Jonakin 2000 luvun alun vuosista oli talvi pitkä ja kova. Saattoi olla 2002 tai 2003. Jää oli Vihdin Moksjärvessä paksuimmillaan Lapin mitoissa, eli 70-80 senttistä. Pidin avantoa auki pitkin talvea, mikä jo isän aikoina oli tullut tavaksi. Niin myös kuvaamani talven aikana. Jäätä joutui louhimaan suuria määriä pitkin talvea koristeiksi avannon reunoille ja ympärille. Joskus kun valoa alkoi olla pitempään, ehkä helmikuussa havaitsin hileen joukossa sekä avannossa olioita, jotka eivät olleet tuttuja. Yritin pitää ne vedessä, koska olivat selvästi elossa. Useita poimin myös avannosta poistettujen jäälohkareitten ja jäähileen seasta takaisin veteen. Niitä oli paljon. Osa jäätyi jään päälle jouduttuaan, kun en saanut kaikkia autetuksi. Toinen osa jäätyi avantoon sen jäätyessä uudestaan. Kooltaan ne olivat minusta isompia kuin mitä lajimäärittelyissä kuvataan, mutta pitkät raajat varmaan tekivät niitsä kookkaaman näköisen. Silti väittäisin vartalon kooksi suurimmilla 5 cm tai yli. Otin yhden hileiden joukosta talteen ja ajattelin lähettää sen luintoiltaan määriteltäväksi. Tulitikkulaatikkoon se ei mahtunut vaan rasian piti olla isompi. Seuraavaan tv:n luontoiltaan kerkisi joku kuiten jo lähettää näytteen ja laji selvisi. Säilytin näytettä rasiassa jonkin aikaa, mutta sitten hävitin sen. Sauvaluteet olivat aktiivisia avannossa ehkä pari viikkoa ehkä enemmänkin, mutta keväämmällä ne katosivat. Ne pyrkivät selvästi avantoon ja ehkä myös pintaan. Niitä oli paljon ja jokaisen avannon avaamisen yhteydessä näin lisää. Niitä kuoli tusinoittain pakkaseen pinnalla sekä avannon jäätyessä jään sisään, mutta osa uiskenteli vapaassa vedessä syvemmälläkin. Koskaan tätä esiintymistä ennen tai sen jälkeen en nähnyt yhtään ainoata. En.kesällä, enkä talvella. Itse kävin Moksissa vuodesta 1963 vuoteen 2011. Vuodesta 2000 vuoteen 2011 käytännössä asuin Moksjärven rannalla. Nykyisin paikkaa pitää sisaren tytär.
Jonakin 2000 luvun alun vuosista oli talvi pitkä ja kova. Saattoi olla 2002 tai 2003. Jää oli Vihdin Moksjärvessä paksuimmillaan Lapin mitoissa, eli 70-80 senttistä. Pidin avantoa auki pitkin talvea, mikä jo isän aikoina oli tullut tavaksi. Niin myös kuvaamani talven aikana. Jäätä joutui louhimaan suuria määriä pitkin talvea koristeiksi avannon reunoille ja ympärille. Joskus kun valoa alkoi olla pitempään, ehkä helmikuussa havaitsin hileen joukossa sekä avannossa olioita, jotka eivät olleet tuttuja. Yritin pitää ne vedessä, koska olivat selvästi elossa. Useita poimin myös avannosta poistettujen jäälohkareitten ja jäähileen seasta takaisin veteen. Niitä oli paljon. Osa jäätyi jään päälle jouduttuaan, kun en saanut kaikkia autetuksi. Toinen osa jäätyi avantoon sen jäätyessä uudestaan. Kooltaan ne olivat minusta isompia kuin mitä lajimäärittelyissä kuvataan, mutta pitkät raajat varmaan tekivät niitsä kookkaaman näköisen. Silti väittäisin vartalon kooksi suurimmilla 5 cm tai yli. Otin yhden hileiden joukosta talteen ja ajattelin lähettää sen luintoiltaan määriteltäväksi. Tulitikkulaatikkoon se ei mahtunut vaan rasian piti olla isompi. Seuraavaan tv:n luontoiltaan kerkisi joku kuiten jo lähettää näytteen ja laji selvisi. Säilytin näytettä rasiassa jonkin aikaa, mutta sitten hävitin sen. Sauvaluteet olivat aktiivisia avannossa ehkä pari viikkoa ehkä enemmänkin, mutta keväämmällä ne katosivat. Ne pyrkivät selvästi avantoon ja ehkä myös pintaan. Niitä oli paljon ja jokaisen avannon avaamisen yhteydessä näin lisää. Niitä kuoli tusinoittain pakkaseen pinnalla sekä avannon jäätyessä jään sisään, mutta osa uiskenteli vapaassa vedessä syvemmälläkin. Koskaan tätä esiintymistä ennen tai sen jälkeen en nähnyt yhtään ainoata. En.kesällä, enkä talvella. Itse kävin Moksissa vuodesta 1963 vuoteen 2011. Vuodesta 2000 vuoteen 2011 käytännössä asuin Moksjärven rannalla. Nykyisin paikkaa pitää sisaren tytär.