Vastaus ei ole oikein. Ironian määritelmään ei kuulu iva millään tavalla ja sillä on selkeä ero sarkasmiin, kts. englannin kielinen wikipedia. Jos suomenkielinen wikipedia sanoo toista, se on virheellinen määritelmä.
Irony (from Ancient Greek εἰρωνεία eirōneía, meaning 'dissimulation, feigned ignorance'[1]), in its broadest sense, is a rhetorical device, literary technique, or event in which what appears, on the surface, to be the case, differs radically from what is actually the case. Ironia määritelmänsä mukaan sisältää epäsuoran ilmaisun asiasta, tai myös tilanne voi olla ironinen. Edellä annettu vastaus antaa ymmärtää, että määritelmän mukaan ei siis ole puhuttua ironiaa, vaan se on aina sarkasmia, mikä on oleellisesti väärin, sillä ironia voi olla puhuttua tai tilanneironiaa. Esimerkki kyseistä artikkelista:
Verbal irony is distinguished from situational irony and dramatic irony in that it is produced intentionally by speakers. For instance, if a man exclaims, "I'm not upset!" but reveals an upset emotional state through his voice while truly trying to claim he's not upset, it would not be verbal irony by virtue of its verbal manifestation (it would, however, be situational irony). But if the same speaker said the same words and intended to communicate that he was upset by claiming he was not, the utterance would be verbal irony.
Kyseisessä pätkässä käsitellään sitä, milloin ironia on tilanneironiaa tai puhuttua ironiaa. Se kuitenkin osoittaa samalla puhutun ironian "ivattoman" puolen. Jälkimmäisessä tapauksessa puhuja ei ole välttämättä ivallinen, eikä kohdista puhettaan kehenkään, vaan haluaa ilmaista surunsa huumorin keinoin. Entäs itseironia? Sen tarkoituksena on useinkin osoittaa lämpöä/myötätuntoa, sillä perusteella, että saatetaan oma minä alemmalle tasolle, mikä tasa-arvoistaa keskustelukumppaneita. Esimerkki: "Olenpa idiootti, unohdin palauttaa kirjaston kirjat ajoissa." (suora ilmaus) -Niinpä, olisitpa yhtä fiksu kuin minä, joka unohti ostaa vessapaperia. (ironinen ilmaisu, joka on myötätuntoinen, sillä siinä yritetään ilmaista, että vessapaperin unohtanut keskustelija on vielä tyhmempi/samanarvoinen.) Jos tämän kokee "lämmöttömänä ja myötätunnottomana", niin vika on silloin loukkaantujassa.
Sarkasmi sen sijaan on ivaa ja usein aggressiivista. Jälleen lainaus wikipediasta: Verbal irony is where "the literal meaning is opposite to the intended" and sarcasm is "aggressive humor that pokes fun". Esimerkki:
He has the following examples: for irony he uses the statement "What a nice day" when it is raining. For sarcasm, he cites Winston Churchill, who is supposed to have said, when told by Bessie Braddock that he was drunk, "But I shall be sober in the morning, and you will still be ugly", as being sarcastic, while not saying the opposite of what is intended.
Huonon sään kehumisen tarkoituksena tuskin on osoittaa aggressiota, vaan hyvin luultavasti tuoda huumoria tilanteeseen. Aikaisemmassa vastauksessa todettiin, että kirjoittaja ei miellä ivaa huumorina eikä siis ironiaa huumorina, mutta jos äskeisestä esimerkistä ei löydä huumoria, sanoisin, että huumoria ei sitten löydä mistään. Sen sijaan jälkimmäinen esimerkki on selkeästi sarkastinen, sillä siinä huumori kohdistetaan pilkkana toisen ulkonäköön. Tällaisen huumorin voimme yhdessä kyseenalaistaa. Molemmissa ilmaisu on kuitenkin epäsuoraa, mikä on ainoa yhteinen tekijä.
Lisäksi vielä, jos kerran ironia on vain ivaa tai pilkkaa niin, miten tilanne voi olla "ivallinen/pilkallinen". Tilanne on abstrakti käsite, kun taas iva/pilkka kohdistuu aina johonkin. Ivan kohde, esimerkiksi ihminen, kykenee loukkaantumaan, mutta tilanne ei. Tämä tuo määritelmästä hyvin epäselvän, joten ainoana erona ei voida pitää sitä, että sarkasmi on vain verbaalista ironiaa.
