Ote tasavallan presidentin Tarja Halosen puheesta valtiopäivien avajaisissa vuonna 2012:
"Perustuslain mukaan tasavallan presidentti ryhtyy toimeensa valitsemista seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, eli helmikuun alusta tai maaliskuun alusta. Vuonna 2010 vaalilakia muutettiin ja presidentinvaalin ensimmäisen kierroksen ajankohtaa tammikuussa myöhennettiin viikolla. Jos vaali ratkeaa jo ensimmäisellä kierroksella, vaalin ja presidentin toimikauden alun väli saattaa jäädä lyhimmillään muutaman päivän mittaiseksi jopa niin, että toimikausi alkaisi vaalin tuloksen vahvistamista seuraavana päivänä. Tämä mahdollisuus on edessä jo sekä vuosina 2018 että 2024.
Tällainen tilanne on hankala monella tavoin. Ensinnäkin se on hankala kaikkien ehdokkaiden kannalta ja jossain määrin mahdollisesti poislähtevän presidentin ja hänen mukanaan vaihtuvien virkamiesten kannalta. Mutta näitäkin enemmän siirtopäivän epävarmuus voi olla vaikea Suomelle ympäröivän maailman ja sitä kautta tulevien ratkaistavien asioiden kannalta. Mielestäni olisikin nyt ajoissa aihetta pohtia, voitaisiinko uuden presidentin virkaanastumispäiväksi vahvistaa maaliskuun ensimmäinen päivä, tuli hän sitten valituksi ensimmäisellä tai toisella kierroksella."
Niinpä, toimikausi voisi olla siis "säännönmukaisesti epäsäännöllinen": kuudesta vuodesta ja yhdestä kuukaudesta viiteen vuoteen ja yhteentoista kuukauteen (6 v 1 kk <> 5 v 11 kk).
Eikä vain voisi, sillä Sauli Niinistön ensimmäinen toimikausi oli 1.3.2012 - 1.2.2018 eli 5 v 11 kk, mutta toinen 1.2.2018 - 1.3.2024 eli 6 v 1 kk. Yhteensä silti 12 vuotta, mutta joskus voivat kyseessä olla eri henkilöidenkin kaudet. Koska siis presidentti Halosen esiin tuoma ongelma korjataan?
Ote tasavallan presidentin Tarja Halosen puheesta valtiopäivien avajaisissa vuonna 2012:
"Perustuslain mukaan tasavallan presidentti ryhtyy toimeensa valitsemista seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, eli helmikuun alusta tai maaliskuun alusta. Vuonna 2010 vaalilakia muutettiin ja presidentinvaalin ensimmäisen kierroksen ajankohtaa tammikuussa myöhennettiin viikolla. Jos vaali ratkeaa jo ensimmäisellä kierroksella, vaalin ja presidentin toimikauden alun väli saattaa jäädä lyhimmillään muutaman päivän mittaiseksi jopa niin, että toimikausi alkaisi vaalin tuloksen vahvistamista seuraavana päivänä. Tämä mahdollisuus on edessä jo sekä vuosina 2018 että 2024.
Tällainen tilanne on hankala monella tavoin. Ensinnäkin se on hankala kaikkien ehdokkaiden kannalta ja jossain määrin mahdollisesti poislähtevän presidentin ja hänen mukanaan vaihtuvien virkamiesten kannalta. Mutta näitäkin enemmän siirtopäivän epävarmuus voi olla vaikea Suomelle ympäröivän maailman ja sitä kautta tulevien ratkaistavien asioiden kannalta. Mielestäni olisikin nyt ajoissa aihetta pohtia, voitaisiinko uuden presidentin virkaanastumispäiväksi vahvistaa maaliskuun ensimmäinen päivä, tuli hän sitten valituksi ensimmäisellä tai toisella kierroksella."
Niinpä, toimikausi voisi olla siis "säännönmukaisesti epäsäännöllinen": kuudesta vuodesta ja yhdestä kuukaudesta viiteen vuoteen ja yhteentoista kuukauteen (6 v 1 kk <> 5 v 11 kk).
Eikä vain voisi, sillä Sauli Niinistön ensimmäinen toimikausi oli 1.3.2012 - 1.2.2018 eli 5 v 11 kk, mutta toinen 1.2.2018 - 1.3.2024 eli 6 v 1 kk. Yhteensä silti 12 vuotta, mutta joskus voivat kyseessä olla eri henkilöidenkin kaudet. Koska siis presidentti Halosen esiin tuoma ongelma korjataan?