Ilmauksen taustasta on kirjoittanut Paavo Pulkkinen väitöskirjassaan. Hänen mukaansa sanonta lienee tullut kirjakieleen aika myöhään itämurteista.
Ilmaus tunnetaan myös muissa suomelle läheistä sukua olevissa itämerensuomalaisissa kielissä. Pulkkinen arvelee, että kyseessä voisi olla käännöslaina venäjästä, eli ilmaus olisi muodostettu oman kielen aineksista vieraskielisen ilmauksen mallin mukaan. Venäjän murteissa onkin samantapainen ja -sisältöinen epävarmuutta kuvaava ilmaus (поди знай), jossa on käytetty imperatiivia kuten suomessakin.
Kotimaisten kielten keskus:
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta/s…
Ilmauksen taustasta on kirjoittanut Paavo Pulkkinen väitöskirjassaan. Hänen mukaansa sanonta lienee tullut kirjakieleen aika myöhään itämurteista.
Ilmaus tunnetaan myös muissa suomelle läheistä sukua olevissa itämerensuomalaisissa kielissä. Pulkkinen arvelee, että kyseessä voisi olla käännöslaina venäjästä, eli ilmaus olisi muodostettu oman kielen aineksista vieraskielisen ilmauksen mallin mukaan. Venäjän murteissa onkin samantapainen ja -sisältöinen epävarmuutta kuvaava ilmaus (поди знай), jossa on käytetty imperatiivia kuten suomessakin.