Kokoustiedot
Kokousaika: 20.3. klo 9.00 – 15.00
Kokouspaikka: Teams-kokous
Puheenjohtaja: Saara Ihamäki
Sihteeri: Aija Laine
Etäyhteydet: Anna-Maria Malm
Kokouksen avaus, Saara Ihamäki
Saara avasi kokouksen viittaamalla Jarkko Lyytisen Helsingin Sanomissa 15.3 julkaistuun kolumniin Digitaalisen erämaan viimeisistä keitaista on pidettävä huolta. Digitaalisen maailman vastakohtana Lyytinen näkee antialgoritmiset kokemukset, joita tarjoavat teatterit, kirkot ja konsertit. Kirjasto voi olla myös osa näitä kokemuksia. Kirjasto elää tässä ajassa ja on ihmisten apuna, ja arjen kulkureittien varrella. Kuvallisessa kulttuurissa kannamme kuitenkin huolta lukutaidon säilymisestä. Esimerkiksi Helsingissä kasvatuksen ja koulutuksen toimiala korostaa lukutaidon merkitystä, ja sen yhteyttä mm. matematiikan osaamiseen. Yhteistyö kirjaston kanssa on tärkeä osa lukutaitotyötä. Lukutaito vaikuttaa myös siihen, miltä yhteiskunta tulevaisuudessa näyttää. Kirjastojen toiminnassa lukutaito on keskiössä, ja lukeminen voi olla myös radikaali teko tässä ajassa.
OKM:n ajankohtaiset asiat, Leena Aaltonen ja Tapani Sainio
Kehittämistehtävää hoitavien kirjastojen kokouksia on ollut jo vuodesta 2018 lähtien. Monia asioita on käsitelty yhdessä ja viety eteenpäin näiden vuosien aikana. Leena on vuosilomalla 28.3. – 30.6, ja jää eläkkeelle 1.7. Tapani Sainio ja Tarja Ahlgren toimivat yhteyshenkilöinä siihen asti, kunnes uusi henkilö aloittaa virassa.
Avustuspäätökset ovat tulleet ja myöntösummat ovat vuoden 2023 tasolla. Päätöstekstiin on uutena kirjattu, että avustusta saa käyttää työkierrosta aiheutuneisiin välttämättömiin matka- ja majoituskustannuksiin, mutta ei työkierrosta aiheutuviin sijaisten palkkakustannuksiin. Kohtuullisina matkakustannuksina hyväksytään valtion matkustusäännön mukaisesti toteutuneet kustannukset.
Mahdollisiin palautuksiin ei lasketa korkoa, jos palautus tulee ennen selvityksen määräpäivää, eli 30.4.
Valmistelussa oleva vankien lukutaidon ja lukemisen edistämisen avustukset siirtyvät aluehallintovirastoon.
Espoon kaupunki luopuu venäjänkielisen kirjaston ylläpitotehtävästä 31.12.2024.
Kirjastoalan OMC-työryhmä aloittanut toimintansa, Suomen edustajana Anu Ojaranta.
Kulttuuripoliittinen selonteko käynnissä, tavoitteena saada aikaan tulevaisuuskuva, joka pitkäjänteisesti kehittää Suomen taide- ja kulttuuripolitiikkaa. Selonteossa kirjataan keskeiset toimet tavoitteiden saavuttamiseksi. Työryhmän puheenjohtajana toimii valtiosihteeri Elina Laavi. Selontekoon liittyvät aluetilaisuudet ovat käynnissä.
Monialaisen VALO-viraston on määrä aloittaa toimintansa 1.1.2026. Uuteen virastoon siirtyvät kaikki nykyiset opetus- ja kulttuuritehtävät.
Kuntien normien keventämisen ja kokeilujen ohjelma 26.10.2023 – 31.3.2027 (VM). Tavoitteena on kuntien toiminnan helpottaminen, joustot tehtävien hoidossa, byrokratian vähentäminen ja kuntien erilaistumisen huomioiminen. Normienpurkuehdotuksia kerättiin yhteensä 537 ehdotusta, joista 33 % koski kasvatuksen ja koulutuksen toimialaa. Yleisiä kirjastoja koski kaksi ehdotusta: käyttökielto säännöksen keventäminen ja kelpoisuus-säännöksen keventäminen.
