Kokoustiedot
Kokousaika: 1.3.2023 klo 9.00 – 15.00
Paikka: Teams-kokous
Puheenjohtaja: Katri Vänttinen
Sihteeri: Aija Laine
Etäyhteydet: Anna-Maria Malm
Kokouksen avaus, Katri Vänttinen
Kevään AKE-linja on perinteisesti ollut helmikuun lopussa, ja syyskokous puolestaan syys-lokakuun vaihteessa.
Kokouksessa päätettiin esitetyn ehdotuksen mukaisesti siirtää kevätkokous ajankohtaan, jolloin talvilomakausi on koko maassa ohi. Kevätkokous siirtyy näin ollen pidettäväksi maaliskuun puolivälin tienoille. Syyskokouksen aika pysyy samana, eli kokoonnutaan lähikokoukseen syys-lokakuun vaihteessa.
Kati aloitti avauspuheenvuoron Tommi Laition jakkaravertausta siteeraten. Kirjasto on hyvä yhteiskunnan tasapainottaja, kunhan meillä on kolme jalkaa tasapainossa, eli sisältö, paikka ja palvelu. Näiden kautta kirjastoa käyttävät ihmiset löytävät tasapainon ja saavat yhteyden itseensä ja muihin ihmisiin. Erilaiset ilmiöt ja asiat törmäävät toisiinsa kirjastossa, ja kirjastossa haetaan erimielisyyksille tilaa. Kirjaston lakisääteinen tehtävä on edistää yhteiskunnallista vuoropuhelua.
Sisällöt ovat kriittisessä vaiheessa, kun digimaailma on kehittynyt kirjaston ulkopuolella. Sisältöjen kannalta on tärkeää, että lainauskorvaus saadaan koskemaan myös e-aineistoja. Kirjastot ovat olleet edelläkävijöitä digitaalisten palvelujen tarjoajina, mutta nyt kun kaupallinen toiminta on lähtenyt kunnolla vauhtiin, ovat kirjastot jääneet jo takamatkalle. Tällä hetkellä on kuitenkin neuvotteluja menossa kustantajien kanssa, jotta kirjastojen e-palvelujen tarjontaa voidaan laajentaa.
Iltapäivällä keskustellaan osaamisen kehittämisestä. Siitä, miten saamme henkilökunnan arvostamaan omaa ammattitaitoaan, ja ajattelemaan, että meillä kirjastotyö on sekä lähipalvelua, että verkkopalvelua. Ihmisten kohtaamistaidot ovat entistä tärkeämpiä, kun kohtaamme haastavia asiakastilanteita. Oppiminen on myös yhteistä tekemistä ja oppimista, sekä eteenpäinmenoa.
Hyvän Kirjastolain ja YK:n kestävän kehityksen periaatteilla saadaan jakkara pidettyä tasapainossa. Yhteistyötä hyödyntäen kirjastotoiminta on jatkossakin kunnossa, ja palvelut kattavia ja toimivia.
OKM:n ajankohtaiset asiat, Mitro Kaurinkoski
OKM:n kulttuuri- ja taidepolitiikan osaston ajankohtaisia kulttuuripoliittisia puheenvuoroja
Virkamiespuheenvuoro (15.2.2023): Opetus- ja kulttuuriministeriön virkanäkemys tulevan hallituskauden valinnoista sisältää keskeisimmät ministeriön koko toimialaa koskevat näkemykset ja ehdotukset seuraavalle hallituskaudelle. Lähtökohtana on pessimistinen näkemys Suomen tilasta: tuottavuuden ja talouden kasvun lasku, pysähtynyt koulutustason kasvu, eriarvoistuminen, sekä väestörakenteen muutos ja uusi geopoliittinen tilanne.
Hiipumisen kierrettä ei saada keskeytettyä ilman merkittäviä uudistuksia. Uudistukset on jaettu neljään osaan, joista ensimmäinen on sivistys ja talouskasvu. Koulutusta ja koulutuksen tasoa pitää kasvattaa. Kirjastotoimintaa koskettaa erityisesti lainauskorvauksen saattaminen koskemaan e-kirjojen ja e-äänikirjojen lainausta, sekä lainauskorvauksen nostaminen pohjoismaiselle tasolle.
Toinen osa uudistuksia ovat perustaidot ja tuki. Oppimistulosten lasku pysäytetään lisäämällä opetustuntimäärää, sekä muilla kohdennetuilla toimilla. Aikuisille esitetään perustettavaksi Perustaito-ohjelma, johon liittyvät mm. digitaidot. Lisäksi turvataan yhdenvertaiset sivistykselliset perusoikeudet kaikkialla maassa ja molemmilla kansalliskielillä.
