Kuten Kansalliskirjaston digitoimat lehdet osoittavat, aikoinaan sana "odontologi" on ollut käytössä jopa täysin arkisessa sanomalehtikielessä:
"Tri Äyräpää, Suomen ensimäinen odontologi ja kotimaansa hammaslääkärien johtaja - -." (Päivälehti 19.11.1898)
"- - tänään saavat odontologit personallisen puhevallan muiden lääkärien joukossa." (Päivälehti 9.7.1902)
"- - innostunut odontologi, joka tekee kaiken woitawansa tieteensä edistämiseksi." (Uusi Suometar 12.4.1912)
"Päättyneessä kongressissa on ollut mukana moniaita maailman etewimpiä odontologeja." (Helsingin Sanomat 1.9.1912)
"Tänne saapuneen tiedon mukaan on Berliinissä kuollut odontologi, professori Gösta Hahl." (Uusi Suomi 25.11.1920)
"Wuosikokouksessa esitelmöi suomalaisia, saksalaisia ja amerikalaisia odontologeja, - -." (Helsingin Sanomat 12.9.1921)
"Tämän jälkeen esitti puheenjohtaja Tanskasta juuri saapuneen sähkösanoman seuran kunniajäsenen, tunnetun odontologin, prof. Carl Christensenin kuolemasta." (Uusi Suomi 9.12.1921)
Ja niin edelleen, ja niin edelleen, ja niin edelleen.
Vähitellen ilmaisut "hammaslääkäri", "hammaslääketieteen tutkija" jne. ovat enimmäkseen syrjäyttäneet sanan. Mutta mikään "tieteellisiin julkaisuihin, joissa käytetään muka-suomea" rajoittunut sana kyseessä ei ole koskaan ollut. Lehdet osoittavat päinvastoin kiistatta, että se on jo alun perin suomen kieleen käyttöön tullessaan ollut yleiskielen sana, jota on toistuvasti käytetty kaikelle kansalle suunnatuissa laajalevikkisissä sanomalehdissä olettaen, että lukijat tietävät, mitä se tarkoittaa.
Kuten Kansalliskirjaston digitoimat lehdet osoittavat, aikoinaan sana "odontologi" on ollut käytössä jopa täysin arkisessa sanomalehtikielessä:
"Tri Äyräpää, Suomen ensimäinen odontologi ja kotimaansa hammaslääkärien johtaja - -." (Päivälehti 19.11.1898)
"- - tänään saavat odontologit personallisen puhevallan muiden lääkärien joukossa." (Päivälehti 9.7.1902)
"- - innostunut odontologi, joka tekee kaiken woitawansa tieteensä edistämiseksi." (Uusi Suometar 12.4.1912)
"Päättyneessä kongressissa on ollut mukana moniaita maailman etewimpiä odontologeja." (Helsingin Sanomat 1.9.1912)
"Tänne saapuneen tiedon mukaan on Berliinissä kuollut odontologi, professori Gösta Hahl." (Uusi Suomi 25.11.1920)
"Wuosikokouksessa esitelmöi suomalaisia, saksalaisia ja amerikalaisia odontologeja, - -." (Helsingin Sanomat 12.9.1921)
"Tämän jälkeen esitti puheenjohtaja Tanskasta juuri saapuneen sähkösanoman seuran kunniajäsenen, tunnetun odontologin, prof. Carl Christensenin kuolemasta." (Uusi Suomi 9.12.1921)
Ja niin edelleen, ja niin edelleen, ja niin edelleen.
Vähitellen ilmaisut "hammaslääkäri", "hammaslääketieteen tutkija" jne. ovat enimmäkseen syrjäyttäneet sanan. Mutta mikään "tieteellisiin julkaisuihin, joissa käytetään muka-suomea" rajoittunut sana kyseessä ei ole koskaan ollut. Lehdet osoittavat päinvastoin kiistatta, että se on jo alun perin suomen kieleen käyttöön tullessaan ollut yleiskielen sana, jota on toistuvasti käytetty kaikelle kansalle suunnatuissa laajalevikkisissä sanomalehdissä olettaen, että lukijat tietävät, mitä se tarkoittaa.