Tapani Sainio kertoi Sivistyshallinto 2030-uudistushankeesta. Sivistyshallinto muodostuisi jatkossa ministeriöstä ja viidestä virastosta. Vaikuttavuuden lisäämiseksi toimintatapoja yhtenäistetään, ja yhteistyötä tiivistetään virastojen kesken. Uudet virastot aloittavat toimintansa 1.1.2026. Sivistyshallinto 2030-uutiskirjeestä voi seurata uudistuksen etenemistä. Kirjasto- ja arkistotoiminnasta vastaava kokonaisuus on seuraava: Kansallisarkisto, Saavutettavuuskirjasto Celia ja Varastokirjasto.
Tapani kertoi myös Suomen digitaalisen kompassin toimeenpanosta, jonka lähtökohtana on EU:n digitaalinen kompassi. Katse digitaaliseen sivistykseen keskustelutilaisuus järjestetään 2.4
Lopuksi Leena korosti vielä verkostojen merkitystä. Kunnallinen kirjastoverkko, kehittämis- ja erityistehtävät, sekä valtion kirjastohallintoverkko tukevat ja kehittävät kirjastojen toimintaa.
Aluehallintovirastojen ajankohtaiskatsaus, Marko Ojala
AVIn kirjastotiimissä Marko jatkaa valtakunnallisen tiimin puheenjohtajana 1.4 saakka, jonka jälkeen puheenjohtajana toimii Merja Kummala-Mustonen. Marko vastaa jatkossa osaamisen kehittämisestä, Virpi Launonen valtionavustuksista, Anu Ojaranta kansainvälisestä toiminnasta, Satu Ihanamäki viestinnästä ja Jonna Toukonen tiedon tuotannosta ja arvioinnista.
Valtionavustuksiin vuonna 2023 tuli 127 avustushakemusta, joista 98 hankkeelle esitetään rahoitusta. Eniten hakemuksia tuli kirjastojen vaikuttavuus, uudet toimintamallit ja kestävä kehitys kokonaisuuteen. Hankkeiden myöntösumma yhteensä hieman alle 2 miljoonaa euroa.
Osaamisen kehittämisessä vuoden 2024 teemana on sosiaalisesti kestävä kehitys, jota käsitellään eri koulutuksissa. Aloituswebinaari oli helmikuussa. Valtionavustusten palaute- ja keskustelutilaisuus on 10.4, tilastokatsaus 18.4, toukokuussa on kirjastojen lakipäivien toinen osa, jossa teemana on hallintolaki. Johtamisen webinaarisarja ja hankekahvit jatkuvat. Valtakunnallisissa ruotsinkielisissä koulutuksissa on tulossa Bibliotekschefsmöte 2024: Att mäta och påvisa effekter 10.4, Osallisuuskoulutus Delaktighet på bibliotek Åke-ryhmän kanssa 19.4, ja Vad säger forskningen: Folkbiblioteken i ett förändrat politiskt landskap. 23.4.
Uuden kirjastotilastotietokannan kehitystyö on kesken, tavoitteena on saada uusi tietokanta tuotantoon syyskuussa.
Vuoden 2023 tilastot julkaistaan 3.4.
Jäsenet uuteen valtakunnalliseen e-aineistotilastotyöryhmään valitaan YKN:n kokouksessa huhtikuussa.
Peruspalvelujen arviointi on käynnissä, teemana lukutaitostrategia ja lukemiskulttuurin edistäminen kirjastojen toiminnassa.
Opintomatka tulossa syksyllä 2024, alustava suunnitelma on matka Ruotsiin.
Valtion aluehallinnon uudistuksessa koko opetus- ja kulttuuritoimi tulee samaan virastoon.
Hankeavustuksessa lukemisen ja lukutaidon edistämiseen vankiloissa pilotoidaan yhden esittelijän mallia. Hakuprosessi toteutetaan kokonaisuudessaan haeavustuksia.fi – palvelussa. Hakeminen edellyttää Suomi.fi -valtuuksia.
Valtakunnallisten erityistehtävää hoitavien kirjastojen ajankohtaiset kuulumiset
Lasten ja nuorten lukemisen edistämisen erityistehtävä, Mervi Heikkilä
Kevään koulutuksia ovat 26.3 Erten etävinkit: monikieliset terveiset Ruotsista ja 27.3. Ertes distanstips: Mångspråkiga hälsiningar från Sverige. Päällimmäiset tuliaiset matkalta ovat rohkeus ja rentous toiminnassa. Lukemisen edistäminen on Ruotsissa kirjastojen toiminnan keskiössä ja monikielisyys on arkea ja se läpi leikkaa kaiken toiminnan.
