Historialliset sanat pitäjä ja kirkonkylä on säilytetty Vantaan kaupunginosien virallisessa nimistössä. Pyhän Laurin kirkko sijaitsee kaupunginosassa, joka on nimeltään "Helsingin pitäjän kirkonkylä", siis [entisessä] Helsingin pitäjässä sijaitseva, Helsingin pitäjään kuuluva kirkonkylä (ei: kirkonkylä nimeltään Helsingin pitäjä), på svenska Helsinge kyrkoby, jossa sijaitsevasta kirkosta ruotsinkielinen seurakunta käyttää nimeä Helsinge kyrka S:t (sankt) Lars. Nykyisen jaon mukaan tämä kaupunginosa sisältyy Tikkurilan suuralueeseen. https://kartta.com/kaupunginosat/vantaan-kaupunginosat/helsingin-pitaja… https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_pit%C3%A4j%C3%A4n_kirkonkyl%C3%…
Ennen 1860-luvun kunnallislainsäädännön voimaantuloa hoiti paikallishallintoa ev.lut. kirkko, ja silloin muodostettujen kuntien alueet vastasivat pitkälti vanhoja seurakuntarajoja. Kunnassa toimineen seurakunnan nimessä "Helsingin pitäjä" (Helsinge socken) näyttää säilyneen pitempään kuin kunnan nimenä. Ehkäpä tämä selittää alkuperäisen kysyjän mainitsemaa eroa; kenties toisella kerralla kirjoitettiin seurakunnan ja toisella taas kunnan nimi.
Vantaan kaupungin julkaisema kirja "Helsingin maalaiskunnan historia", "Helsinge kommuns historia", alkaa juuri vuodesta 1865. Sitä vanhempia aikoja käsittelee teos "Helsingin pitäjän historia", "Helsinge sockens historia".
Historialliset sanat pitäjä ja kirkonkylä on säilytetty Vantaan kaupunginosien virallisessa nimistössä. Pyhän Laurin kirkko sijaitsee kaupunginosassa, joka on nimeltään "Helsingin pitäjän kirkonkylä", siis [entisessä] Helsingin pitäjässä sijaitseva, Helsingin pitäjään kuuluva kirkonkylä (ei: kirkonkylä nimeltään Helsingin pitäjä), på svenska Helsinge kyrkoby, jossa sijaitsevasta kirkosta ruotsinkielinen seurakunta käyttää nimeä Helsinge kyrka S:t (sankt) Lars. Nykyisen jaon mukaan tämä kaupunginosa sisältyy Tikkurilan suuralueeseen.
https://kartta.com/kaupunginosat/vantaan-kaupunginosat/helsingin-pitaja…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_pit%C3%A4j%C3%A4n_kirkonkyl%C3%…
Ennen 1860-luvun kunnallislainsäädännön voimaantuloa hoiti paikallishallintoa ev.lut. kirkko, ja silloin muodostettujen kuntien alueet vastasivat pitkälti vanhoja seurakuntarajoja. Kunnassa toimineen seurakunnan nimessä "Helsingin pitäjä" (Helsinge socken) näyttää säilyneen pitempään kuin kunnan nimenä. Ehkäpä tämä selittää alkuperäisen kysyjän mainitsemaa eroa; kenties toisella kerralla kirjoitettiin seurakunnan ja toisella taas kunnan nimi.
Vantaan kaupungin julkaisema kirja "Helsingin maalaiskunnan historia", "Helsinge kommuns historia", alkaa juuri vuodesta 1865. Sitä vanhempia aikoja käsittelee teos "Helsingin pitäjän historia", "Helsinge sockens historia".