on merkityksellisyyden johtaminen ja yhdistys- ja yritysyhteistyö. Lounais-Suomen kirjastopäivillä on esillä kirjastojen onnistumisten esittely. Alueelliset verkostot toimivat ja sisäistä yhteistyötä tiivistetään. Kumppanikirjastotoiminnassa on työkierto ja mentorointiohjelma. Läpileikkaava vuositeema on lukemisen edistäminen ja kirjastojen lukutaitotyö ja moninaiset lukutaidot. Materiaaleja tuotetaan kirjastojen käyttöön. Kirjastoille on tarjolla salkuissa uutena Harry Potter- salkku.
Turun esitys.
Vaasa
Vaasassa käynnistyy AKE-toiminnan ohjausryhmä, jossa ovat edustettuina alueen kimpat ja AVI. Tämän vuoden tärkeä painopiste on yhteistyön edistäminen kimppojen kanssa. Johtajakahvit ovat käynnistymässä. AKE-selvityksen johtopäätökset ja kehittämiskohteet ovat työn alla. Toiminnassa tehdään tasapainoilua kaksikielisyyden kanssa. AKE-esihenkilönä toimii palvelupäällikkö Anna Pakka. Tämä toimintavuosi on jaettu kolmeen kokonaisuuteen, joita ovat tulevaisuuden työkalut, kansallinen lukutaitostrategia ja kulttuurityön hyvinvointi. Alueelliset työryhmät ovat toimiva konsepti ja niiden työ jatkuu. Vaasalla on Libopin toimituskunnan puheenjohtajuus tämän ja ensi vuoden ajan.
Vake
Kansallisessa yhteistyössä jatkuu tiivis yhteistyö Kansalliskirjaston kanssa, mm. Digime-viitearkkitehtuurityön ohjausryhmässä, Finna-konsortion ohjausryhmässä sekä Melindan ja kuvailuyhteistyön ohjausryhmässä. Yhteistyö AKE-kirjastojen, erityistehtävien, AVI-tiimin ja YKN:n kanssa jatkuu. Kirjastot.fi -palvelukokonaisuudessa käytetyimmät palvelut olivat vuonna 2024 Kysy kirjastonhoitajalta, Kirjasampo ja Kirjastohakemisto. Keskeinen kanava Kirjastot.fi -palvelujen jakelulle ovat kirjastojen asiakasliittymät ja Finna.fi. Palvelujen uudistamisessa tänä vuonna käynnistyvät Kirjasammon kokonaisuudistus, Makupalat.fi -palvelun ja Digi-palvelun uudistus. Raportointipalveluun saadaan tänä vuonna mukaan ensimmäinen Kohakirjasto-data. Palveluista suljetaan tänä vuonna Fono.fi -palvelu ja todennäköisesti myös tilastot kirjastot fi. Kirjastokaistan käyttöliittymää on uudistettu. Metatietoja haravoidaan Finnaan (aluksi testi-Finnaan) Musiikkikirjastot.fi:n Levyhyllyt-artikkeleista, Kirjastokaistan videoista ja Makupalojen linkeistä sekä Kirjasammon datasta.
Matin esitys.
Valtakunnallisten erityistehtävää hoitavien kirjastojen ajankohtaiset kuulumiset
Lasten ja nuorten lukemisen edistämisen erityistehtävä, Outi Kytöniemi
Outi Kytöniemi on aloittanut vuoden alussa Mervin sijaisena Ertessä. Isoina projekteina on ollut vuoden alussa Bokkarusellen ja Tarinasaalis, joissa on tehty yhteistyötä AKE-alueiden ja Kirjastokaistan kanssa.
Yhteistyöryhmät pyörivät molemmilla kielillä, kuten lanu-neuvosto ja Bokgruppen. Työn alla on tänä vuonna kirjaston ja perusopetuksen yhteistyömallin uudistaminen. Kuukausittaiset etävinkit jatkuvat perinteisiin tapaan. Kesän lukukampanja materiaalit kirjastoille julkaistaan huhtikuun alussa. Kaksikieliset kuukausikirjeet lähtevät säännöllisesti. Marraskuussa on jälleen Lukulystit Seinäjoella, tapahtuma etälähetetään osittain Kirjastokaistalla. Lukulysteillä jaetaan ensimmäistä kertaa Matilda-palkinto. Ehdotuksia palkinnonsaajaksi voi lähettää Ertelle.