16.4.Erten etävinkit: Lukukampanjat ja Kirsi Kunnas 100 -juhlavuosi.
15.5 Lukulystit webinaari Oodissa, teemana lasten ja nuorten osallisuus.
Näe minut, kuule minut, nuorten ”kohtaamisopas” on ilmestynyt suomeksi ja ruotsiksi.
Tarinasaalis 2023 videot on julkaistu Kirjastokaistalla. Liboppiin on tulossa Lukemisen edistämisen ABC -kokonaisuus, jossa pikkulapsiperheet ja alle kouluikäiset painopisteenä.
Tutkittua tietoa tarvitaan toiminnan tueksi. Seinäjoen ammattikorkeakoulusta on tilattu opinnäytetyö 6 minuuttia lukemista oppitunnin alussa. Opettajille on tehty ja tehdään erilaisia kyselyjä. Erte osallistuu myös erilaisiin asiantuntijaverkostoihin, kuten OPH:n lukutaitoverkostoon. Uudet verkkosivut ovat tulossa maaliskuun lopussa.
Ensimmäinen Klara-palkinto jaettiin Porvoossa 19.3. Kesäkampanjan materiaalit ovat valmiina maaliskuun loppuun mennessä. Erten viides toimintavuosi on menossa. Tulossa asiakaskysely siitä, miten Erte on onnistunut toiminnassa.
Monikielinen kirjasto, Riitta Hämäläinen
Monikielisen kirjaston kokoelmissa on yli 37 000 nidettä, 80 eri kielellä, kaiken muotoisena aineistona. Aineistosta n. puolet on aikuisten aineistoa ja n. puolet lasten aineistoa. Kirjaston kotipaikka on Helsingissä Pasilan kirjastossa. Suurimmat kokoelmat ovat arabian, ukrainan, somalin, persian, kiinan, turkin, kurdin, japanin, vietnamin ja darin kielillä. Siirtokokoelmien lainamäärät ovat nousseet ja viime vuonna tehtiin ennätys lähetetyissä siirtokokoelmien määrässä. Ukrainankielisiä siirtokokoelmia lähetettiin eniten.
Tämä vuosi on valtakunnallinen monikielisyyden teemavuosi kirjastoissa. Suomen väestöstä 9 % on vieraskielisiä ja määrä on kaksinkertaistanut 11 vuodessa. Teemavuoden kohderyhmänä ovat kirjastoammattilaiset. Tavoitteena on, että kirjastot tuntisivat oma alueensa vieraskielisen väestön ja asiakaskunnan tarpeet, ja kehittävät kokoelmiaan, palveluitaan ja viestintää siten, että ne vastaavat vieraskielisen asiakaskunnan tarpeita. Tavoitteena on myös, että kirjastot tuntevat monikielisen kirjaston palvelut.
Teemavuoden aloitus oli Satakielikuukausi, jota vietettiin jo 10. kertaa. Valtakunnallinen seminaari on 11.4 Oodissa ja Kirjastokaistalla: Monien kielten ja kulttuurien kirjasto. Kirjailijavierastapahtumia tulossa syksyllä, sekä tietoiskuja ja koulutustilaisuuksia ympäri maata.
Monikielisellä kirjastolla on monenlaista viestintä- ja markkinointimateriaalia kirjastoille. Monikielisen kirjaston verkkosivut löytyvät Kirjastot.fi -portaalista, tulossa myös Helmet.finna.fi.
Iltasatuhylly -pilotti päiväkodeissa käynnistyi syksyllä 2023. Pilotissa tarjotaan monikielisen kirjaston kuvakirjoja päiväkoteihin, joissa on jo iltasatuhylly, perheiden omilla kielillä.
Tarinasaalis -tapahtumassa oli ensimmäistä kertaa vinkkausvideo arabiankielisistä lastenkirjoista.
Vinkkilistoja tuotetaan jatkuvasti ja ne löytyvät monikielisen kirjaston verkkosivuilta.