Kolmas osa on hyvinvointi ja osallisuus, joka sisältää myös kirjastoja koskevia asioita. Osio sisältää toimenpiteitä lapsille ja nuorille, sekä vahvan kansalaisyhteiskunnan ja eriytymisen ehkäisyn. Kunnat tunnistetaan tärkeinä kulttuuripalvelujen järjestäjinä, ja tunnistetaan myös se, että resurssit vaihtelevat kunnittain. Kirjastoista esityksessä todetaan, että kirjastopalvelut kattavat koko maan ja palvelu on maksutonta, sekä kaikkien saavutettavissa. Lisäksi todetaan, että tuki kirjastoautojen hankintaan tulisi palauttaa, ja e-aineistojen yhdenvertainen saavutettavuus turvata kuntien yhteisen e-kirjaston toimeenpanolla. Kirjastojen roolia koko väestöön kohdistuvassa lukutaitotyön edistämisessä vahvistetaan Kansallisen lukutaitostrategia 2030 linjausten mukaisesti.
Rakenteet ja rahoitus -kokonaisuudessa esitetään taiteen ja kulttuurin rahoitusta nostettavaksi yhteen prosenttiin valtion talousarvioesityksen menoista. OKM:n hallinnonalan rakennetta esitetään uudistettavaksi siten, että kokonaisuuksia olisi nykyisen 11:n sijasta viisi, joista yksi on kirjasto ja arkisto. Kuntien erot kulttuuritoiminnan järjestämisessä ovat suuria ja osalla kunnista on vaikeuksia lakisääteisten tehtävien hoitamisessa. Esitetään kohdennettua toimintaa ja rahoitusta kulttuuripalvelujen yhdenvertaisen saatavuuden turvaamiseksi.
Hallitusohjelmatavoitteet: kulttuurin edistäminen hallituskaudella 2023 – 2027, tarjoavat virkamiespuheenvuoroa laajemman ja yksityiskohtaisemman kattauksen kulttuurialalle. Sisällöiltään nämä ovat osittain samoja ja rakentuvat toistensa päälle. Lähtökohtana on se, että kulttuurialalle lisätään elinvoimaa, kasvua ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
Ministeriöiden tulevaisuuskatsaus 2022 on ministeriöiden yhteinen, mutta OKM:llä on oma osuus, jota lähestytään sivistyksen kautta.
Valtioneuvoston periaatepäätös kulttuuriperintöstrategiasta on osa nykyisen hallituksen ohjelmaa. Strategiassa on ensimmäistä kertaa Suomessa tarkasteltu kulttuuriperintöä kokonaisvaltaisesti. Kirjastojen roolia kuvataan strategiassa Kirjastolain hengessä.
Parhaillaan ministeriössä on työn alla toimenpideohjelma moninaisuuden edistämiseksi taiteen ja kulttuurin alalla, julkaistaan keväällä 2023.
Valtionavustukset 2023 päätökset ovat tulossa maaliskuun aikana, ja ne ovat edellisen vuoden linjausten mukaisia. Tähän sisältyy Kohti metatietovisiota -projekti, jonka jatkoavustus on myönnetty Turun kaupunginkirjastolle. Valtionavustus vangeille järjestettäviin kirjastopalveluihin siirtyy Oikeusministeriöstä Opetus- ja kulttuuriministeriöön. Haku avataan syksyllä, avustussumma on 200 000 €.
Kilpailutus kulttuurilehtien tilauspalvelusta on suoritettu. Yhteistyö jatkuu Prenaxin kanssa.
Eettinen ohjeistus taide- ja kulttuurialalle on julkaistu.
Mitro Kaurinkoski jatkaa Leena Aaltosen sijaisena toukokuun loppuun asti. Leena Aaltonen palaa vuorotteluvapaalta 12.6.
OKM:n Sivistyskatsaus 2023, Aleksi Kalenius
OKM:n hallinnonalla kootaan yhteistä tulevaisuuskuvaa, jonka yksi ilmentymä on Sivistyskatsaus. Tarkoituksena on, että tulevina vuosina jatketaan katsausten tekemistä. Osittain päivitetään nyt julkaistuja tietoja, mutta jatkossa käsitellään myös teemoja, joita ei vielä ole käsitelty.
