Britakakku on alkujaan tanskalais-norjalainen leivonnainen.
Norjassa, Harstadin kaupungissa Hinnøyan saarella pääkadun varrella seisoi kerran Café Alliance, jota pidettiin kaupungin hienoimpana kahvilana. Sen avasi 1920-luvulla Hulda Ottestad ja hänen sisarensa, jotka olivat kotoisin Kvæfjordin naapurialueelta. Hulda tunnetaan yhtenä Pohjois-Norjan kahvilatoiminnan edelläkävijöistä ja Hulda laajensi kakkutarjontaansa ostamalla kaksi reseptiä tanskalaiselta konditorilta 1930-luvulla hintaan 200 kruunua. Yksi näistä resepteistä oli ”kongekake”, kuninkaan kakku. Huodan mielestä se sisälsi liikaa manteleita ja koska mantelit olivat tuolloin melko kalliita, Hulda vähensi reseptistä mantelien määrää.
Ajan myötä kakku levisi laajasti Harstadissa ja Kvæfjordissa, ja lopulta se sai Kvæfjordkake-nimisen nimen, koska Hulda oli sieltä kotoisin. Resepti kulki kädestä käteen, mutta tarkka Huldan kahvilassaan käyttämä resepti ei ole tiedossa. Yksimielisyys on kuitenkin siitä, että kakku- ja marenkerrosten tulisi sisältää joko vaniljakastiketta tai vanilja-rommikastiketta, ja leipurin on päätettävä, sekoitetaanko valittu vaniljakastike kermavaahtoon vai ei.
Kakun suosio muuttui alueellisesta herkusta valtakunnalliseksi suosikiksi noin 1970-luvulla, jolloin Brita Edland, joka tunnetaan paremmin nimellä Mor Hubro, kirjoitti useita artikkeleita kvæfjordkakesta Norsk Ukeblad -lehdessä (Norwegian Weekly Magazine). Se tunnettiin myös muilla nimillä; marengsterte, drømmen, kongekake ja pinocchiokake, sekä myös Brita Edlandin mukaan Britakakku. Kvæfjordkake ja verdens beste ovat nykyään Norjassa eniten käytettyjä nimikkeitä. Ruotsissa se on enimmäkseen Pinocciotårta ja Suomessa Britakakku.
Kvæfjordkake valittiin Norjan kansalliskakuksi vuonna 2002.
Britakakku on alkujaan tanskalais-norjalainen leivonnainen.
Norjassa, Harstadin kaupungissa Hinnøyan saarella pääkadun varrella seisoi kerran Café Alliance, jota pidettiin kaupungin hienoimpana kahvilana. Sen avasi 1920-luvulla Hulda Ottestad ja hänen sisarensa, jotka olivat kotoisin Kvæfjordin naapurialueelta. Hulda tunnetaan yhtenä Pohjois-Norjan kahvilatoiminnan edelläkävijöistä ja Hulda laajensi kakkutarjontaansa ostamalla kaksi reseptiä tanskalaiselta konditorilta 1930-luvulla hintaan 200 kruunua. Yksi näistä resepteistä oli ”kongekake”, kuninkaan kakku. Huodan mielestä se sisälsi liikaa manteleita ja koska mantelit olivat tuolloin melko kalliita, Hulda vähensi reseptistä mantelien määrää.
Ajan myötä kakku levisi laajasti Harstadissa ja Kvæfjordissa, ja lopulta se sai Kvæfjordkake-nimisen nimen, koska Hulda oli sieltä kotoisin. Resepti kulki kädestä käteen, mutta tarkka Huldan kahvilassaan käyttämä resepti ei ole tiedossa. Yksimielisyys on kuitenkin siitä, että kakku- ja marenkerrosten tulisi sisältää joko vaniljakastiketta tai vanilja-rommikastiketta, ja leipurin on päätettävä, sekoitetaanko valittu vaniljakastike kermavaahtoon vai ei.
Kakun suosio muuttui alueellisesta herkusta valtakunnalliseksi suosikiksi noin 1970-luvulla, jolloin Brita Edland, joka tunnetaan paremmin nimellä Mor Hubro, kirjoitti useita artikkeleita kvæfjordkakesta Norsk Ukeblad -lehdessä (Norwegian Weekly Magazine). Se tunnettiin myös muilla nimillä; marengsterte, drømmen, kongekake ja pinocchiokake, sekä myös Brita Edlandin mukaan Britakakku. Kvæfjordkake ja verdens beste ovat nykyään Norjassa eniten käytettyjä nimikkeitä. Ruotsissa se on enimmäkseen Pinocciotårta ja Suomessa Britakakku.
Kvæfjordkake valittiin Norjan kansalliskakuksi vuonna 2002.