Poimintoja verkossa julkaistuista lehdistä (Insinöörilehti 2/2019, Turun Sanomat 27.11.2004):
Teleksiliikenne kasvoi Suomessa sotien jälkeen etenkin 1950-luvulta alkaen: liittymiä oli 1000 kpl vuonna 1963, 5000 kpl v. 1975 ja 8500 kpl v. 1985. Sen jälkeen telekopio- eli faksilaitteiden ja myöhemmin sähköpostin yleistyminen johtivat siihen, että kaukokirjoitinliikenne väheni; vuonna 2004 maassamme oli käyttäjiä enää 200, ja palvelu loppui vuonna 2005.
Pitkäaikaisin siviilihallinnon telex-asiakas oli Ilmatieteen laitos v. 1945 - 2005.
Tietotoimistot välittivät lehdille uutisia teleksillä, esimerkiksi Turun Sanomille vuodesta 1952 alkaen aina 1980-luvulle asti.
Palvelua ylläpitävä posti- ja lennätinlaitos piti pitkään kiinni kirjoitusasusta telex, vaikka jo Nykysuomen sanakirjassa (1959) oli suosituksena teleks ja Perussanakirjassa (1990) teleksi.
Poimintoja verkossa julkaistuista lehdistä (Insinöörilehti 2/2019, Turun Sanomat 27.11.2004):
Teleksiliikenne kasvoi Suomessa sotien jälkeen etenkin 1950-luvulta alkaen: liittymiä oli 1000 kpl vuonna 1963, 5000 kpl v. 1975 ja 8500 kpl v. 1985. Sen jälkeen telekopio- eli faksilaitteiden ja myöhemmin sähköpostin yleistyminen johtivat siihen, että kaukokirjoitinliikenne väheni; vuonna 2004 maassamme oli käyttäjiä enää 200, ja palvelu loppui vuonna 2005.
Pitkäaikaisin siviilihallinnon telex-asiakas oli Ilmatieteen laitos v. 1945 - 2005.
Tietotoimistot välittivät lehdille uutisia teleksillä, esimerkiksi Turun Sanomille vuodesta 1952 alkaen aina 1980-luvulle asti.
Palvelua ylläpitävä posti- ja lennätinlaitos piti pitkään kiinni kirjoitusasusta telex, vaikka jo Nykysuomen sanakirjassa (1959) oli suosituksena teleks ja Perussanakirjassa (1990) teleksi.