Suomea äidinkielenä oppineen ja opiskelleen on helppo huomata, että laittamattomasti-sana on johdettu verbistä "laittaa". Mistä verbi on tullut, ei ole aivan yksinkertaista, mutta sen käytön historiasta on runsaasti tietoja verkossakin. Johtavatko jäljet muinaisyläsaksan kieleen?
Kielitoimiston sanakirjan verkkoversio (2022) mainitsee myös laittaa-sanan vanhan, harvinaiseksi käyneen merkityksen "moittia, soimata, nuhdella", esimerkkinä sananlasku "Yrittänyttä ei laiteta". Laittamaton on siten sellaista, mikä ei anna aihetta moittimiseen tai nuhtelemiseen.
Nykysuomen sanakirjassa (1954) oli laittaa-verbin kakkosmerkityksenä sama "moittia, soimata, nuhdella". Esimerkkilauseissa on tuon sananlaskun lisäksi mm. sitaatti vanhasta raamatunkäännöksestä: "- - eivät he taitaneet hänen puhettansa kansan edessä laittaa". Siis Luukas 20:26, joka kuuluu uudemmassa: Niinpä he eivät kansan kuullen saaneet Jeesusta kiinni puheistaan.
NS:ssä on omana hakusananaan "laittamaton": moitteeton, nuhteeton, ja siitä johdetut sanat laittamattomasti ja laittamattomuus. Esimerkkilauseet ovat Kallaksen, Talvion ja Kiven teoksista. Lisäksi siellä on hakusana "laittaja", esim. sananlasku Hyvä kiitetyn mieli, paha laittajan [moittijan] kieli.
Vanhan kirjasuomen sanakirjassa on laittaa-sanan esittelyn kohdassa 6 runsaasti esimerkkejä sen käytöstä 1600 - 1700-luvun teksteissä, merkityksenä "moittia, nuhdella, paheksua, arvostella; olla hyväksymättä, tuomita; panetella, loukata, pilkata" https://kaino.kotus.fi/vks/?p=qs-article&vks_id=VKS_11fbd6de751c031095a…
Etymologinen sanakirja esittää sanan taustoja, siteeraten vanhaa teosta Suomen sanojen alkuperä (1992 - 2000): https://kaino.kotus.fi/ses/?p=article&etym_id=ETYM_47d6ad97f053f39fc4ce…
Verkkoversiossa on täydennys (2021):
Nyttemmin on esitetty, että kyseessä on kaksi eri verbiä, jolloin moittimista tarkoittava verbi on ehkä erillinen vanha germaaninen lainasana ja sen lähteenä sana, jota edustaa muinaisyläsaksan lahan ’moittia’.
Suomea äidinkielenä oppineen ja opiskelleen on helppo huomata, että laittamattomasti-sana on johdettu verbistä "laittaa". Mistä verbi on tullut, ei ole aivan yksinkertaista, mutta sen käytön historiasta on runsaasti tietoja verkossakin. Johtavatko jäljet muinaisyläsaksan kieleen?
Kielitoimiston sanakirjan verkkoversio (2022) mainitsee myös laittaa-sanan vanhan, harvinaiseksi käyneen merkityksen "moittia, soimata, nuhdella", esimerkkinä sananlasku "Yrittänyttä ei laiteta". Laittamaton on siten sellaista, mikä ei anna aihetta moittimiseen tai nuhtelemiseen.
Nykysuomen sanakirjassa (1954) oli laittaa-verbin kakkosmerkityksenä sama "moittia, soimata, nuhdella". Esimerkkilauseissa on tuon sananlaskun lisäksi mm. sitaatti vanhasta raamatunkäännöksestä: "- - eivät he taitaneet hänen puhettansa kansan edessä laittaa". Siis Luukas 20:26, joka kuuluu uudemmassa: Niinpä he eivät kansan kuullen saaneet Jeesusta kiinni puheistaan.
NS:ssä on omana hakusananaan "laittamaton": moitteeton, nuhteeton, ja siitä johdetut sanat laittamattomasti ja laittamattomuus. Esimerkkilauseet ovat Kallaksen, Talvion ja Kiven teoksista. Lisäksi siellä on hakusana "laittaja", esim. sananlasku Hyvä kiitetyn mieli, paha laittajan [moittijan] kieli.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/laittaa?searchMode=all
https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_3_L-N.pdf
https://www.raamattu.fi/raamattu/UT2020/LUK.20
Vanhan kirjasuomen sanakirjassa on laittaa-sanan esittelyn kohdassa 6 runsaasti esimerkkejä sen käytöstä 1600 - 1700-luvun teksteissä, merkityksenä "moittia, nuhdella, paheksua, arvostella; olla hyväksymättä, tuomita; panetella, loukata, pilkata"
https://kaino.kotus.fi/vks/?p=qs-article&vks_id=VKS_11fbd6de751c031095a…
Etymologinen sanakirja esittää sanan taustoja, siteeraten vanhaa teosta Suomen sanojen alkuperä (1992 - 2000):
https://kaino.kotus.fi/ses/?p=article&etym_id=ETYM_47d6ad97f053f39fc4ce…
Verkkoversiossa on täydennys (2021):
Nyttemmin on esitetty, että kyseessä on kaksi eri verbiä, jolloin moittimista tarkoittava verbi on ehkä erillinen vanha germaaninen lainasana ja sen lähteenä sana, jota edustaa muinaisyläsaksan lahan ’moittia’.