Saamenkielinen erikoiskirjasto, Tiina Mäntylä
Saamenkielinen erikoiskirjasto on vanhin erityistehtävistä. Vuonna 1990 Rovaniemen kaupungille myönnettiin saamenkielisen kirjaston erityistehtävä. Saamelaisen erikoiskirjaston ydintehtävänä on kirjastotoiminnan keinoin koota ja jakaa tietoa saamelaisista, saamelaisuudesta ja saamelaisesta kulttuurista sekä edistää Suomen saamelaisväestön tiedonsaantia sekä kulttuuriharrastuksia. Aineistoa hankitaan vuosittain saamenkieliseen kokoelmaan, mutta karttuma on pieni n. 100 – 150 nidettä vuodessa. Kirjaston tehtäviin kuuluu myös Rovaniemen Lappi-osastolla asiakaspalvelua, sekä tietopalvelua eri kanavien kautta. Lisäksi tuotetaan tiedotusmateriaalia ja järjestetään tapahtumia. Suomen saamelaisalueen kirjastojen ja saamelaisen erikoiskirjaston tuottamia ja toteuttamia verkkosisältöjä, sekä linkkejä muiden tuottamiin keskeisiin saamelaisaiheisiin ja saamenkielisiin sisältöihin on koottu virtualafierbmi -sivustolle.
Ajankohtaista juuri nyt on Rovaniemen kaupunginkirjaston muutto väistötiloihin. Henkilöresursseja on lisätty vuodesta 2022 lähtien 2 henkilöön. Tämä lisää mahdollisuuksia suunnitella toimintaa, ja tuo myös uusia näkökulmia toimintaan.
Liboppi-oppimisympäristöön on tuotettu kaikille kirjastolaisille avoin kurssi Girjájin, saamelaisesta kulttuurista ja kirjallisuudesta. Girjegeaidnu, saamelaiskirjallisuuden päivät, järjestetään yhteistyössä alueen kirjastojen kanssa joka toinen vuosi. Viime vuonna tapahtuma oli Utsjoella ja ensi vuonna Sodankylässä.
Tänä vuonna toiminnassa on painopisteenä lasten- ja nuorten lukutaitotyö. Seinäjoen Erten kanssa on tehty yhteistyötä jo aikaisemminkin. Tarinasaaliissa vinkattiin viime vuonna ilmestyneet saamenkieliset lasten- ja nuorten kirjat. Tänä vuonna kehitetään myös valtakunnallisia yhteistyömuotoja. Saamenkielinen kirjasto oli mukana mm. Satakieli-kuukaudessa.
Kirjastoyhteistyötä tehdään Ruotsin ja Norjan saamelaisalueiden kirjastojen kanssa, mm. yhteinen saamelaiskielinen bibliografia. Pohjoissaamenkielisen Finnan ja YSO:n käyttöönotto on tämän vuoden aikana.
Venäjänkielinen kirjasto, Ester Kanajeva
Venäjänkielinen kirjasto sai alkuunsa, kun Itä-Euroopan instituutti lopetti toimintansa. Instituutin venäjänkielisen kirjallisuuden kokoelma päätettiin siirtää yleisiin kirjastoihin. Venäjänkielinen kirjasto aukesi osana Espoon kaupunginkirjastoa vuonna 2013 ja vuotta myöhemmin aloitetiin kaukopalvelu osana toimintaa. Venäjän- ja ukrainankielistä aineistoa lähetetään ympäri Suomea. Kirjaston asiakasmäärä kasvaa vuosittain n. 100 uudella asiakkaalla. Yhteensä kirjastolla on asiakkaita yli 1200. Viime vuonna kirjastosta lainattiin lähes 10 000 lainaa.
Espoon kaupunki on tehnyt päätöksen luopua venäjänkielisen kirjaston toiminnasta osana Espoon kaupunginkirjastoa. Tilanteeseen pyritään löytämään ratkaisu, jotta toiminta jatkuisi ja palvelisi asiakkaita mahdollisimman hyvin jatkossakin.
AKE ja VAKE-toiminta 2024
Miltä vuosi 2024 näyttää AKE/VAKE-toiminnan kannalta? Mitkä asiat painottuvat vuoden 2024 toiminnassa?
Joensuu
Joensuussa vuoden teemana on, Kirjasto on oppisen paikka. Kirjastopedagogiikka nousee tänä vuonna esille, kohderyhmänä ovat vähän lukevat. Lukutaito ja lukuinto asiat ovat laajasti nähtynä keskeisiä. Kokoelmien osalta puhutaan vähän lukevien näkökulmasta. E-aineistot ovat myös esillä. Kokoelmien osalta alueen kirjastoille annetaan tukea poistotyöhön ja kokoelmien hoitoon. Tekoäly nousee myös esille. Toisaalta se, mitä pitää ymmärtää asiasta asiakaspalvelussa, toisaalta tekoälyn hyödyntäminen omassa työssä.
