Vaikuttaisi siltä, että ennen tuota 1970-luvun tutkinnonuudistusta kieltenopetus (muille kuin filologian opiskelijoille) oli yliopistoissa yleisemminkin paljon vähäisempää kuin nykyään, eikä ruotsin opintoja vaadittu valmistumiseen. Erilliset kielikeskukset perustettiin yliopistoihin vasta tutkinnonuudistuksen yhteydessä.
Kun muistetaan, kuinka vielä 1930-luvulla oli taisteltu siitä, saako Helsingin yliopistossa ylipäänsä edes antaa opetusta ruotsiksi (ks. https://sananvapauteen.fi/artikkeli/91 ), niin vaikuttaa selvältä, ettei mitään ruotsin osaamisvaatimusta ole voinut ainakaan siinä vaiheessa olla. Tutkinnonuudistusta koskevassa lehtikirjoittelussa siitä puhutaan uutena asiana. Esimerkiksi Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun kielikeskuksen johtaja Ola Berggren kirjoitti asiasta näin (Uusi Suomi 23.2.1978): "Suomen yliopisto- ja korkeakouluopetuksessa aletaan vihdoinkin kantaa huolta siitä suullisesta ja kirjallisesta kielitaidosta, jota jokainen akateemisen loppututkinnon suorittanut yhä enenevässä määrin työssään tarvitsee. – – Korkeakoulujen tutkinnonuudistuksen yksi tavoite on antaa tuleville opiskelijapolville sellainen toisen kotimaisen kielen ja ainakin yhden vieraan kielen taito, jota opiskelussa ja ammatin harjoittamisessa tarvitaan."
Vaikuttaisi siltä, että ennen tuota 1970-luvun tutkinnonuudistusta kieltenopetus (muille kuin filologian opiskelijoille) oli yliopistoissa yleisemminkin paljon vähäisempää kuin nykyään, eikä ruotsin opintoja vaadittu valmistumiseen. Erilliset kielikeskukset perustettiin yliopistoihin vasta tutkinnonuudistuksen yhteydessä.
Kun muistetaan, kuinka vielä 1930-luvulla oli taisteltu siitä, saako Helsingin yliopistossa ylipäänsä edes antaa opetusta ruotsiksi (ks. https://sananvapauteen.fi/artikkeli/91 ), niin vaikuttaa selvältä, ettei mitään ruotsin osaamisvaatimusta ole voinut ainakaan siinä vaiheessa olla. Tutkinnonuudistusta koskevassa lehtikirjoittelussa siitä puhutaan uutena asiana. Esimerkiksi Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun kielikeskuksen johtaja Ola Berggren kirjoitti asiasta näin (Uusi Suomi 23.2.1978): "Suomen yliopisto- ja korkeakouluopetuksessa aletaan vihdoinkin kantaa huolta siitä suullisesta ja kirjallisesta kielitaidosta, jota jokainen akateemisen loppututkinnon suorittanut yhä enenevässä määrin työssään tarvitsee. – – Korkeakoulujen tutkinnonuudistuksen yksi tavoite on antaa tuleville opiskelijapolville sellainen toisen kotimaisen kielen ja ainakin yhden vieraan kielen taito, jota opiskelussa ja ammatin harjoittamisessa tarvitaan."