Vielä 1950-luvun alussa piti paikkansa se, että kansakoulunopettajaksi koulutettavan ei ollut tarvinnut käydä päivääkään oppikoulua, lukiosta puhumattakaan.
Keskikoulun käymisen yleistyttyä (= kahdeksanvuotisen oppikoulun viisi alinta luokkaa, siten kouluvuodet 5. - 9.) alettiin myös opettajaksi opiskelevilta edellyttää enemmän pohjakoulutusta.
Esimerkiksi Kemijärven seminaarin aloittaessa toimintansa vuonna 1950 siellä oli yksi kansakoulupohjainen luokka mutta jo kaksi keskikoulupohjaista. Savonlinnan seminaarin käynnistyessä vuonna 1952 edellytettiin kaikilta pyrkijöiltä keskikoulun käymistä. Seminaari muutettiin ylioppilaspohjaiseksi 1968 ja siirrettiin Joensuun opettajakoulutusyksikköön 1973.
Peruskoulu-uudistuksen lähestyessä ruvettiin kansakoulunopettajaseminaareja lakkauttamaan 1960 - 70-lukujen vaihteessa, ja opettajakoulutuksesta tuli yliopistojen tehtävä.
Kansakoulunopettajaseminaarien historia, luku Sotien jälkeinen aika
Vielä 1950-luvun alussa piti paikkansa se, että kansakoulunopettajaksi koulutettavan ei ollut tarvinnut käydä päivääkään oppikoulua, lukiosta puhumattakaan.
Keskikoulun käymisen yleistyttyä (= kahdeksanvuotisen oppikoulun viisi alinta luokkaa, siten kouluvuodet 5. - 9.) alettiin myös opettajaksi opiskelevilta edellyttää enemmän pohjakoulutusta.
Esimerkiksi Kemijärven seminaarin aloittaessa toimintansa vuonna 1950 siellä oli yksi kansakoulupohjainen luokka mutta jo kaksi keskikoulupohjaista. Savonlinnan seminaarin käynnistyessä vuonna 1952 edellytettiin kaikilta pyrkijöiltä keskikoulun käymistä. Seminaari muutettiin ylioppilaspohjaiseksi 1968 ja siirrettiin Joensuun opettajakoulutusyksikköön 1973.
Peruskoulu-uudistuksen lähestyessä ruvettiin kansakoulunopettajaseminaareja lakkauttamaan 1960 - 70-lukujen vaihteessa, ja opettajakoulutuksesta tuli yliopistojen tehtävä.
Kansakoulunopettajaseminaarien historia, luku Sotien jälkeinen aika