Kokousaika - ja paikka
Aika: 25.2. klo 9.00 – 15.00
Paikka: Teams-kokous
Kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja etäosallistujien tuki
Puheenjohtaja: Katri Vänttinen
Sihteeri: Aija Laine
Etäyhteyksien hoito ja puheenvuorot: Johanna Laurila
Osallistujat
Leena Aaltonen, OKM
Tarja Ahlgren, OKM
Susanne Ahlroth, AVI
Marita Ahola, Vaasa
Päivi Almgren, AVI
Asko Autio, Turku
Anneli Haapaharju, Vaasa
Mervi Heikkilä, Erte
Eeva Hiltunen, AVI
Malin Hollmén, Porvoo
Hanna Huovinen, Lahti
Satu Ihanamäki, AVI
Pasi Kangas, Lahti
Heidi Karhu, Oulu
Anneli Ketonen, AVI
Leena Kinnunen, Rovaniemi
Kristiina Kontiainen, AVI
Merja Kummala-Mustonen, AVI
Aija Laine, Vake
Virpi Launonen, AVI
Johanna Laurila, Vake
Vesa Liminka, Joensuu
Päivi Litmanen-Peitsala, Vake
Anna-Maria Malm, Vake
Marja Mikola, Vaasa
Heli Muhonen, Kuopio
Mika Mustikkamäki, AVI
Esko Nousiainen, Rovaniemi
Jan Nyström, Porvoo
Anu Ojaranta, AVI
Salla Palmi-Felin, Lahti
Rebekka Pilppula, Turku
Hanna Pitkänen, Lahti
Jouni Pääkkölä, Oulu
Suvi Pirnes-Toivanen, Joensuu
Jarkko Rikkilä, Tampere
Tapani Sainio, OKM
Niina Salmenkangas, Tampere
Matti Sarmela, Vake
Päivi Savinainen, Kuopio
Nina Sipola, Rovaniemi
Laura Tyysteri, Turku
Katri Vänttinen, Helsingin kaupunginkirjasto
Kokouksen avaus
Katri Vänttinen
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on ollut jo marraskuun lopusta lähtien maan tiukimmat koronaviruksen leviämisvaiheen rajoitukset. Kirjastoasioinnissa on voimassa kasvomaskivelvoite ja vain pika-asiointi on sallittu. Henkilökunnalle tilanne on ajoittain kuormittava, sillä osa asiakkaista ei halua noudattaa rajoituksia. Lisäksi 20 – 25% Helsingin kirjastohenkilökunnasta on muissa tehtävissä, mm. tartunnanjäljityksessä, rokotusajanvarauksessa, sekä varhaiskasvatus – ja senioripalveluissa.
Samaan aikaan suunnitellaan kuitenkin jo tulevaa, ja henkilöstön TVA:t päivitetään vastaamaan digiajan vaatimuksia. Kansallisen Digimediahankkeen selvitysvaihe päättyy keväällä ja hanke on saamassa lisärahoitusta, jotta päästään toimeenpanovaiheeseen. Hankkeen tavoitteena on parantaa kansalaisten digitasa-arvoa. Helsingin kaupungin tärkein tavoite vuodelle 2021 on pandemiasta toipuminen. Kirjastoilla on haastavasta ajasta huolimatta vahva perusta ja vahvuuksia, joilla päästään eteenpäin suunnittelemaan tulevaa. Vuoden 2020 tilastot kertovat, että lainaus pysyi edelleen vahvana rajoituksista huolimatta, ja e-aineistojen käyttö kasvoi kymmeniä prosentteja. Kirjastopalvelujen merkitys yhteiskunnassa jatkuu vahvana.
Katrin esitys (pdf).
Tutkitun tiedon teemavuosi ja kehittämistehtävä
Päivi Litmanen-Peitsala
Tutkitun tiedon teemavuosi antaa kirjastoille mahdollisuuden nostaa esille sitä työtä, jota jo tehdään kirjastoissa. Kirjastot ovat luotettavan tiedon lähteitä muiden toimijoiden joukossa. Verkostossa on mukana monia toimijoita, koollekutsujina toimivat Kirjastoseura ja AVI. Verkoston yhteistyö alkoi vuodenvaihteessa.