Alueen työryhmätoimintaa kehitetään edelleen. Vertaisoppiminen ja osaamisen jakaminen, sekä yhdessä oppiminen vuoden teemoja myös. Joensuu on mukana Kartta oppimisen poluille – yhteisjulkaisun teossa.
Kuopio
Kuopiossa jatkaa sama AKE-tiimi. Vuoden 2024 painopisteitä ovat toimiva kirjastotila, sisältäen turvallisuuden ja moninaisuusosaamisen, vaikuttava ja osallistava kirjasto, kirjallisuus ja digi. Vaikuttava ja osallistava kirjasto -teemassa pyritään löytämään keinoja vaikuttavaan markkinointiin ja tapahtumatuotantoon. Vuoden teemojen ympärille rakentuu monenlaisia koulutuksia, joissa huomioidaan myös moninainen asiakaskunta, kuten nepsy-asiakkaiden kohtaaminen.
Digin kehittämistä tehdään myös alueellisena yhteistyönä Joensuun kanssa. Digivartit on yksi yhteinen toimintamuoto. Kirjallisuuskahvit on todettu toimivaksi konseptiksi ja toiminta jatkuu tänä vuonna.
Johtajien aamukahvit jatkuvat, esihenkilöiden tukipiiri toteutetaan yhteistyössä Joensuun ja IS-AVIn kanssa. Etäkahvi -tilaisuuksia on paljon ajankohtaisista asioista. Vierailuja alueiden kirjastoihin tehdään tiiviisti. Lainattavat laitelootat täydentyvät aisti-laatikolla.
Lahti
Lahden teemana tänä vuonna on Vaikuttava kirjasto, joka on jatkoa Riittävän hyvälle kirjastolle, joka oli vuoden 2023 teema. Teemaan liittyen on kampanja, jossa kutsutaan alueen päättäjät kirjastoon. Vaikuttava kirjasto tärkeä teema alueella. Sen avulla tarjotaan kirjastonjohtajille välineitä, miten kertoa kirjastojen merkityksestä omissa kunnissaan. Lukutaitotyö myös tämän vuoden teema. Erityisesti vähän lukevien aikuisasiakkaiden kohtaaminen ja lukemaan innostaminen.
Uutena toimintamallina käynnistyy jalkautuminen alueen kirjastojen arkeen. Lahdessa pidetään tärkeänä, että AKE-koordinaattoreilla pysyy kosketus kirjastojen arkityöhön. AKE-esitteen päivittäminen on työn alla. Opintoretket tehdään Fyyriin ja Espoon Lippulaivan kirjastoon.
Oulu
Oulussa vuoden keskeinen teema on henkilöstön hyvinvointi. Pandemian jälkeisinä aikana halutaan laittaa henkilöstön hyvinvointiin panoksia. Aiheesta on tulossa myös webinaareja. Koulutusten osalta on tehty neljän vuoden suunnitelma valmiiksi. Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026, joka vaikuttaa myös koulutuksiin.
Tämän vuoden koulutusteema on monipuolinen ja kattava kokoelma. Alueen yhteinen arviointikohde on kokoelmien kehittäminen ja sen vaikutus lukutaidon edistämiseen. Aiheesta on tehty kysely alueelle ja kyselyn tuloksia käytetään toiminnan ja koulutusten suunnitteluun. Oulun AKE on mukana monissa valtakunnallisissa työryhmissä, ja yhteistyötä tehdään eri AKE-kirjastojen kanssa. Kirjastossa tavataan -sivusto on siirretty uudelle alustalle ja päivitetty sisältöjä.
Porvoo
Porvoon AKE toteutti kyselyn AKE-toiminnasta viime vuoden loppupuolella. Kyselyn mukaan suurin hyöty AKE-toiminnasta nähtiin verkostoitumisessa ja yhteistyökuvioissa. Vuoden kehittämisteema on Hyvä jakoon! Jaetaan hyviä käytäntöjä, osaamista ja tietoa. Painopisteitä ovat osallisuus, moninaisuus ja vuorovaikutus, sekä resurssiviisaus. Kehittämisen työkaluja ovat mm. koulutuspäivät, webinaarit, kehu-kahvit, etäkahvit, opintoretket, Liboppi, kirjastofillarointi, työpajat, mentorointi, alueelliset verkostot, julkaisut ja tiedottaminen.