Monikielinen kirjasto, Helsingin kaupunginkirjasto, Riitta Hämäläinen ja Eeva Pilviö
Monikielisen kirjaston kokoelma oli viime vuoden lopussa yli 40 000 nidettä, ja aineistoa oli saatavilla yli 80 eri kielellä. Kokoelman painopiste on lasten- ja nuorten aineistossa. Aineistoa hankittiin viime vuonna yli 70 kielellä ja aineistontoimittajia oli yli 20. Siirtolainoja kirjastoihin lähettiin yli 15 000 nidettä, 151:een kirjastoon. Suosituimmat kielet olivat ukraina, arabia, persia, turkki, kiina, somali, thai, albania, vietnam ja tigrinja. Lukemisen tueksi Monikielinen kirjasto, Lukukeskus ja Erte ovat tuottaneet yhteistyössä kirjastoja varten muistilistan omakielisen lukemisen tukemisesta. Muistilistan voi tulostaa ja jakaa henkilöstölle. Lukemista tuetaan myös Monikieliset lastenkirjat päiväkotien iltasatukirjahyllyihin -projektin avulla, joka jatkuu tänä vuonna.
Viime vuosi oli Monikielisyys kirjastoissa –teemavuosi. Tänä vuonna hyvät käytännöt otetaan käyttöön. Monikielinen kirjasto on tuottanut ja uudistanut monenlaisia markkinointi- ja viestintämateriaaleja, myös Kirjastot.fi -sivusto on uudistettu. Viime vuoden lopulla julkaistiin myös kurssi Liboppiin: Monikielinen toiminta kirjastoissa. Yhteistyötä tehdään laajasti eri kumppaneiden kanssa. Satakielikuukausi on parhaillaan menossa. Educa-messuilla tammikuussa esiteltiin monikielisen kirjaston toimintaa, messuosastolla tavoitettiin yli 1100 kävijää. Monikielinen kirjasto osallistuu Maailma kylässä -festivaaliin, joka järjestetään Helsingissä Suvilahdessa toukokuussa.
Monikielisen kirjaston esitys.
Saamenkielinen kirjasto, Rovaniemen kaupunginkirjasto Tiina Mäntylä ja Karoliina Harvala
Saamenkielisen kirjaston toiminta on jatkunut jo 35 vuotta. Ydintehtävä on kirjastotoiminnan keinoin jakaa tietoa saamelaisista ja edistää suomen saamelaisväestön tiedonsaantia ja kulttuuria. Suomen saamelaisista valtaosa asuu muualla kuin kotiseudullaan. Paikallinen, alueellinen ja valtakunnallinen puoli näkyykin kirjaston toiminnassa. Yhteistyötä tehdään yli maarajojen saamenkielisellä alueella. Tärkein painopiste on lasten ja nuorten lukemisen edistäminen ja lukutaitotyö. Tänä vuonna nostetaan esille erityisesti inarin ja koltan saamea, jotka ovat uhanalaisimmat kielet. Saamelaisen lukutaitotyön yksi haaste on esimerkiksi se, että saamenkielistä kirjallisuutta ilmestyy hyvin vähän. Oman äidinkielentaito vaihtelee myös hyvin paljon. Yhteistyötä tehdään Norjan ja Ruotsin kirjastojen kanssa, joilla on samat haasteet.
Lapin kirjaston verkkokirjastossa pohjoissaamen kieliversio otettiin käyttöön viime vuonna. Girjegeaidnu- saamelaiskirjallisuuspäivät järjestetään tänä vuonna yhdessä Sompion kirjaston kanssa, teemana lyriikka ja runous. Lapponica-verkkotietopalvelun osalta käydään yhteinen pohdinta ja keskustelu siitä, miten palvelu jatkossa toimii. Lapin kirjastojen oma lastenkirjastofestivaali Huhuu järjestetään huhtikuussa.