Yleisille kirjastoille suositellaan kevään aikana ilmoittautumista Tutkitun tiedon teemavuoden tapahtumakalenteriin, niiden tapahtumien, webinaarien ja vinkkaukset osalta, jotka sopivat sisällöltään teemaan. Syksyksi on suunnitteilla muutamia tapahtumia, jotka toteutettaisiin koko Suomessa. Vaalien aikana eletään vielä hiljaiseloa, mutta huhtikuussa käynnistetään toimintaa enemmän. Suunnitelmissa mm. kirjailijavierailuja, somemateriaalia ja kirjavinkkauksia. Toivotaan, että kirjastot huomioivat teemavuoden osana syksyn tapahtumasuunnittelua.
Päivin esitys (pdf).
OKM:n ajankohtaiset asiat
Leena Aaltonen
Poikkeuksellinen vuosi on nostanut esille kirjastojen merkityksen ihmisten arjessa. Kirjastojen vahvuus on lähelle näkemisen taito. Kirjastot ovat lähellä kansalaisia ja näkevät ihmisten tarpeet. AKE-kirjastot puolestaan ovat lähellä alueidensa kirjastoja, ja tuntevat näiden toimintaa ja tarpeita. Kulunut aika on vaikuttanut toimintaan monella tavoin. Strategiat on jouduttu laittamaan syrjään, ja toimintaa on sopeutettu vastaamaan muuttunutta tilannetta. Vuosi on vahvistanut alueellista kirjastoverkkoa, sekä valtakunnallista yhteistoimintaa.
Valtionavustuspäätökset on myönnetty. Lisätietoja valtionavustusten hakemisesta, käytöstä ja valvonnasta löytyy OKM:n verkkosivuilta.
Alueellisen kehittämistehtävän hoidosta syntyvät kulut ministeriö rahoittaa täysimääräisesti. Mikäli avustuksen käytöstä syntyy kysymyksiä, voi asiaa kysyä Leenalta. Yksityiskohdista voi kysyä myös ministeriön taloustarkastajilta. Lisää tietoa avustuksen käytöstä löytyy myös avustuspäätöksen liitteistä, sekä OKM:n verkkosivuilta.
Vankilakirjastojen kehittäminen on mukana vielä tämän vuoden avustuksissa, eli rahoitus tulee vuoden 2021 osalta OKM:n budjetista. OKM ja OM ovat neuvotelleet toiminnan rahoituksesta vuoden 2021 jälkeen. OM on asiassa toimivaltainen viranomainen ja rahoitus tulee jatkossa OM:n budjetista. Lisää informaatiota asiasta saadaan, kun rahoitusmalli etenee.
Kirjastoista kansanvallan foorumeiksi – pilottihankkeen päätyttyä toimintaan tulee jatkorahoitus tälle vuodelle. Tavoitteena on kehittää kirjastoja kansalaisten ja päättäjien vuoropuhelun areenoiksi. Avustussumma on 1 milj. euroa, ja se tulee haettavaksi AVIjen kautta erillishakuna syksyllä. Asia on tällä hetkellä valmistelussa. Sitralta on tulossa konseptikäsikirja, joka raamittaa toimintaa jatkossa.
Digimediahankkeen palvelukonseptin pohjalta on tulossa jatkorahoitus 1 milj. € kuntien yhteisen e-kirjaston kehittämiseen.
OKM myöntää sellaiset avustukset, jotka ovat lakisääteisiä, tai toiminnaltaan valtakunnallisia. Valtakunnallisia hankkeita ovat tänä vuonna esim. Helsingin kaupunginkirjaston Nuoret ja ilmastoahdistus –hanke.
Tietoperustaa vahvistetaan tilastojen lisäksi kyselyillä. OKM:n korona-kyselyn tulokset pyritään julkistamaan viikolla 11, kysely suunnattiin taiteen ja kulttuurin toimialaloille. Kirjastot olivat mukana kyselyssä ja kirjastoilta saatiin 151 vastausta. Asiakaskysely on muutettu väestökyselyksi, johon on nimetty työryhmä. Väestökyselyn toteuttaa AVI. Valtakunnalliset tilastotiedot julkaistaan huhtikuussa.