Sivistyskatsauksessa on esitelty pidempiä hallinonalaan kuuluvia trendejä. OKM:n hallinnonalaan kuuluva kokonaisuus liikkuu hitaasti ja politiikkatoimien viive on huomattavan pitkä, kuten esimerkiksi koulutuksessa tapahtuvien toimien vaikutukset väestön koulutustasoon.
Kokonaisuutena näyttää siltä, että nuorten osaaminen on ollut laskussa vuosituhannen vaihteesta saakka. Voimakasta osaamisen nousua oli aina vuosituhannen vaihteeseen asti, jonka jälkeen osaaminen kääntyi laskuun. Aikuisten osaamisessa paras osaaminen on niillä ikäryhmillä, jotka päättivät peruskoulunsa 1990-luvun puolivälissä. Koulutustaso on ollut laskussa jo jonkin aikaa. Vuonna 1977 syntyneet ovat koulutetuin ikäryhmä. Koulutusmenot ovat laskeneet 1990-luvulta alkaen. Tutkimusmenoissa on voimakasta kasvua 1990-luvulle asti, sen jälkeen menoissa on stagnaatiota, tai laskua. Samankaltaisia kehityskulkuja on nähtävillä koko sivistyssektorilla.
Kirjastojen lainat ja lainaajien määrä nousivat voimakkaasti 1950-luvulta lähtien. Käänne tapahtui 1990- luvulla ja varsinainen taitekohta tapahtui 2000-luvun alussa, jonka jälkeen sekä lainat, että lainaajien määrät ovat kääntyneet selvään laskuun. Erityisesti lainaajien määrä kääntyi laskuun 2000-luvun taitteessa. Vuosi 2006 oli huippuvuosi lainojen määrässä, ja vuosi 2004 kirjastokäyntien määrässä.
Erityisesti 15 - 24 vuotiaiden kirjastossa käyminen on vähentynyt tilastojen mukaan paljon. Tutkimukset osoittavat, että kirjastossa käynnit vähenevät väestön ikääntyessä. Tähän peilaten, kirjastojen käyttö tulee tulevaisuudessa vähenemään entisestään, jos nuoremman väestön kirjastossa käynnit ovat laskusuunnassa.
Kirjojen lainausmäärä on suhteellisen vakaa siihen nähden, kuinka suuri kirjastojen kirjakokoelma on. Lainamäärä on n. 2,8 lainaa/kokoelman kirja. Kirjahankinta muuttui 1990-luvun laman aikana voimakkaasti, jolloin kirjahankinta väheni selkeästi. Kirjastojen rahoitus on laskenut laman loppupuolelta vajaalla neljänneksellä 2000-luvun loppuun tultaessa.
Tilanteen tarkastelun kannalta on jatkossa huomioitava myös kirjastotoiminnan luonteen muutos. Kirjastolaki on tuonut kirjastoille uusia tehtäviä, kuten osallisuuden ja demokratian tukemisen. Sivistyssektori ei myöskään elä tyhjiössä, vaan olennaista on myös se, mitä tapahtuu esimerkiksi lukemiselle, kirjallisuudelle, musiikintuottamiselle ja taiteelle. Tärkeää on kokonaiskuvan luominen ja sen näyttäminen, mitkä kirjastoihin liittyvät asiat yhteiskunnassa ja yleisimminkin pitää tehdä näkyviksi. Onko esimerkiksi lukutaidon heikkenemisen, lukemisen vähenemisen ja kirjastojen kokoelmien välillä yhteisiä selittäviä tekijöitä. Yhteistyö kirjastosektorin kanssa on toivottavaa näiden tekijöiden kartoittamisessa.
Aluehallintovirastojen ajankohtaiskatsaus, Marko Ojala
AVI:n kirjastotiimissä Päivi Almgren on jäänyt eläkkeelle, ja Anu Ojaranta jatkaa Lounais-Suomen AVI:ssa kokopäiväisenä kirjastotoimen ylitarkastajana.
AVI:lla on valtakunnallinen toimintamalli ja sen sisällä prosessiryhmiä. Marko Ojala toimii ainakin tämän vuoden kirjastotiimin kokonaisuuden puheenjohtajana, Markoon voi olla yhteydessä, jos tarvitaan puheenvuoroja AVIn kirjastotoimen kokonaisuudesta, sekä muissa yleisissä AVI-asioissa. Osaamisen kehittämiseen liittyvissä valtakunnallisissa asioissa Anu Ojaranta toimii yhteyshenkilönä. Satu Ihanamäki on vetäjänä viestintään liittyvissä asioissa ja Jonna Toukonen tiedon tuotantoon ja arviointiin liittyvissä asioissa. Resurssiohjauksessa, eli avustuksiin liittyen Merja Kummala-Mustonen on yhteyshenkilö. Alueellisissa asioissa yhteys oman alueen tarkastajaan.
