7.2.2014 käsitelty kysymys liittyy ajankohtaiseen, 5.2.2014 ryöpsähtäneeseen laajaan keskusteluun alkaa-sanaan liittyvän toisen teonsanan (verbin) muodosta ja samaa merkitsevän ruveta-sanan yleisyyttä.
Kummassakaan verbissä (alkaa, ruveta) ei missään muodossa ole d:tä, eikä "tehä, tehe" tai h:n lisääminen liity millään tavalla pohdintaan alkaa-verbin rektiosta tai synonyymeistä.
Kielitoimiston tiedotuslehdessä 1/2014 kerrotaan, että juuri Peräpohjolan murteissa on muodon "alkaa tekemään" (alkaa + maan-infinitiivi eli 3. infinitiivi) asema ollut kaikkein vahvin. "Alkaa tehdä" (a-infinitiivi, 1. infinitiivi) ja "ruveta"-rakenne eivät ole olleet siellä niin yleisiä kuin muilla murrealueilla. Nykypuhekielessä maan-infinitiivi on levinnyt kaikkialle Suomeen.
Kysymys koski murteen historiaa, paikallista kielenkäyttöä ennen tv:n tuloa puoli vuosisataa sitten.
7.2.2014 käsitelty kysymys liittyy ajankohtaiseen, 5.2.2014 ryöpsähtäneeseen laajaan keskusteluun alkaa-sanaan liittyvän toisen teonsanan (verbin) muodosta ja samaa merkitsevän ruveta-sanan yleisyyttä.
Kummassakaan verbissä (alkaa, ruveta) ei missään muodossa ole d:tä, eikä "tehä, tehe" tai h:n lisääminen liity millään tavalla pohdintaan alkaa-verbin rektiosta tai synonyymeistä.
Kielitoimiston tiedotuslehdessä 1/2014 kerrotaan, että juuri Peräpohjolan murteissa on muodon "alkaa tekemään" (alkaa + maan-infinitiivi eli 3. infinitiivi) asema ollut kaikkein vahvin. "Alkaa tehdä" (a-infinitiivi, 1. infinitiivi) ja "ruveta"-rakenne eivät ole olleet siellä niin yleisiä kuin muilla murrealueilla. Nykypuhekielessä maan-infinitiivi on levinnyt kaikkialle Suomeen.
Kysymys koski murteen historiaa, paikallista kielenkäyttöä ennen tv:n tuloa puoli vuosisataa sitten.