Digitukihanke on päättynyt. Hanke oli menestyksekäs, ja osui juuri oikeaan aikaan. Digitaitojen jatkuva oppiminen on keskeistä jatkossakin, ja se on oleellinen osa henkilökunnan osaamista. Resurssiviisas toiminta osana osaamisen kehittämistä on aina toivottavaa. Mikäli alueellisesti tuotettu materiaalia voidaan jakaa myös alueen ulkopuolelle, on järkevää hyödyntää sitä myös valtakunnallisesti.
Osana osaamisen kehittämistä tulisi huomioida kulttuurisen moninaisuuden edistäminen. Kirjastohenkilöstöllä on tässä kohtaa osaamisvajetta, johon tarvitaan koulutusta niin AKE-kirjastojen, kuin AVIjenkin taholta, jotta maahanmuuttajaväestön kulttuuriset tarpeet huomioidaan osana kirjastotoimintaa. Kyse on myös laajemmasta kokonaisuudesta, kuin vain koulutuksesta. Maahanmuuttajataustaisia henkilöitä ei esimerkiksi rekrytoida tarpeeksi niillä alueilla, joilla on paljon maahanmuuttajia. Tämä puute näkyy erityisesti asiantuntijatehtävissä. Lisäksi tarvitaan tehokkaampaa viestintää kirjastojen tarjoamista palveluista maahanmuuttajaväestölle.
Lisää kulttuurisesta moninaisuudesta esim. OKM:n raportissa: Taide, kulttuuri ja moninainen Suomi.
Kansallinen lukutaitostrategia on tekeillä ja valmistuu syksyllä 2021. Kyseessä on OPH:n vetämä hanke ja kirjastojen edustajana hankkeessa on Mervi Heikkilä. Kirjastojen aktiivinen osallistuminen on tärkeää ja kirjastoille on tulossa mm. verkkokysely ja lausuntopyyntö aiheesta.
Aluehallintovirastojen ajankohtaiskatsaus
Anneli Ketonen
AVI:ssa on henkilöstömuutoksia. ESAVI:ssa Anu Ojaranta on Antti Seppäsen sijaisena 0,5 htv:n panoksella 30.6.2021 saakka, lisäksi Anu jatkaa LSAVI:ssa. Virpi Launonen aloittaa kirjastotoimen ylitarkastajana ISAVI:ssa 1.6. alkaen. Satu Ihanamäki on palannut takaisin Lapin AVI:oon, ja Vesa Sarajärvi on palannut takaisin Ranuan kirjastonjohtajaksi. LSSAVI:ssa on virka auki 1.3 saakka, ja se täytetään joko 1.6, tai 1.8 lähtien.
AVI:jen kirjastotoimi tekee koulutusyhteistyötä laajasti muiden toimijoiden kanssa. AVIjen koulutussuunnitelmat ovat kevään osalta valmiit. Koulutukset löytyvät esimerkiksi AVI:jen verkkosivuilta ja Kirjastot.fin koulutuskalenterista. Johtajawebinaarit ovat olleet erittäin suosittuja, ja niitä jatketaan syksyllä. Muita koulutusaiheita mm. ennakointityöpajat, esteettömyyspäivä, kestävä kehitys tulevaisuuden työelämässä ja tekijänoikeuspäivä.
Tartuntatautilain muutos antaa aluehallintovirastoille uusia työkaluja pandemian hallintaan. Kysely koronapandemian vaikutuksista taiteen, kulttuurin ja luovien alojen toimintaan toteutettu. Kyselyyn saatiin hyvin vastauksia, raportti kyselystä on tulossa maaliskuussa.
Valtionavustuspäätökset ovat valmiita 12.3 mennessä. Yhteensä jaossa on 1,9 milj. €. Tilastotietokannan täyttö päättyy 1.3, ja tiedot julkaistaan huhtikuussa. Valtakunnallinen tiedote koronavuoden tilastoista on tulossa, ja syksyllä on tulossa myös tilastojulkaisu, jonka aiheena on toiminta koronavuonna. Kansallinen asiakaskyselytyöryhmä on aloittanut toimintansa. Kysely toteutetaan väestökyselynä, teema ja sisältö ovat vielä avoinna.
