Kaikesta päätellen tämä on liittynyt koulun valtavan suureen, alkuperäisen mitoituksen ylittäneeseen oppilasmäärään, joka puolestaan johtui alueen asukasluvun nopeasta äskettäisestä kasvusta ja uusien muuttajien lapsiperhepainotteisuudesta.
Lukuvuoden 1964–65 alkaessa Helsingin Sanomat (2.9.1964) ja Uusi Suomi (18.8.1964) tekivät kumpikin ison jutun tilanteesta Porolahden koulussa, joka oli oppilasmäärältään tuolla hetkellä koko Suomen suurin. Kuvista näkyy, että koulun pihalla Roihuvuoren kirjaston vieressä oli tuolloin kaksi tilapäistä parakkimaista rakennusta, joihin koulun toiminnasta oli ollut pakko siirtää osa. Koulua myös jouduttiin käymään kahdessa vuorossa, toiset aamuisin ja toiset illemmalla. Nykyinen Roihuvuoren ala-asteen koulu valmistui vasta 1967, minkä lisäksi oppilaita oli Porolahden koulussa myös muualta lähistön tuolloin kouluttomilta alueilta, mm. Laajasalon suunnalta.
Kaikesta päätellen tämä on liittynyt koulun valtavan suureen, alkuperäisen mitoituksen ylittäneeseen oppilasmäärään, joka puolestaan johtui alueen asukasluvun nopeasta äskettäisestä kasvusta ja uusien muuttajien lapsiperhepainotteisuudesta.
Lukuvuoden 1964–65 alkaessa Helsingin Sanomat (2.9.1964) ja Uusi Suomi (18.8.1964) tekivät kumpikin ison jutun tilanteesta Porolahden koulussa, joka oli oppilasmäärältään tuolla hetkellä koko Suomen suurin. Kuvista näkyy, että koulun pihalla Roihuvuoren kirjaston vieressä oli tuolloin kaksi tilapäistä parakkimaista rakennusta, joihin koulun toiminnasta oli ollut pakko siirtää osa. Koulua myös jouduttiin käymään kahdessa vuorossa, toiset aamuisin ja toiset illemmalla. Nykyinen Roihuvuoren ala-asteen koulu valmistui vasta 1967, minkä lisäksi oppilaita oli Porolahden koulussa myös muualta lähistön tuolloin kouluttomilta alueilta, mm. Laajasalon suunnalta.