Valtionavustushakemuksiin saatiin 111 hakemusta. Kesällä oli erillinen lukutaitoavustushaku, josta myönnettiin rahoitusta 36 hankkeelle. Yhteensä rahoitusta esitetään 90 hankkeelle.
Osaamisen kehittämisen kattoteemana on tänä vuonna jatkuva oppiminen. Teema kytkeytyy myös vuoden 2022 peruspalvelujen arviointiin. Teemaa käsitellään kirjastojen henkilöstön näkökulmasta, osaamisen johtamisen näkökulmasta, sekä siitä näkökulmasta, miten kirjasto voi palveluna tukea kansalaisten jatkuvaa oppimista. Johtamisen webinaari-sarja jatkuu, sekä myös kehittämishankkeiden vaikuttavuuden edistäminen, josta jatketaan mm. hanke-kahvien merkeissä.
Syksyllä jatketaan samoilla teemoilla ja nostetaan myös omatoimikirjastoselvityksessä esille nousevia teemoja, jotka näkyvät mm. koulutuskokonaisuudessa.
Ruotsinkielisissä koulutuksissa on jo toteutettu Bokkarusellen 2023. Muita teemoja tänä vuonna mm. osaamisen johtaminen, turvallisuus, digiopastaminen ja ajankohtaisten tutkimusteemojen esiin nostaminen. Syksyllä on tulossa hanke-esittelyjä ja muita toivottuja aiheita, kuten nuorten kirjastokäyttö, sekä kirjastot ja tekoäly.
AVIn kirjastotoimessa pyritään valtakunnallisiin koulutuksiin. Jatkossa entistä enemmän koulutuksia toteutetaan moniammatillisesti.
Tilastotietokannan nykyinen käytössä oleva tekninen ratkaisu ollut jo pidempään uudistamisen tarpeessa. Tilastotietokannan tekninen vaatimusmäärittely on tehty syksyllä 2022 ja projekti on siirtynyt toteutusvaiheeseen. Aikaisintaan uusi tietokanta on käytössä ensi vuonna. Mikäli testausta ei ehditä riittävästi tekemään tämän vuoden aikana, ensi vuonna tilastot tallennetaan vielä vanhaan järjestelmään.
Omatoimikirjastoselvitys on työn alla ja selvitys valmistuu kevätkaudella ja nostoja selvityksestä otetaan mukaan syksyn täydennyskoulutustarjontaan.
Nordic Libraries Annual järjestetään 2.11 yksipäiväisenä webinaarina. Teemana omatoimiset kirjastopalvelut.
Suunnitteilla on kaksi opintomatkaa syksyllä Tanskaan.
Viime vuonna aloitettiin uutena podcast – sarja, Ääniä ylitarkastuksen maailmasta.
Valtakunnallisten työryhmien tilanne
ÅKE –ryhmä, Susanne Ahlroth, Anneli Haapaharju ja Jan Nyström
ÅKE on kaksikielisten AKE-kirjastojen, VAKEn ja AVIn työryhmä. Tarkoituksena on kehittää ja tukea kaksikielistä kirjastotoimintaa. Kielivähemmistöjen erityistarpeet otetaan huomioon. Ryhmän kokoonpano on vaihdellut hieman Helsingin ja Turun osalta, ja nyt toivotaan, että tilanne vakiintuisi.
Ruotsinkielisen väestön osuus on suurin Uudellamaalla, Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Työtä tehdään myös muissa maakunnissa, erityisesti ns. kielisaarekealueilla. Pohjanmaalla on paljon kuntia, joissa prosentuaalisesti ruotsinkielisen väestön osuus on suuri. Väestömääräisesti Helsinki ja Espoo ovat kuitenkin suurimmat ruotsinkieliset kunnat, vaikka osuus kokonaisväestöstä pieni. Tämä on haaste palvelujen osalta, koska ruotsinkielinen väestö on hajallaan. Koulutusten ja kokousten järjestelyt ja kasvokkain tapaamiset myös tämän vuoksi hankalia, mutta etäyhteydet ovat helpottaneet tilannetta.
