Nykyisen kaltainen kielitaitomääräys tuli käyttöön osana ns. korkeakoulujen yleistä tutkinnonuudistusta, joka toteutettiin asteittain vuosina 1974–79, ensimmäisenä Jyväskylän yliopistossa. Tutkinnonuudistukseen liittyneet asetukset olivat tutkintokohtaisia, mutta vaadittava "sellainen suomen ja ruotsin kielen taito, joka vastaa valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (149/22) nojalla kaksikielisellä virka-alueella toimivalta korkeakoulututkinnon suorittaneelta valtion virkamieheltä vaadittavaa kielitaitoa", toistui asetuksesta toiseen samanlaisena.
Tutkinnonuudistuksen pohjana oli valtioneuvoston 19.12.1974 tekemä periaatepäätös korkeakoulujen perustutkintojen kehittämisessä sovellettavista periaatteista. Sitä ei kuitenkaan löydy verkosta, joten jää epäselväksi, mitä siinä tarkalleen sanottiin kielitaitovaatimuksista. Päätös näyttää sisältyvän teokseen Uudistuva korkeakoulu (toim. Pertti Kettunen ja Pekka Kilpi, Gummerus 1980), mutta sitä ei ole nyt tässä käsillä.
Nykyisen kaltainen kielitaitomääräys tuli käyttöön osana ns. korkeakoulujen yleistä tutkinnonuudistusta, joka toteutettiin asteittain vuosina 1974–79, ensimmäisenä Jyväskylän yliopistossa. Tutkinnonuudistukseen liittyneet asetukset olivat tutkintokohtaisia, mutta vaadittava "sellainen suomen ja ruotsin kielen taito, joka vastaa valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (149/22) nojalla kaksikielisellä virka-alueella toimivalta korkeakoulututkinnon suorittaneelta valtion virkamieheltä vaadittavaa kielitaitoa", toistui asetuksesta toiseen samanlaisena.
Tutkinnonuudistuksen pohjana oli valtioneuvoston 19.12.1974 tekemä periaatepäätös korkeakoulujen perustutkintojen kehittämisessä sovellettavista periaatteista. Sitä ei kuitenkaan löydy verkosta, joten jää epäselväksi, mitä siinä tarkalleen sanottiin kielitaitovaatimuksista. Päätös näyttää sisältyvän teokseen Uudistuva korkeakoulu (toim. Pertti Kettunen ja Pekka Kilpi, Gummerus 1980), mutta sitä ei ole nyt tässä käsillä.