Sana "meiju" selitetään sekä Häkkisen etymologisessa sanakirjassa että sitä vanhemmassa Nykysuomen sanakirjassa (osa III, 1954): irralleen katkaistu nuori lehtipuu, varsinkin juhannuskoivu (murresana).
Suomen murteiden sanakirjasta ei ole vielä (2019) julkaistu m-alkuisia hakusanoja. Eri alueiden murteiden esittelyssä meiju 'juhannuskoivu' mainitaan mm. eräiden eteläpohjalaisten, hämäläisten, satakuntalaisten, varsinaissuomalaisten ja kymenlaaksolaisten murteiden sanana.
Kotus.fi-sivuilla on 20.6.2007 julkaistu kirjoitus, jossa meiju esitetään juhannuskoivun tai koivunoksan merkityksessä.
Sana "meiju" selitetään sekä Häkkisen etymologisessa sanakirjassa että sitä vanhemmassa Nykysuomen sanakirjassa (osa III, 1954): irralleen katkaistu nuori lehtipuu, varsinkin juhannuskoivu (murresana).
Suomen murteiden sanakirjasta ei ole vielä (2019) julkaistu m-alkuisia hakusanoja. Eri alueiden murteiden esittelyssä meiju 'juhannuskoivu' mainitaan mm. eräiden eteläpohjalaisten, hämäläisten, satakuntalaisten, varsinaissuomalaisten ja kymenlaaksolaisten murteiden sanana.
Kotus.fi-sivuilla on 20.6.2007 julkaistu kirjoitus, jossa meiju esitetään juhannuskoivun tai koivunoksan merkityksessä.