Tuolta vastauksessa mainituista Kansalliskirjaston lehdistä vaikuttaisi ilmenevän, että "sammutetuin lyhdyin" on poliittisessa merkityksessään tullut alun perin käyttöön viittaamaan maalaisliiton toimintaan vuoden 1925 presidentinvaaleissa. Ilmaisu viittasi ilmiöön, jossa puolue asetti ehdokkaita presidentin valitsijamiehiksi, mutta ei nimennyt erikseen ketään henkilöä, jota nämä valitsijamiehinä tulisivat äänestämään presidentiksi.
Ilmaisu on ollut käytössä jo ainakin maalaisliiton vuoden 1925 vuosikertomuksessa, josta julkaistiin otteita useissa lehdissä kesäkuussa 1926 (Ilkka 16.6., Karjalan Maa 22.6., Suursavolainen 28.6.), ja myöhemminkin samoja vaaleja muisteltiin sitä käyttämällä (Helsingin Sanomat 17.6.1927, Tampereen Sanomat 20.5.1928). Seuraavien, vuoden 1931 presidentinvaalien yhteydessä ilmaisu on eri lehdissä ollut jo hyvinkin yleisessä käytössä tässä samassa merkityksessä.
Tuolta vastauksessa mainituista Kansalliskirjaston lehdistä vaikuttaisi ilmenevän, että "sammutetuin lyhdyin" on poliittisessa merkityksessään tullut alun perin käyttöön viittaamaan maalaisliiton toimintaan vuoden 1925 presidentinvaaleissa. Ilmaisu viittasi ilmiöön, jossa puolue asetti ehdokkaita presidentin valitsijamiehiksi, mutta ei nimennyt erikseen ketään henkilöä, jota nämä valitsijamiehinä tulisivat äänestämään presidentiksi.
Ilmaisu on ollut käytössä jo ainakin maalaisliiton vuoden 1925 vuosikertomuksessa, josta julkaistiin otteita useissa lehdissä kesäkuussa 1926 (Ilkka 16.6., Karjalan Maa 22.6., Suursavolainen 28.6.), ja myöhemminkin samoja vaaleja muisteltiin sitä käyttämällä (Helsingin Sanomat 17.6.1927, Tampereen Sanomat 20.5.1928). Seuraavien, vuoden 1931 presidentinvaalien yhteydessä ilmaisu on eri lehdissä ollut jo hyvinkin yleisessä käytössä tässä samassa merkityksessä.