Annelin puheenvuoro päättyi lämpimin, mutta haikein tunnelmin. Tämä oli Annelin viimeinen AKE-linjakokous, kun pitkä ja ansiokas kirjastoura päättyy tänä kesänä. Saimme pyynnöstämme kuulla Annelin työuran tärkeitä hetkiä, ja evästyksiä ja ajatuksia meille muille tulevaisuuteen. Annelin sanoin pidetään Kynnys matalalla ja ovi leveänä!
Valtakunnallisten työryhmien tilanne
ÅKE -ryhmä, Susanne Ahlroth, Jan Nyström ja Anneli Haapaharju
ÅKE-ryhmän yhteistyö on vakiintunut, ja ryhmässä on paljon ideoita ja innostusta. Tapahtumiin osallistuu usein henkilökuntaa myös Ahvenanmaan kirjastoista. Brändäys ja visuaalinen ilme on tehnyt työryhmän työtä tunnetuksi. Virtuaaliset tapahtumat ovat pandemia-aikana toimineet hyvin, ne ovat olleet erityisen tärkeitä pienille kirjastoille. Kielisaarekekouluille ja -kirjastoille on myös järjestetty webinaareja. ÅKE:lla on aktiivista yhteistyötä myös muiden toimijoiden kanssa. Kokouksia ryhmällä on noin kuukauden välein. Syksyn toiminta on vielä avoin, mutta etätapaamiset jatkuvat kuitenkin jossain muodossa.
Vuosi 2020 oli poikkeuksellinen myös ÅKE:n toiminnassa. Vuoden aikana järjestettiin HallÅKE tapaamisia, ÅKEj- treffejä, sekä webinaareja. Lisäksi pidettiin myös virtuaalista opintopiiriä. Yhteensä vuoden aikana järjestettiin 10 tapahtumaa, ja niissä oli 320 osallistujaa.
Vuonna 2021 HallÅKE tapaamiset jatkuvat, ÅKej- treffit seuraavan kerran 25.3, jolloin aiheena nuortenkirjastotoiminta. Virtuaalinen opintopiiri jatkuu. Webinaareja on keväällä kaksi, aiheena kokoelmatyö, sekä kehonkieli viestinnässä, ja uskalla onnistua ja epäonnistua. Libopiin on viety ruotsinkielisiä verkkokursseja, ja niitä on myös vielä tulossa lisää.
Vankilakirjastotyöryhmät, Rebekka Pilppula
Vankilakirjastotyön toimintamallityöryhmä on lopettanut toimintansa. Työryhmä on luovuttanut selvityksen ministeriöille ja oikeusministeriö jatkaa asian valmistelua. Myös yleisten kirjastojen kommentteja rahoitusmalliin on kysytty. Vuoden 2022 rahoitus ei ole enää osa AKE-rahaa, joten toiminnan koordinaatiokaan ei ole enää osa AKE-toimintaa. Toiveena on, että löydettäisiin malli, jonka hallinnointi ja raportointi olisi selkeää. Lisäksi on varmistettava, että toiminta on valtakunnallisesti kattavaa.
KIRI–ryhmä: kirjastojen ja Rikosseuraamuslaitoksen työryhmä, jatkaa toimintaa. Mukana ryhmässä on kirjastonjohtajia ja toiminnasta vastaavia henkilöitä. Työryhmän tavoitteena on toiminnan jalkauttaminen tänä vuonna. Ryhmän, sekä toiminnan tavoitteita on vielä tarpeen määritellä tarkemmin. Toimintamallin mukaan ryhmän tehtäviin kuuluu toiminnan arviointi ja arviointityön käytäntöjen laatiminen, sekä yhteisen kehittämisen linjaaminen.
