Kuten niin usein, Kansalliskirjaston ei-avoimista digitoiduista lehdistä löytyy jotain. Haulla Molotov ja Mongolia löytyy vuosilta 1957–60 yli sata hakutulosta, mutta tässä niiden kärkipäätä:
IS 31.8.1957 ja HS 1.9.1957, uutisia Molotovin siirrosta Mongoliaan sekä länsimaisten Neuvostoliitto-asiantuntijoiden arveluista koskien sitä, mistä asiassa on kyse.
HS 19.9.1957, suomennettu brittiläisen The Times -lehden artikkeli Mongolian pääkaupungista Ulan Batorista Molotov-tulokulmalla.
Uusi Suomi 28.11.1957, brittiläisen journalistin ja poliitikon Desmond Donnellyn matkakertomus Mongoliasta, jonka lopuksi hän yrittää saada Molotovilta haastattelua mutta tulee torjutuksi.
Suomen Kuvalehti 35/1958 (30.8.1958), Molotovin haastattelu asemapaikallaan Mongoliassa, tekijänä tanskalainen Jørgen Bitsch.
IS 14.10.1958, uutinen jonka mukaan Molotovia ei väitetysti ollut nähty julkisuudessa sitten heinäkuun.
Uusi Suomi 19.10.1958, brittiläistä Daily Mail -lehteä referoiden Kiinan Maon väitetään kirjelmöineen Neuvostoliiton Hruštšoville Molotovin palauttamiseksi takaisin johtopaikoille.
IS 24.10.1958, uutinen jonka mukaan Molotov on nyt nähty Moskovassa sen jälkeen kun hänen oli huhuttu jopa kuolleen.
HS 11.2.1959: "Molotovia ei nimitetä lähettilääksi Haagiin. Syynä Hollannin lehdistön reaktio".
HS 24.8.1960, United Pressin uutinen Molotovin nimityksestä Neuvostoliiton edustajaksi atomienergiajärjestö IAEA:han Wieniin.
HS 25.8.1960, Lontoon-kirjeenvaihtajan artikkeli "Molotovin siirtoon syynä kiista NL:n ja Kiinan välillä. Lontoon lehdistön arveluja".
HS 29.8.1960, alakerta-artikkeli Molotovin elämänvaiheista pääkirjoitussivulla, jonka pääkirjoitus käsittelee Neuvostoliiton ja Kiinan välien viilenemistä ja sivuaa myös Molotovin suurlähettiläskautta.
Huomiota kiinnittävät kirjoittelussa a) brittiläisten ja yhdysvaltalaisten lähteiden suuri osuus (esim. HS ja IS uutisoivat lähes kokonaan yhdysvaltalaisen United Press -uutistoimiston tarjonnan kautta); b) se, miten voimakkaasti Molotovin suurlähettiläskautta tulkittiin Neuvostoliiton ja Kiinan suhteiden ylä- ja alamäkien kautta ja Mongolian epäitsenäistä roolia pelkkänä toissijaisena puskurivaltiona näiden kahden välissä korostettiin.
Mongoliassa tavoittamattomissa olevat lähteet tuskin ovat venäjänkielisiä, koska (yhtä yleisesti kuin Suomessa suomea) siellä puhutaan mongolin kieltä, joka myös on maan ainoa virallinen kieli.
Kuten niin usein, Kansalliskirjaston ei-avoimista digitoiduista lehdistä löytyy jotain. Haulla Molotov ja Mongolia löytyy vuosilta 1957–60 yli sata hakutulosta, mutta tässä niiden kärkipäätä:
IS 31.8.1957 ja HS 1.9.1957, uutisia Molotovin siirrosta Mongoliaan sekä länsimaisten Neuvostoliitto-asiantuntijoiden arveluista koskien sitä, mistä asiassa on kyse.
HS 19.9.1957, suomennettu brittiläisen The Times -lehden artikkeli Mongolian pääkaupungista Ulan Batorista Molotov-tulokulmalla.
Uusi Suomi 28.11.1957, brittiläisen journalistin ja poliitikon Desmond Donnellyn matkakertomus Mongoliasta, jonka lopuksi hän yrittää saada Molotovilta haastattelua mutta tulee torjutuksi.
Suomen Kuvalehti 35/1958 (30.8.1958), Molotovin haastattelu asemapaikallaan Mongoliassa, tekijänä tanskalainen Jørgen Bitsch.
IS 14.10.1958, uutinen jonka mukaan Molotovia ei väitetysti ollut nähty julkisuudessa sitten heinäkuun.
Uusi Suomi 19.10.1958, brittiläistä Daily Mail -lehteä referoiden Kiinan Maon väitetään kirjelmöineen Neuvostoliiton Hruštšoville Molotovin palauttamiseksi takaisin johtopaikoille.
IS 24.10.1958, uutinen jonka mukaan Molotov on nyt nähty Moskovassa sen jälkeen kun hänen oli huhuttu jopa kuolleen.
HS 11.2.1959: "Molotovia ei nimitetä lähettilääksi Haagiin. Syynä Hollannin lehdistön reaktio".
HS 24.8.1960, United Pressin uutinen Molotovin nimityksestä Neuvostoliiton edustajaksi atomienergiajärjestö IAEA:han Wieniin.
HS 25.8.1960, Lontoon-kirjeenvaihtajan artikkeli "Molotovin siirtoon syynä kiista NL:n ja Kiinan välillä. Lontoon lehdistön arveluja".
HS 29.8.1960, alakerta-artikkeli Molotovin elämänvaiheista pääkirjoitussivulla, jonka pääkirjoitus käsittelee Neuvostoliiton ja Kiinan välien viilenemistä ja sivuaa myös Molotovin suurlähettiläskautta.
Huomiota kiinnittävät kirjoittelussa a) brittiläisten ja yhdysvaltalaisten lähteiden suuri osuus (esim. HS ja IS uutisoivat lähes kokonaan yhdysvaltalaisen United Press -uutistoimiston tarjonnan kautta); b) se, miten voimakkaasti Molotovin suurlähettiläskautta tulkittiin Neuvostoliiton ja Kiinan suhteiden ylä- ja alamäkien kautta ja Mongolian epäitsenäistä roolia pelkkänä toissijaisena puskurivaltiona näiden kahden välissä korostettiin.
Mongoliassa tavoittamattomissa olevat lähteet tuskin ovat venäjänkielisiä, koska (yhtä yleisesti kuin Suomessa suomea) siellä puhutaan mongolin kieltä, joka myös on maan ainoa virallinen kieli.