Osaamiskeskustelut kirjastoissa jatkuvat, samoin säännölliset kirjastovierailut. Tänä vuonna toteutetaan myös koulutustoivekysely. Projektityöntekijä on aloittamassa Severi-verkostossa.
Rovaniemi
Kristiina Hoikka on aloittanut työt AKE-koordinaattorina. Uudet asiakaspalvelupäälliköt ovat myös aloittaneet tehtävissään, ja heille kuuluu myös alueellista kehittämistyötä. Teemana tänä vuonna on Rohkeutta kokeiluun. Alueella tarkasteltiin sitä, miten Lapin kirjastojen strategiaa on pystytty toteuttamaan alueen kirjastoissa, ja sieltä nostettiin tämän vuoden teemoja.
Kirjastoja kannustetaan rohkeaan kokeiluun. Tänä vuonna aloitetaan uuden vision työstäminen. Kirjastokaveri toiminta jatkuu jo kolmatta vuotta. Kirjastokaveri tapaamisessa yhtenä osana on uuden vision pohjustaminen. Vierailut jatkuvat alueen kirjastoissa, joissa käydään mm. osaamiskeskusteluja kirjastojen henkilökunnan kanssa. AKE-kysely toteutetaan henkilökunnalle. Lapin AKE on mukana myös mentorointi-ohjelmassa ja tekee monipuolisesti yhteistyötä eri verkostoissa.
Tampere
Tampereella nostetaan tämän vuoden teemoista esille kolme keskeistä asiaa: kaunis arki, osaavat verkostot ja avoin AKE-toiminta. Näillä teemoilla jatketaan viime vuonna päätettyä linjaa. Kentältä on tullut toiveita, että palattaisiin takaisin perustason koulutuksiin. Viime vuonna aloitettiin Kirjastojen arki kuntoon – teemalla. Verkostoja paranneltiin viime vuonna ja tänä vuonna kokeillaan uudistuksia käytännössä.
AKE-toiminnalla tuetaan mahdollisimman laajasti ihmisiä ja heidän tarpeitaan arjessa. Koulutuksia järjestetään sekä alueella, että Tampereella. Täydennyskoulutuksissa korostuvat teemat, jotka on koottu alueelta. AKE-yhteistyötä tehdään laajasti. Uusia oppaita on tulossa. Alueelle rekrytoidaan koko ajan uusia ihmisiä, joten avoin AKE-toiminta ja avoin viestintä ovat yksi tämän vuoden teemoista.
Turku
Vuoden pääteema on Kohtaamiset, yhteistyö, verkostot ja osallisuus. Teema valittu viime vuoden pomopäiviltä. Perusteina se, että resurssit vähenevät ja yhteistyön merkitys kasvaa. Kirjastojen demokratiatehtävän toteuttamiseksi tarvitaan tunne siitä, että kaikki ovat osallisia. Kirjastot ovat kohtaamisen paikkoja, ja sitä pitää tulevaisuudessa korostaa.
AKE-ihmisten vierailut kirjastoissa muutetaan kokonaisiksi päiviksi, jotta nähdään kirjastojen arkea. Kumppanikirjastotoiminnassa aloittamassa kahdeksan kuntaa. Työnkierto jatkuu tänä vuonna. Lisäksi tehdään verkostojen ja yhteistyön tiivistämistä. Etäkahvit jatkuvat keskustelupainotteisina samaa työtä tekevien kesken. Koulutuksissa kohtaamisen teema esillä. Syksyn pomopäivien teemana yhteisohjautuvuus.
Vaasa
Materiaalipankkia ja Vaasan AKEn verkkosivuja on uudistettu. AI-laatikko tulossa alueella kiertäviin laatikoihin mukaan. Digiryhmä on perustettu. Digineuvonnan tarve alueella on senioripainotteista. Podcast Pinnalla/Flytande jatkuu tänä vuonna ajankohtaisista kirjastoaiheista.
