Kirjasto ei voi antaa lakineuvoja, joten kerron tässä sen verran että käy selväksi miksi kannattaa hakea lakiapua.
Jos "puolilso" on vainajan puoliso, niin ensin tehdään ositus, eli erotellaan lesken ja vainajan omaisuudet toisistaan. Se olisi kannattanut tehdä jo ennen omaisuuden myyntiä. Osituskirjan todistajiksi tarvitaan kaksi "luotettua miestä", joille on kriteerit laissa. Olisi kannattanut tehdä tämä jonkun lakimiehen tai ainakin lakia tuntevan henkilön avulla.
Sitten kun ositus on tehty ja jako on käsillä, siitä tehdään jakokirja, jossa viitatan osituskirjaan (tai perukirjaan, jos ositusta ei tarvittu) ja kerrotaan omaisuuden osista saadut myyntitulot ja miten ne jaetaan. Jakokirja, osituskirja ja perukirja toimitetaan nykyään verohallintoon säilöön (ennen jonnekin muualla, olisko ollut maistraatiin tms.). Sitten jaetaan rahat jakosopimuksen mukaisesti.
Ositukseen asti leski on yleensä se, joka pitää kirjaa kuolinpesän varoista, mutta osituksen jälkeen leski ei ole enää osakkaana kuolinpesässä, ellei leskellä ja vainajalla olllut avioehtoa ja jos vainaja ei tehnyt testamenttia, jonka perusteella leski saa jotain.
Jakokirjan yhteydessä laki ei mainitse luotettuja miehiä, mutta todistajat tarvitaan silti, sellaiset joilla ei ole saatavaa pesästä ja jotka eivät ole pesän osakkaiden läheisiä.
Kirjasto ei voi antaa lakineuvoja, joten kerron tässä sen verran että käy selväksi miksi kannattaa hakea lakiapua.
Jos "puolilso" on vainajan puoliso, niin ensin tehdään ositus, eli erotellaan lesken ja vainajan omaisuudet toisistaan. Se olisi kannattanut tehdä jo ennen omaisuuden myyntiä. Osituskirjan todistajiksi tarvitaan kaksi "luotettua miestä", joille on kriteerit laissa. Olisi kannattanut tehdä tämä jonkun lakimiehen tai ainakin lakia tuntevan henkilön avulla.
Sitten kun ositus on tehty ja jako on käsillä, siitä tehdään jakokirja, jossa viitatan osituskirjaan (tai perukirjaan, jos ositusta ei tarvittu) ja kerrotaan omaisuuden osista saadut myyntitulot ja miten ne jaetaan. Jakokirja, osituskirja ja perukirja toimitetaan nykyään verohallintoon säilöön (ennen jonnekin muualla, olisko ollut maistraatiin tms.). Sitten jaetaan rahat jakosopimuksen mukaisesti.
Ositukseen asti leski on yleensä se, joka pitää kirjaa kuolinpesän varoista, mutta osituksen jälkeen leski ei ole enää osakkaana kuolinpesässä, ellei leskellä ja vainajalla olllut avioehtoa ja jos vainaja ei tehnyt testamenttia, jonka perusteella leski saa jotain.
Jakokirjan yhteydessä laki ei mainitse luotettuja miehiä, mutta todistajat tarvitaan silti, sellaiset joilla ei ole saatavaa pesästä ja jotka eivät ole pesän osakkaiden läheisiä.