Viime vuoden aikana järjestettiin 10 koulutusta, joissa on ollut hyvin osallistujia. Suosituin oli I valet och kvalet 2, sekä Stockholms stadsbiblioteks biblioteksplan. Suurin satsaus oli Bokkarusellen. Massakirjavinkkausta on tehty kielisaarekekouluille, osallistujia on ollut yhteensä n. 7000 oppilasta.
Tänä vuonna Bokkarusellen on jo ollut Pasilassa. Videot löytyvät edelleen Kirjastokaistalta. Tänä vuonna ollut myös jo Digiohjaajan taitoprofiilit, jossa DVV oli kumppanina. Digital tryghet on myös jo toteutunut helmikuussa. Keväällä tulossa vielä lisää koulutuksia, kuten I valet och kvalet 3, sekä ÅKEn hyvinvointipäivä.
Libopissa ruotsinkielisiä kursseja on kaikkien saatavilla ja tulossa myös uutta materiaalia vielä tänä keväänä. Osa kursseista on kaksikielisiä.
Samarbetsgruppen för utbildning och fortbildning jatkaa osaamisen kehittämisen parissa.
Liboppi, toimituskunnan varapuheenjohtaja Anneli Haapaharju
Toimituskunnan vetovastuu on siirtynyt tänä vuonna Porvoolle, tekninen ylläpito on edelleen Turulla. Toimituskunnan varapuheenjohtajat ovat Anneli Haapaharju Vaasasta ja Riikka Sirviö Oulusta.
Google Analytics ei ole tilastoinnissa enää käytössä. Käyttöpiikit tulevat yleensä uusien kurssien julkaisujen yhteydessä. Vuoden 2023 helmikuussa Libopissa oli yhteensä 2890 rekisteröitynyttä käyttäjää.
Uusia kehitystoimia mm. se, että sisään kirjautuessa kysytään aina AKE-aluetta, näin nähdään käyttäjät alueittain. Valtakunnallisia kursseja päivitetään tänä vuonna ja poistetaan vanhoja, samoin alueellisia kursseja käydään lävitse. Kesällä on tulossa uusi Moodle-versio. Osaamismerkkien käyttöönottoa edistetään. Marraskuussa tulossa valtakunnallinen Liboppi-koulutuspäivä. Keväällä 2023 tulossa olevia kursseja: Mediasiltoja rakentamassa, Kirjastoenglanti, Tapahtumatuotanto kirjastossa, Palvelumuotoilukoulutus ja Seniorityö kirjastossa. Tulossa syksyllä Pedagogiikka -kurssi, Kokoelmatyön jatkokurssi, Saamelainen kirjallisuus ja kulttuuri, sekä digitaitoihin liittyvää koulutusta yhteistyössä DVV:n kanssa ja Tiedolla johtamisen työkalusprintti. Mahdollisesti myös kirjallisuuteen liittyvä koulutus tulossa.
Liboppi-toimituskunnan esitys.
Ryhmäkeskustelut, keskusteluaiheena nuoret kirjastoalalla, osaamisen johtaminen ja työhön perehdyttäminen
Pohdintatehtävänä: Miten AKE/AVI/ERTE/VAKE-toiminnan kautta voidaan tukea osaamisen johtamista, sekä uusien työntekijöiden perehdytystä?
Keskustelujen ja pohdintojen yhteenveto
Ryhmien pohdinnoissa nousi esille sekä toimenpiteitä, että yleistä pohdintaa ja ongelmakohtien tunnistamista aiheen tiimoilta.
Viestintä todettiin yleisesti tärkeäksi ja teemoja yhdistäväksi tekijäksi. Alueen kirjastojen tuntemus, joka syntyy kirjastovierailujen kautta, on oleellinen osa kokonaisuutta. Muodolliset koulutukset ovat vain osa osaamisen kehittämisen kokonaisuutta. Verkostot ja vuorovaikutus ovat erittäin tärkeitä osatekijöitä. Näitä ovat esimerkiksi kirjastonjohtajille AKE-alueilla toteutuvat johtajien tapaamiset. Lanu-työtä tekeville taas yhteiset lanu-tapaamiset ovat tärkeitä. ERTElle uusien lanulaisten tapaaminen on tärkeä osa toimintaa.