Opintomatka tehdään Jyväskylään ja kirjastokierros lähtee keväällä käyntiin. Sijaispankki on toiminnassa ja siellä on tällä hetkellä 18 henkilöä. Kartta oppimisen poluille on hyvässä mallissa. Mentorointiohjelmassa seitsemän paria mukana, tehdään yhteistyössä muiden AKE-kirjastojen kanssa. ART-koulutus menossa. Tämän vuoden teemana ovat nuoret ja haastavat tilanteet. Johtajakahvit tulossa myös Vaasan alueelle.
VAKE
Tekoäly on keskeinen teema tänä vuonna. Kirjastohakemiston uusi käyttöliittymä on julkaistu. Kirjastot.fin ekirjasto suljetaan kesäkuussa, sillä kuntien yhteinen e-kirjasto aukeaa huhtikuun lopulla. Tilastot.kirjastot.fi suljetaan syksyllä, kun AVIn uusi tilastotietokanta aukeaa. Kirjasampoon siirretään Lahden runotietokannan data ja Tornion dekkarinetin sisältöjä. Kirjasammon semanttinen haku on julkaistu.
Tekoälyä käytetään apuna palvelujen kehittämisessä, mm. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Finna on läpileikkaava teema myös tänä vuonna. Kirjastot.fi palveluiden metatietojen indeksointi Finnaan pyritään aloittamaan, sekä Finnan tietojen rikastaminen Kirjasammon datalla. Finna-verkkokirjastoja kehitetään yhteistyössä Finna-tiimin kanssa. Kuntien yhteisen e-kirjastoa ja monikielisen kirjaston viestintää tuetaan. Digitaalisen kulttuuriperinnön pyöreän pöydän verkostoon, ja muihin valtakunnallisiin yhteistyömuotoihin osallistutaan laajasti myös tänä vuonna.
Valtakunnallisten työryhmien kuulumiset
Liboppi, toimituskunnan puheenjohtaja Elina Karioja
Tammikuussa Liboppiin oli rekisteröitynyt 3200 käyttäjää ja määrä kasvaa joka vuosi. Vuonna 2023 kirjautumisia palveluun oli yhteensä 6440. Vierailijakäyttö on lisääntynyt, eli katsotaan mitä kursseja on, mutta ei aina vaivauduta tekemään kurssia. Suosituimmat kurssit viime vuonna olivat Kohti kokoelmatyötä, Finnan perusteet ja Pelikasvatusta kirjastossa. Toimituskunnassa puhuttaa tilastointiin liittyvät asiat, kurssiavainten käyttö, opiskelijoille maksettavat korvaukset Liboppi-kurssien tekemisestä ja opintopiirit.
Kirjastopäivillä kesäkuussa esillä AKE-kirjastojen yhteinen Liboppi-osasto. Syyskuussa on valtakunnallinen koulutuspäivä. Uusia kursseja 2024 mm. Girjájin- saamelaisen kulttuurin ja kirjallisuuden kurssi, Hei me vinkataan!, Kuntien yhteinen e-kirjasto suomeksi ja ruotsiksi, Kirjastojen ympäristötyö, Kirjastopedagogiikka/Bibliotekspedagogik ja Lukemisen edistämisen ABC.
ÅKE –ryhmä
Uusia henkilöitä ÅKE-ryhmässä: Veera Knuuti Turusta ja Tobias Larsson Helsingistä, sekä Lena Sågfors,Seinäjoen Ertestä.
Bokkarusellen toteutui jo kolmatta vuotta tämän vuoden tammikuussa. Konseptia uusitaan ensi vuodeksi, mutta vinkkaukset ovat jatkossakin keskipisteessä. ÅKEJ- tapaamiset jatkuvat. Kuntien yhteisen e-kirjaston kanssa tehdään yhteistyötä. Uusi logo ja roll-up käytössä.
Syksyllä tulossa seminaari ruotsinkieliselle kirjastohenkilöstölle. Kielisaareke-kouluille tulossa vinkkaus kaikenikäisille oppilaille. Smakbitar – ruotsinkielisiä kirjoja vinkataan suomeksi tulossa syksyllä. Hösttreff med förlagen tulossa ensi syksynä jälleen. Koulutuksen yhteistyöryhmä/Samarbetsgruppen för utbildning och fortbildning, kokoontuu sekä keväällä, että syksyllä.
Lopuksi vinkattiin Finlands svenska biblioteksföreningenin konferenssista, Biblioteksdagarna 2024, ilmoittautuminen maaliskuun loppuun mennessä.