Vastaus ei ole oikein. Ironian määritelmään ei kuulu iva millään tavalla ja sillä on selkeä ero sarkasmiin, kts. englannin kielinen wikipedia. Jos suomenkielinen wikipedia sanoo toista, se on virheellinen määritelmä.
Irony (from Ancient Greek εἰρωνεία eirōneía, meaning 'dissimulation, feigned ignorance'[1]), in its broadest sense, is a rhetorical device, literary technique, or event in which what appears, on the surface, to be the case, differs radically from what is actually the case. Ironia määritelmänsä mukaan sisältää epäsuoran ilmaisun asiasta, tai myös tilanne voi olla ironinen. Edellä annettu vastaus antaa ymmärtää, että määritelmän mukaan ei siis ole puhuttua ironiaa, vaan se on aina sarkasmia, mikä on oleellisesti väärin, sillä ironia voi olla puhuttua tai tilanneironiaa. Esimerkki kyseistä artikkelista:
Verbal irony is distinguished from situational irony and dramatic irony in that it is produced intentionally by speakers. For instance, if a man exclaims, "I'm not upset!" but reveals an upset emotional state through his voice while truly trying to claim he's not upset, it would not be verbal irony by virtue of its verbal manifestation (it would, however, be situational irony). But if the same speaker said the same words and intended to communicate that he was upset by claiming he was not, the utterance would be verbal irony.
Kyseisessä pätkässä käsitellään sitä, milloin ironia on tilanneironiaa tai puhuttua ironiaa. Se kuitenkin osoittaa samalla puhutun ironian "ivattoman" puolen. Jälkimmäisessä tapauksessa puhuja ei ole välttämättä ivallinen, eikä kohdista puhettaan kehenkään, vaan haluaa ilmaista surunsa huumorin keinoin. Entäs itseironia? Sen tarkoituksena on useinkin osoittaa lämpöä/myötätuntoa, sillä perusteella, että saatetaan oma minä alemmalle tasolle, mikä tasa-arvoistaa keskustelukumppaneita. Esimerkki: "Olenpa idiootti, unohdin palauttaa kirjaston kirjat ajoissa." (suora ilmaus) -Niinpä, olisitpa yhtä fiksu kuin minä, joka unohti ostaa vessapaperia. (ironinen ilmaisu, joka on myötätuntoinen, sillä siinä yritetään ilmaista, että vessapaperin unohtanut keskustelija on vielä tyhmempi/samanarvoinen.) Jos tämän kokee "lämmöttömänä ja myötätunnottomana", niin vika on silloin loukkaantujassa.
Sarkasmi sen sijaan on ivaa ja usein aggressiivista. Jälleen lainaus wikipediasta: Verbal irony is where "the literal meaning is opposite to the intended" and sarcasm is "aggressive humor that pokes fun". Esimerkki:
He has the following examples: for irony he uses the statement "What a nice day" when it is raining. For sarcasm, he cites Winston Churchill, who is supposed to have said, when told by Bessie Braddock that he was drunk, "But I shall be sober in the morning, and you will still be ugly", as being sarcastic, while not saying the opposite of what is intended.
Huonon sään kehumisen tarkoituksena tuskin on osoittaa aggressiota, vaan hyvin luultavasti tuoda huumoria tilanteeseen. Aikaisemmassa vastauksessa todettiin, että kirjoittaja ei miellä ivaa huumorina eikä siis ironiaa huumorina, mutta jos äskeisestä esimerkistä ei löydä huumoria, sanoisin, että huumoria ei sitten löydä mistään. Sen sijaan jälkimmäinen esimerkki on selkeästi sarkastinen, sillä siinä huumori kohdistetaan pilkkana toisen ulkonäköön. Tällaisen huumorin voimme yhdessä kyseenalaistaa. Molemmissa ilmaisu on kuitenkin epäsuoraa, mikä on ainoa yhteinen tekijä.
Lisäksi vielä, jos kerran ironia on vain ivaa tai pilkkaa niin, miten tilanne voi olla "ivallinen/pilkallinen". Tilanne on abstrakti käsite, kun taas iva/pilkka kohdistuu aina johonkin. Ivan kohde, esimerkiksi ihminen, kykenee loukkaantumaan, mutta tilanne ei. Tämä tuo määritelmästä hyvin epäselvän, joten ainoana erona ei voida pitää sitä, että sarkasmi on vain verbaalista ironiaa.