Kysy mitä vain digimediahankkeesta, osat I & II
Yleisille kirjastoille järjestettiin kaksi live chat -sessiota syyskuussa 2020: Kysy mitä vain digimediahankkeesta I & II. Vastaamassa oli projektipäällikkö Suvi Sivulainen. Näiden pohjalta on koostettu muutamia kirjastoammattilaisia mietityttäneitä kysymyksiä ja vastauksia:
K: Milloin on odotettavissa jotain konkreettista käytännön suhteen? Esim. jos kirjasto tekee nyt omia hankintasopimuksia, kuinka moneksi vuodeksi kannattaa sitoutua?
Valittaviin käytännön ratkaisuihin on vielä liian aikaista vastata. Hankkeissa tehdään selvitystöitä ja testejä, ja loppuraportin valmistuttua alkukesästä 2021 ollaan viisaampia seuraavista askelista.
Hankintasopimuksiin liittyen on tietoa Yleisten kirjastojen konsortion syyskuun jäsenkirjeessä: "Kuntahankinnat on tiedottanut ottavansa käyttöön e-kirjoja, e-äänikirjoja ja niiden lainausalustaa koskevan yhden (1) vuoden mittaisen optiokauden ajalle 23.11.2020-22.11.2021. Puitesopimuksen sopimuskausi päättyy siten 22.11.2021. Sopimusteknisistä syistä puitesopimuksen kautta ei voi pidentää enempää, mutta asiakaskohtaiset sopimukset voivat olla voimassa 13 kuukautta puitesopimuksen päättymisen jälkeen. Suosittelemme jatkamaan asiakaskohtaista sopimusta sallitun 13 kk ajan, jolloin asiakaskohtaiset sopimukset voivat olla voimassa enintään joulukuuhun 2022."
K: Miten hankkeessa painotetaan eri palveluita; e-kirjat, e-lehdet, äänikirjat, elokuvat...?
Kaikki on vielä tässä vaiheessa auki. Kaikki sisältömediumit ovat kyllä mukana teknisessä suunnittelutyössä. Elokuvien osalta kannattaisi pohtia, voidaanko kirjastosta ohjata YLEn palveluihin, joissa av-sisällöt ovat todella hyviä. Hankkeessa suunnitellaan lisenssivaihtoehtoja, ja ensiksi pöydällä on todennäköisesti "perinteisimmät" eli kirjat ja lehdet.
K: Hankintapuolesta: onko tälle hankkeelle tulossa oma budjetointi vai käytetäänkö hankintarenkaita/konsortiota. Siis mikä toimii hankintayksikkönä aineistohankinnoissa?
Konsortio ei ole juridinen toimija, eli se ei ymmärtääkseni voi toimia hankintayksikkönä tällaisenaan. Osana palvelukonseptia on juuri tarkoitus löytää se taho, joka toimisi hankintayksikkönä. Ratkaisu ei ole ihan helppo, ja kiinnostuksella odotamme, löytyisikö tähän kiperään kysymykseen hyviä ratkaisumalleja.
K: Voiko jatkossakin kirjastolla olla omia e-aineistoja, jotka eivät ole mukana tässä valtakunnallisessa? Onko mahdollista näitä sitten teknisesti linkittää Finnan kautta yhdeksi näkymäksi oman kimpan asiakkaille?
Lyhyt vastaus olisi kyllä, mutta lisenssineuvottelujen ja selvitysten lopputulokset voivat tähän vielä vaikuttaa. Kyse on pitkälti siitä, miten kirjastot haluavat kuntia ylittävää yhteistyötä ja sisältöjen tasa-arvoisuutta toteuttaa.
K: Kun projekti on valmis/käytännössä, niin jyvitetäänkö aineistokulut kunnille esim. asukasluvun suhteessa? Vai onko odotettavissa subventiota ulkopuolelta?
Todennäköistä on se, että kunnat vastaavat jatkossakin aineistokuluista. Ymmärtääkseni asukasluvun mukaan jyvittäminen on ollut aika toimiva ja tasapuolinen ratkaisu, eli ihan mahdollinen pysyvä juttu. Alustat ja tekniset ratkaisut ja näistä aiheutuvat kulut tulisi toisaalta saada myös ratkaistua.
Tämän hankkeen rahoitus on OKM:n ja eduskunnan puolelta määritettyä erityisavustusta (kaksi eri hankerahoitusta, käytetään toukokuuhun 2021 mennessä).
K: Onko tavoitteena käyttää jo olemassa olevia palveluita ja palveluntarjoajia vaiko rakentaa uusi oma ja itsenäinen ratkaisu?
Hyvä kysymys: molempia vaihtoehtoja selvitetään. Hankkeessa on kaksi teknologiaosiota: toinen keskittyy tavoitearkkitehtuuriin, toinen olemassa oleviin ratkaisuihin ja niiden kokeiluihin. Vaihtoehtoja on siis tässä vaiheessa monia: aivan uudet ratkaisut, tai nykyisin käytetyt, tai yhdistelmä näistä.