Uusien työntekijöiden perehdytyksestä todettiin, että myös organisaatiota vaihtaville pitäisi järjestää perehdytys uuteen työpaikkaan ja -tehtävään. Libopin merkitys nousi esille keskusteluissa, sekä sen madollisuudet perehdytyksen osana. Todettiin, että osaamista on alalta hävinnyt. Liboppia voisi hyödyntää yhteisen perehdytyskurssin muodossa, joka sisältäisi perustiedot alan käsitteistä, tekijänoikeudesta, tietosuojasta ym. Näin uusi työntekijä saisi laajemman käsityksen siitä, mitä yleiset kirjastot Suomessa ovat, ja miten ne toimivat. Perehdytyspaketti voisi koostua moduuleista, joista osa voi olla ammatillisesti kohdennettua perehdytystä. Perehdytyksen hyviä käytäntöjä pitäisi pystyä myös jakamaan enemmän. Nuorille kirjastoammattilaisille voisi olla myös omaa kohdennettua koulutusta.
Osaamisen johtamisessa on tärkeää hyvien käytäntöjen jakaminen AKE-alueiden kesken, esim. hyvien perehdytyskäytäntöjen jakaminen. Kokeneiden ja uusien kirjastoammattilaisten kohtaaminen todettiin myös tarpeelliseksi. Uuden nuoren työntekijän kohdalla vierihoito erittäin tärkeä.
Esihenkilöiden työn tukeminen on myös tärkeää. Todettiin, että johtajan tärkein tehtävä on kertoa, mistä luovutaan. Tämä liittyy myös organisaation kyvykkyyteen. Miten osattaisiin luopua sellaisesta, mikä ei ole relevanttia? Kun kaikkea ei voida tehdä, miten valitaan se, mitä pitää tehdä?
Rekrytointiin toivottiin realismia lisää, nyt ilmoituksilla haetaan superihmisiä, joka saattaa johtaa myöhemmin uupumiseen, tai turhautumiseen. Uudet työntekijät ovat usein intohimoa ja elämyksiä hakevia. Intoa ei pidä latistaa, mutta ei myöskään uuvuttaa uutta työntekijää. Toisaalta osaaminen tulee tehdä näkyväksi.
Oppilaitosyhteistyön osalta keskusteltiin, voiko AKE tehdä jotain yhteistyötä oppilaitosten kanssa.
Puhuttiin myös kirjastotoiminnan mittareista, ovatko ne oikeita, sekä osaamisvaatimuksista ja niiden priorisoinnista. Osaamisen kehittämisen tukityökaluja on paljon tarjolla, mutta niitä ei ole aikaa käyttää, eikä koulutuksiin ehditä osallistua. Tähän on vaikea vaikuttaa, jos resurssit ovat tiukoilla. Johtajan tehtävä on kuitenkin ohjata organisaatiota ja sen kehittämistä. AKE voisi auttaa priorisoinnissa esim. osaamiskartoitusten avulla. Osaamistarpeissa tulisi aina orientoitua tulevaan. Työn vaatimukset ovat lisääntyneet, mutta usein työntekijät asettavat oman rimansa vielä korkeammalle, kuin mitä on tarvetta.
Todettiin, että palataan näihin keskustelujen tuloksiin vielä AKE-aamukahvien, sekä Liboppi- toimituskunnan kokousten yhteydessä.
Tämän vuoden AKE/ERTE/VAKE-toiminta
Mitkä ovat AKE/ERTE/VAKE-toimintanne painopisteet vuonna 2023? Nostakaa toiminnastanne muutama keskeinen asia esille, 5 min./alue.
Erte
Erten painopiste on tänä vuonna alle kouluikäisissä lapsissa ja myös vauvaperheet on huomioitu. Tekijänoikeuskeskustelu jatkuu eri foorumeilla, samoin kansainvälinen toiminta jatkuu. Ideakirja 2023 keskittyy myös alle kouluikäisiin lapsiin, ja se on työn alla. Etävinkit ja Lukulystit jatkuvat myös ja ne järjestetään webinaari-muotoisina. Viestintää on tehostettu ja tänä vuonna on aloitettu Erten kuukausikirje.
Joensuu
Tänä vuonna teemana ovat nuoret aikuiset, joita lähestytään eri näkökulmista: kohtaaminen, palvelut, kokoelmat, tapahtumat ja mediakasvatus. Kolme hanketta on meneillään: amisagentit, demokratia-hanke ja mediakasvatus. Uusi työryhmä tulee jalkauttamaan hankkeiden tuloksia. Jatkuvan oppimisen suunnitelmat tekeillä, joita peilataan myös osana kehityskeskusteluja. AKE-kierrokset myös jatkuvat alueella. Vaara-kirjastoilla on uusi strategia, jota jalkautetaan näihin liittyvällä toimintasuunnitelmalla, joka määrittelee myös AKE-työtä.