Kehittäjäverkosto koostuu käytännön työntekijöistä. Mukana ovat Oulu, Tampere, Tuusula, Helsinki, Joensuu, Kuopio, Vaasa, Hämeenlinna, (Lahti) sekä Rise. Ryhmällä on ollut neljä etätapaamista. Ryhmän toimintamalleja ja tehtäviä on vielä selkeytettävä, kun toiminta vakiintuu.
Valtakunnallisten työryhmien tilanne, aiheen käsittely jatkuu
Liboppi, toimituskunnan puheenjohtaja Laura Tyysteri
Liboppi on yleisten kirjastojen täydennyskoulutukseen tarkoitettu verkko-oppimisympäristö, joka luotiin alkujaan Turussa osana Digihanketta. Kaikkien AKE-kirjastojen käyttöön Liboppi tuli vuoden 2020 aikana. Valtakunnallinen sisällöntuotanto on käynnissä. Tavoitteena on, että kaikki kirjastolaiset tuntevat Libopin ja osaavat käyttää sitä. Valtakunnallisesti tarjolla on jo kursseja, ja tänä vuonna niitä on tulossa lisää. Turun AKE vastaa teknisestä tuesta ja toimituskunta koordinoi sisällöntuotantoa. Sisältöä tuotetaan ostopalveluina, sekä kirjastojen omana tuotantona. Valtakunnallisesta tiedotuksesta vastaa Vake ja alueellisesta tiedotuksesta jokainen AKE-kirjasto omalla alueellaan. Valtakunnallinen lanseeraus on tulossa 9.9 klo 9.
Liboppi katsauksen jälkeen käytiin yhteinen keskustelu, seuraavista aiheista:
• Toimituskunnan kokoonpano ja toimintaan varattavat resurssit
• Toimituskunnan valtuudet
• Libopin valtakunnallisen sisällöntuotannon rahoitus jatkossa
Toimituskunnan merkitys nähtiin tärkeänä. Kirjastot toivoivat, että edustuksellisuus säilyisi toimituskunnan kokoonpanossa, mutta samalla nähtiin, että suuri ryhmä voi olla hankala tehokkaan toiminnan kannalta. Päädyttiin siihen, että toimituskunta on jatkossakin edustuksellinen, koska tiedonkulku alueille ja alueilta on keskeistä. Toimituskunta voi kuitenkin muodostaa aihekohtaisia pienryhmiä, ja valita näihin jäsenet keskuudestaan.
Valtakunnallinen yhteistyö nähtiin tärkeänä. Nostettiin esille myös ruotsinkieliset sisällöt osana koulutuskokonaisuutta. Painotettiin, että valtakunnalliset suunnitelmat on tehtävä ajoissa avustushakemuksia ajatellen. Valtakunnallisissa sisällöissä pitäisi painottaa vahvasti tulevaisuuden osaamista. Päätettiin, että toimituskunta tekee AKE-johtajien syksyn kokoukseen ehdotuksen seuraavan vuoden valtakunnallisista koulutusteemoista ja rahankäytöstä. Lisäksi suunnitelmat tuodaan keskusteluun syksyn AKE-linjassa. Tässä yhteydessä nostettiin esille myös AVijen valtakunnallinen toiminta yhtenä toimintamallina. Siinä yksi toimija hakee valtakunnallisen rahoituksen, ja ryhmässä suunnitellaan toteutus ja sisällölliset painotukset. Ehdotettiin myös, että toimituskunta ehdottaa seuraavan vuoden toimituskunnan kokoonpanon AKE-johtajien syksyn kokoukseen.
Ryhmäkeskustelut, koulutusten koordinointi
Miten koordinoidaan AVIjen ja AKE-kirjastojen koulutusyhteistyötä.
Syksyn osalta voidaan pohtia jo konkreettisia ehdotuksia, joilla voidaan lisätä yhteistä koulutusten suunnittelua.
Ryhmäkeskustelujen purku
Ryhmä 1
Joensuu
Kuopio
Lahti
IS AVI
ES AVI
Alueellinen yhteistyö toimii hyvin, ja tieto kulkee puolin ja toisin. Alueella tehdään jo koulutussuunnitteluyhteistyötä. Lisäksi yhteinen koulutussuunnittelukalenteri on käytössä. Taloudellisuuden vuoksi pyritään siihen, että ei tehdä päällekkäistä työtä.
