Asuimme 50 ja 60 luvulla Liisankadulla Helsingin keskustassa. Samassa talossa oli Kellariteatteri jossa näytteli kasa tulevia näyttelijäkuuluisuuksia, silloin nuoria ja me lapsukaisia. Mekin halusimme näytellä ja järjestimme pihapiirin yleisölle näytöksiä mm Prinsessa ruusunen ja myös runonäytöksiä ja yksi runo oli tämä Kukko ja kana. Vieläkin osasin sen ulkoa. Silloin piti lasten keksiä kaikkea kivaa kun ei ollut kännyköitä eikä oikein mitään, keväällä hyppynaru ja barbihyppeli, ja pojat brennasivat filmiä hyvin on monet meistä pärjänneet, meistä tullut pappeja, suurlähettiläitä, professoreja ja muidenkin ammattien edustajia. Piha kuhisi meitä suurten ikäpolvien lapsia.
(Ylläpitoon lähetetty kommentti).
Asuimme 50 ja 60 luvulla Liisankadulla Helsingin keskustassa. Samassa talossa oli Kellariteatteri jossa näytteli kasa tulevia näyttelijäkuuluisuuksia, silloin nuoria ja me lapsukaisia. Mekin halusimme näytellä ja järjestimme pihapiirin yleisölle näytöksiä mm Prinsessa ruusunen ja myös runonäytöksiä ja yksi runo oli tämä Kukko ja kana. Vieläkin osasin sen ulkoa. Silloin piti lasten keksiä kaikkea kivaa kun ei ollut kännyköitä eikä oikein mitään, keväällä hyppynaru ja barbihyppeli, ja pojat brennasivat filmiä hyvin on monet meistä pärjänneet, meistä tullut pappeja, suurlähettiläitä, professoreja ja muidenkin ammattien edustajia. Piha kuhisi meitä suurten ikäpolvien lapsia.
(Ylläpitoon lähetetty kommentti).