Jos ironian merkitys on suppeampi suomen kuin englannin kielessä (muista en tiedä), niin mitä hyötyä siitä suppeudesta on? Miksi sitten kutsutaan myönteistä verbaalista ironiaa, jossa positiivinen viesti kätketään negatiiviseen lausahdukseen? Olisi mielestäni täysin loogista ajatella kaikkea viestin näkyvän ja piilomerkityksen eroa ironiana ilman, että siihen väkisin ympätään se ivan käsite, kun on selkeitä esimerkkejä tilanteista, joissa ivaa ei ole.
Jos ironian merkitys on suppeampi suomen kuin englannin kielessä (muista en tiedä), niin mitä hyötyä siitä suppeudesta on? Miksi sitten kutsutaan myönteistä verbaalista ironiaa, jossa positiivinen viesti kätketään negatiiviseen lausahdukseen? Olisi mielestäni täysin loogista ajatella kaikkea viestin näkyvän ja piilomerkityksen eroa ironiana ilman, että siihen väkisin ympätään se ivan käsite, kun on selkeitä esimerkkejä tilanteista, joissa ivaa ei ole.
Tässä on aiheesta väitelleen kirjoitus, joka myös jättää tilaa myönteiselle ironialle: https://kielikello.fi/saako-olla-ironiaa/