Lahti
Pysyvät painopisteet on jaettu kolmelle koordinaattorille: asiakaspalvelu ja viestintä, mediakasvatus ja digiosaaminen, sekä sisällöt ja lukemaan innostaminen. Vuoden 2023 kattoteemana on Riittävän hyvä kirjasto. Osaamisen kehittämisen kokonaisuuksissa korostuvat kohtaamisen, ohjaamisen ja oppimisen teemat. Alueen kirjastohenkilöstölle järjestetään Verkostoitumis- ja ideapäivät Lappeenrannassa toukokuussa. Etelä-Suomen kirjastoautopäivät järjestetään kesäkuussa Lahdessa. Pienten kirjastojen kiertue ESAVIn kanssa jatkuu toukokuussa. Koulutuksissa tekijänoikeudet puhuttavat alueella. Täydennyskoulutuksessa tulossa nuorten kohtaaminen ja turvallisen tilan periaatteet.
Kuopio
Pääteemana on kirjasto kaikille, joka sisältää monipuoliset lukutaidot, osallisuuden ja demokratian, sekä pienten kirjastojen viestinnän ja markkinoinnin. Digiosaamisen kehittäminen kulkee painopisteiden rinnalla ja tukee niitä. Alueen demokratiahankkeiden antia otetaan käyttöön, joiden kautta saadaan käytäntöön sitä, miten kirjastot voivat toteuttaa demokratiatyötä helposti silloin kun resurssit ovat niukat. Digiä tunnissa koulutusta järjestetään kerran kuukaudessa. AVI kanssa tehdään koulutusyhteistyötä, kuten kirjaston johtajien tukipiirit. Esimiesten ja johtajien etäkahvit kokoontuvat säännöllisesti. Verkostoitumista alueella tuetaan ja järjestetään verkostoitumispäiviä ja opintomatkoja. AKE-kierrokset alueella jatkuvat. Tekijänoikeudet ja kuntien yhteinen e-kirjasto puhuttavat myös Kuopion alueella.
Oulu
Hyvinvointityö kirjastossa on tämän vuoden teema, jota syvennetään. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastoilla on yhteinen visio ja sitä hyödynnetään alueen kirjastoissa. AKEPiken kanssa on tehty Kivaa, että on kirjastoja –vaikuttamisopas. Kaipon alueen kirjastonjohtajien kokoukset järjestetään kaksi kertaa vuodessa. Hyvinvointi on kattoteema kaikissa koulutuksissa. AKE-toiminnan arviointia tehdään alueen kirjastohenkilökunnan kyselytuloksia analysoimalla. Kirjastopalvelujen arviointikohteena on tänä vuonna kokoelmien kehittäminen ja sen vaikutus lukutaidon edistämiseen. Tulevaisuuden kirjastoammattilainen koulutussarja päättyy tänä keväänä yhteiseen kirjastomatkaan. AKE-vierailut alueen kirjastoissa jatkuvat. Kirjastossa tavataan -päivä toukokuussa, silloin keskitytään vuorovaikutukseen. Pohjoisen esihenkilöpäivät järjestetään yhteisyössä Lapin kirjastojen kanssa elokuussa.
Porvoo
Porvoo jatkaa vision 2024 toteuttamista, jonka keskiössä on uusimaalainen kirjastolainen, joka osaa, uskaltaa, ymmärtää, haluaa ja jaksaa. Vuoden 2023 keskiössä on Kirjastoarjen pedagogiikkaa. Tavoitteena on tavoittaa kaikki kirjastolaiset alueella. Osaamisen kehittäminen perustuu ajankohtaisiin tarpeisiin alueen kirjastoissa, joiden pohjana ovat keskustelut alueen kirjastojen kanssa. Työntekijävaihdot on otettu uudestaan toimintaan mukaan ja niitä markkinoidaan nyt enemmän. Kirjastofillarointi on Porvoon alueen erikoisuus. Uudenmaan kirjastojen kesäpäivä järjestetään toukokuussa.
Rovaniemi
AKE-toiminnan ohjausryhmä määritti AKE-linjassa esiteltävät Rovaniemen aiheet. Näitä ovat Kirjastokaverit toiminta, Lapin kirjastopäivät, sekä AKE-koordinaattorien omaehtoinen kouluttautuminen. Kirjastokaverit toiminnassa muodostettiin kirjastokaverit – pareja. Näissä on ollut vertaisoppimista laajasti, vuorovaikutusta ja ammatillisen vertaistuen jakamista. Toiminnassa on tehty myös kriitikkokävelyjä, sekä hankeyhteistyötä. AKE-kierroksella kierretään kahdeksassa kunnassa tänä vuonna. Tapaamisissa käsitellään osaamistarpeita ja osaamisen kehittämistä. Koordinaattorien omaehtoinen kouluttautuminen vahvistaa tutkivaa ja kriittistä työotetta.
