Käytäntö, jossa numerointi alkaa kakkosesta, otettiin vuoden 1954 eduskuntavaaleissa, kun uusi laki oli tullut voimaan vuonna 1952, kertoo Varsinais-Suomen vaalipiirilautakunnan sihteeri Juha Karvinen. Vuodesta 1906 alkaen Suomessa pidetyissä vaaleissa oli vedetty isoon ”lakanaan” viiva sen ehdokaslistan kohdalle, jota halusi äänestää.
– Uuteen lakiin ja menettelytapaan siirryttäessä haluttiin lainvalmisteluasiakirjojen mukaan välttää se, ettei vaalilippuun erehdyksessä vedettäisi vanhan tavan mukaan viivaa, mikä merkitsisi yhdistelmän ensimmäistä ehdokaslistaa. Näin ollen numerointi aloitettiin numerosta 2, kertoo Juha Karvinen.
Käytäntö, jossa numerointi alkaa kakkosesta, otettiin vuoden 1954 eduskuntavaaleissa, kun uusi laki oli tullut voimaan vuonna 1952, kertoo Varsinais-Suomen vaalipiirilautakunnan sihteeri Juha Karvinen. Vuodesta 1906 alkaen Suomessa pidetyissä vaaleissa oli vedetty isoon ”lakanaan” viiva sen ehdokaslistan kohdalle, jota halusi äänestää.
– Uuteen lakiin ja menettelytapaan siirryttäessä haluttiin lainvalmisteluasiakirjojen mukaan välttää se, ettei vaalilippuun erehdyksessä vedettäisi vanhan tavan mukaan viivaa, mikä merkitsisi yhdistelmän ensimmäistä ehdokaslistaa. Näin ollen numerointi aloitettiin numerosta 2, kertoo Juha Karvinen.
https://turunseutusanomat.fi/2023/03/miksei-kukaan-saa-numero-ykkosta/ 10.3.2023