Juhana Huumonen
Keväällä 2012 valmistunut opinnäytetyöni Oulun seudun ammattikorkeakoulussa käsittelee kirjastojärjestelmien asiakaskäyttöliittymien hakuominaisuuksista musiikkiaineiston tiedonhaussa. Tarkoituksena oli selvittää, vastaavatko nykyisten kirjastojärjestelmien asiakaskäyttöliittymät musiikkiaineiston vaatimuksia. Kirjastojärjestelmiä arvioitiin musiikkikirjastojen kansalliseen puuteluetteloon perustuvalla kyselyllä. Vertailtavat kirjastojärjestelmät olivat ATP Origo, Axiell Arena, Innovative Encore ja PallasPro.
Eri kirjastojärjestelmistä löytyi paljon yksittäisiä puutteita, jotka tuottivat ongelmia musiikin tiedonhaussa. Suurimmat puutteet olivat kuitenkin uusissa kirjasto 2.0 -ajatteluun pohjautuvissa järjestelmissä. Niissä on keskitytty liikaa uusiin ominaisuuksiin, kuten käyttäjien väliseen vuorovaikutukseen tiedontuottajana, joten musiikin tiedonhaun kannalta tärkeä tarkka tiedonhaku on jäänyt toissijaiseksi. Uusissa Axiell Arena- ja Innovative Encore -kirjastojärjestelmissä täsmällisten hakujen tekeminen on usein mahdotonta, haut ovat epämääräisiä, hakuvalikot ovat puutteellisia ja hakutuloksen lajittelu on sekava. Uudet kirjastojärjestelmät lajittelevat hakutulosta relevanssin mukaan, jonka lajitteluperusteita ei tiedetä. Encoressa ei ole ollenkaan tekijän mukaista lajittelua, mikä on suuri puute musiikkiaineistoa haettaessa. Valittavissa kielissä ja aineistotyypeissä on puutteita. Tarkatkin haut antava epämääräisiä tuloksia. Tulosten joukossa on usein täysin sinne kuulumattomia viitteitä. Vanhemmissa ATP Origo- ja PallasPro-kirjastojärjestelmissä tarkkojen hakujen tekeminen onnistuu paremmin, hakuvalikot ovat monipuolisempia ja hakutuloksen lajittelu on paremmin toteutettu kuin uusissa järjestelmissä.
Osakohteiden näkymisessä ja hakemisessa on suuria puutteita varsinkin uusissa järjestelmissä. Musiikkijulkaisut koostuvat yleensä useista osakohteista, ja ne on luetteloitu tarkasti osakohteiden tasolla, jotta tietystä musiikkijulkaisusta olisi tietoa mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Jokaista osakohteen kenttää tulee voida hakea tarkasti. Osakohteiden eri kenttien täytyy olla myös selvästi näkyvissä, ja kirjastojärjestelmän tulee osoittaa, mikä osakohteen osa on tuottanut osuman hakutulosta tarkasteltaessa. Arenassa osakohteita ei voi hakea kunnolla eivätkä haut ole luotettavia. Encoressa ei ole ollenkaan osakohteita, mikä on suuri puute musiikkiaineistoa haettaessa.
Kaikista kirjastojärjestelmistä puuttuvat kunnolla toimivat auktoriteettitietokannat ja viittausjärjestelmät, jotka olisivat välttämättömiä apuvälineitä ohjaamaan musiikkitiedonhakijaa oikeiden nimimuotojen käyttöön (HelMet-hauissa on toimiva viittausjärjestelmä, mutta se ei ollut mukana vertailussa). Musiikkiaineistossa on paljon hankalia, vierasperäisiä ja samannimisiä henkilön- ja yhteisönnimiä. Varsinkin klassisen musiikin haut ovat asiakkaalle vaikeita. Kunnollinen viittausjärjestelmä helpottaisi myös monen kirjastossa työskentelevän asiakaspalvelijan tiedonhakua, koska harvalla on tarpeeksi kattava ja laaja-alainen musiikintuntemus. Tällä hetkellä mikään järjestelmä ei ohjaa asiakasta oikein. Vanhemmissa järjestelmissä viittaukset on toteutettu kuitenkin loogisemmin. Arenan viittauksina käyttämät fasetit ovat sekavia, eikä viittauksista selviä, että ne ovat viittauksia. Faseteissa erilaiset nimimuodot näkyvät sekavasti eikä oikea muoto erotu. Encoressa viittausjärjestelmä ei ohjaa käyttäjää suoraan oikeisiin nimimuotoihin, vaan järjestelmä avaa uuden vapaasanahaun. Viittausjärjestelmät kaipaavat suuria parannuksia, jotta ne voivat kunnolla ohjata tiedonhakijaa käyttämään oikeita nimimuotoja.
Kirjastojärjestelmät ovat kehittyneet ulkoasuiltaan ja ominaisuuksiltaan moderneiksi, mutta samalla niiden soveltuminen musiikin tiedonhakuun on taantunut. Uudet järjestelmät ovat yksinkertaistaneet hakuja, ja monimuotoisen musiikkiaineiston tarkka hakeminen on tullut vaikeaksi ja osin jopa mahdottomaksi. Uudet vuorovaikutteiset Kirjasto 2.0 -ominaisuudet ovat tärkeitä, mutta ne eivät voi olla tärkeämpiä kuin tarkka tiedonhaku, jonka tulisi luonnollisesti olla kirjastojärjestelmän tärkein ominaisuus. Asiakkaiden musiikkiaineiston tiedonhakutapoja kirjastojärjestelmistä ja niihin liittyviä ongelmia pitäisi tutkia. Näin saataisiin tietää, mitä eri osa-alueita pitäisi kehittää ja miten kirjastojärjestelmiä voitaisiin kehittää asiakkaiden ehdoilla.
Yhteyden kirjoittaja Juhana Huumoseen saa osoitteella juhana.huumonen@gmail.com.