Tampere
Juliaana jatkaa AKE-koordinaattorina, Mervi Hietanen jatkaa määräaikaisena AKE-koordinaattorina. Johtajakahvit alkavat alueella ja ne järjestetään kerran kuukaudessa. AKEpike alueella tehdään yhteistä visiota alueelle, joka toimii johtamisen tukena ja auttaa toimintaympäristön tunnistamiseen. Visio sanoittaa myös sitä, mikä on kimppayhteistyön ja AKE-toiminnan ero. Kesällä järjestetään johtajapäivät. Osaamisen johtaminen -hanke AVI- avustuksella käyntiin. Vuosikellon mukaisesti järjestetään AKE-toimintaa vuonna 2023. Toiminnalla tuetaan kokoa alueen henkilöstön osaamista. Vaikuttamisoppaan asioita viedään tänä vuonna käytäntöön. Koulutuksissa mm. kulttuurihyvinvointia, kestävää kehitystä ja pedagogisuutta, lisäksi aspa- ja digiosaamisteemat jatkuvat. Kirjastokierrokset yhteistyössä AVIn kanssa jatkuvat.
Turku
Koulutusten kattoteemoja ovat: kaikkien kirjasto, kirjallisuus ja lukutaitotyö, digiosaaminen, kestävä kehitys, sekä palvelut ja tapahtumat näkyviksi. Koulutustoiveet ovat tulleet alueen kirjastoilta ja ne on jälkeen jaettu teemoihin. Uusi alueellinen verkosto on perustettu monikulttuurisuustyöhön liittyen. Hankerahoitusta on haettu kestävään kehitykseen liittyen. Alueellista kehittämisteemaa jatketaan, sekä myös valmiiden tapahtumapakettien tekemistä. Kirjastoja ohjataan myös omaan tapahtumatuotantoon liittyen. Alueellisen näkyvyystyöryhmän kuntapäättäjäteema jatkuu vierailujen muodossa. Työnkierto jatkuu, ja oppimismatkoja on myös tulossa. Johtaja-aamukahvit jatkuvat. Niissä otetaan ajankohtaisia teemoja lyhyellä varoitusajallakin keskusteluun.
Vaasa
Tänä vuonna on käynnissä rekrytointeja. Uuden palvelusuunnittelijan rekrytointi on käynnissä. Tarkoituksena on, että hän keskittyisi alueen pieniin kirjastoihin, jotta ne saataisiin paremmin mukaan AKE-toiminnan piiriin. Pienistä kirjastoista on hankala päästä mukaan AKE-toimintaan, joten se on yksi painopiste tänä vuonna. Käynnistetään myös AKE-podcast alueella, jotta ajankohtaisista kuulumisista saadaan tietoa alueella. Yksi vuoden pääteema on kriisin kestävyys ja resilienssi. Tämä on tärkeää työhyvinvoinnin kannalta, toinen pääteema on saavutettavuus. Lanu- ja seniorityöryhmät jatkavat toimintaa. Lisäksi aloittavat digiohjaus- ja maahanmuuttajapalvelutyöryhmät. Sijaispankki on myös kehitteillä.
VAKE
Verkkopalvelutuotannossa palvelujen taustalla olevaa teknistä työtä nopeutetaan. Palveluja on myös karsittu, esim. Monihaku ja Aparaattisaari. Tilastot.kirjastot.fi on Vaken vastuulla tämän vuoden loppuun, sen jälkeen uusi palvelu korvaa nykyisen tilastotietokannan. Kirjasammon rinnakkainen hakuliittymä julkaistaan maaliskuussa. Kirjastot.fin uusi näkymä julkaistiin viime vuoden lopussa, nyt tehdään vielä hienosäätöä. Makupalojen uudistus toteutetaan tänä vuonna ja Digi-palvelun uudistus käynnistetään mahdollisesti tänä vuonna. Verkkopalvelujen sisältöjä pyritään saamaan Finnaan. Finna-käyttäjäkokemuksen kehittäminen tärkeää. Vake osallistuu Kohti metatietovisiota- hankkeeseen, sekä digitaalisen kulttuuriperinnön pyöreä pöytä -työryhmään ja Airut-kaukopalvelun kehittämishankkeeseen.