AKE-koulutusten ulkoiset kouluttajat: tiedon jakaminen ja yhteinen reflektointi, asiaan alustaa Juliaana Grahn
AKE-toimijoille tarjotaan koulutuksia ulkoisten kouluttajien toimesta. Kouluttajat kiertävät eri alueilla ja saavat samalla kokonaiskuvan AKE-kentästä. Kokonaiskuva ei välttämättä välity AKE-toimijoille itselleen, jolloin voitaisiin yhdessä pohtia kentän tarpeita ja ratkaisuja koulutustarpeisiin. Tietyt kouluttajat kiertävät myös vuosi toisensa jälkeen eri alueilla tarjoten koulutuksiaan. Käydään yhteinen keskustelu siitä, miten olisi järkevää toimia ulkoisten toimijoiden järjestämien koulutusten suhteen.
Tampereen AKEssa on pohdittu ulkoisten koulutusjärjestäjien roolia osana täydennyskoulutusta. Tietyt aiheet toistuvat vuosittain, ja niitä tarjotaan, ja niistä toivotaan koulutusta jatkuvasti. Kokonaiskuva ei välttämättä välity AKE-toimijoille itselleen, jolloin voitaisiin yhdessä pohtia kentän tarpeita ja ratkaisuja koulutustarpeisiin. Olisiko tarpeen pohtia, miten samansisältöisiä koulutuksia tilataan ympäri Suomen? Toteutuuko AKE-alueiden tiedonvaihto koulutuksista alueiden väleillä ja voitaisiinko osa koulutuksista tehdä yhdessä?
AKE-alueilla tehdään lähtökohtaisesti koulutussuunnittelua oman AKE-alueen kanssa. Samalla kuitenkin seurataan tarkasti, mitä eri AKE-alueilla järjestetään. Yhteistyötä koulutusten suhteen voidaan tiivistää, mutta se vaatii etukäteissuunnittelua hyvissä ajoin, sillä monilla alueilla on jo suunniteltu toimintaa useaksi vuodeksi etukäteen.
Keskustelussa todettiin, että koulutussuunnittelua tehdään ennen kaikkea oman alueen tarpeista lähtöisin. Teemat vaihtelevat alueilla vuosittain ja etukäteissuunnittelua on monilla alueilla tehty jo pitkälti eteenpäin. Yhteistyötä tehdään jo monin tavoin alueiden välillä, mutta sitä voidaan edelleen myös lisätä. Asia vaatii kuitenkin pohdintaa ja tässä kohtaa todettiin, että keskustelua jatketaan AKE-koordinaattoreiden tapaamisessa Vaasassa huhtikuussa ja AKE-aamukahveilla.
Julin esitys.
Valtakunnallisten työryhmien kuulumiset
Liboppi, toimituskunnan puheenjohtaja Anneli Haapaharju
Vaasalla on toimituskunnan vetovastuussa vuodet 2025–2026. Viime vuonna Liboppia käytti 1955 henkilöä, yhteensä käyttäjiä on 3939 henkilöä. Huhtikuussa oli kirjautumisissa selkeä nousu, joka johtui e-aineistokurssista. Suosituimmat kurssit olivat Kuntien yhteinen e-kirjasto ja Hei, me vinkataan. Kursseille on otettu käyttöön yleisavaimet. Ei-aktiivisia henkilöitä poistetaan kahden vuoden välein. Kursseille on AKE-alueilla toteutettu opintopiirejä. Syyskuussa on tulossa valtakunnallinen koulutuspäivä. Käyttäjäkokemusten keräämisestä tehdään mahdollisesti kysely. Markkinointimateriaaleja kuten tarroja hankitaan.
Annelin esitys.
ÅKE –ryhmä, Anna-Maria Malm ja Lena Sundström
Työryhmässä on uusia jäseniä ja mukana toiminnassa on myös kirjastolaisia, jotka eivät kuulu AKE-henkilöstöön. Bokkarusellen oli tammikuussa ja se toteutettiin hieman eri konseptilla kuin aikaisemmin. Läsfrämjändetreff – webinaari tulossa 17.3. Smakbitar – webinaari järjestetään suomeksi 28.3. ja se on suunnattu erityisesti niille, joilla on ruotsinkielisiä kouluja suomenkielisillä alueillaan. ÅKE järjestää tänä vuonna vähemmän koulutuksia kuin viime vuonna. Syksyllä on tulossa mm. webinaareja, sekä lähitapaamisia, kirjavinkkauksia ja Hösttreff med förlagen. Kaikkiin koulutuksiin ovat suomenkieliset myös tervetulleita mukaan.
ÅKEn esitys.