Kouluttaminen on helppoa etänä, joten valtakunnallista tarjontaa voidaan hyödyntää laajasti. Kehitysideana ehdotetaan, että Helsingin teamsiin liitetään kaikki AVI-tarkastajat. Kokouksen sihteeri kommentoi tässä kohtaa, että tämä onnistuu kyllä. Lisäksi ehdotetaan, että järjestetään yhteinen koulutussuunnittelupalaveri ensi syksyllä kokoonpanonolla AVIt, AKEt, Erte ja Vake. Tässä yhteydessä keskusteltiin myös aikaisemmin toimineesta Koulutustyöryhmästä, jonka toiminta lopetettiin kevään 2020 kokouksessa, jossa linjattiin AKE-työryhmien toimintaa.
Ryhmä 2
Rovaniemi
Oulu
Vaasa
Lapin AVI
PS AVI
Kirjastolaki määrittää henkilökunnan osaamisen kehittämisen tavoitteet. Pääpaino koulutuksissa kuitenkin alueellinen kouluttaminen, sekä alueelliset osaamistarpeet. Tässä AKE/AVI yhteistyö on tärkeää. Valtakunnallisesti hyvä keskittyä isoihin teemoihin, näin voidaan tehdä esim. Libopin pohjalta. Aamupäivällä OKM:n puheenvuorossa esiin nousseet teemat ovat esimerkiksi tällaisia. Muiden alueiden koulutuksiin voi osallistua, ja hyödyntää laajasti koko maan osaamista.
Keskusteluissa nousi esille, miten saataisiin näkyvyyttä muiden alueiden hankkeille. Voisivatko AVIt järjestää esim. virtuaalikyläilyä eri alueille, ja niissä toteutettuihin hankkeisiin.
Ryhmä 3
Porvoo
Tampere
Turku
LS AVI
LSS AVI
AVI/AKE koulutusyhteistyön suunnittelua on välttämätöntä tehdä. Yhteistyötä voi tosin hankaloittaa toiminnan eritahtisuus, mutta se voidaan hyväksyä, tai sitten tehdä sille jotain. Peruspalvelujen arvioinnin tulokset on saatava osaksi AKE-kirjastojen osaamisen kehittämistä. Arviointiraportteja ja tutkimustoiminnan tuloksia on hyödynnettävä enemmän koulutusten suunnittelussa.
Osaamisen kehittämisen ja koulutusten teemoittaminen helpottaisi toimintaa. Kaikkien ei tarvitsisi tuottaa kaikkea, vaan esim. AKE-kirjastoilla voisi olla tietty teema. Päällekkäisistä teemoista voidaan tehdä erilaista koulutussisältöä, eri painotuksin.
Osaamisen kehittäminen on kuitenkin muutakin kuin koulutusta, myös verkostojen luominen on tärkeää. Säännölliset tapaamiset AKE/AVI–akselilla tukevat yhteistä suunnittelua. Osaamisen kehittämisen tulisi pohjautua faktoihin: selvityksiin, tutkimuksiin ja arviointeihin. Tätä voisi vielä terävöittää. Arviointeja voitaisiin jatkossa tuottaa aktiivisemmin myös AKE- ja AVI-yhteistyöllä. Erityisesti AVI:jen Pepa-työn tulosten ja johtopäätösten muokkaaminen ja tarkastelu yhteistyössä, sekä jatkokehittäminen konkreettisiksi osaamisen kehittämisen aihioiksi, olisi tärkeää suunnittelun pohjana.
Muut asiat
Celia-kirjastot ovat pyytäneet tiedottamaan, että Celia koulutuksia järjestetään AKE-alueittain niin, että tämän vuoden lopussa pitäisi kaikilla AKE-alueilla koulutus olla käytynä. Toivotaan, että kirjastot, joiden alueilla koulutusta ei vielä ole järjestetty, ovat yhteydessä Celiaan, jotta koulutusten järjestelyistä ja sisällöistä voidaan sopia.