Helsingin Johanneksenkirkon alttaritaulun esittelystä: "Vuonna 1891 pidetyssä alttaritaulukilpailussa Albert Edelfelt voitti sekä ensimmäisen että toisen palkinnon. Edelfelt suhtautui kuitenkin varauksellisesti arkkitehdin taululle varaamaan rajattuun tilaan. Ristiriitaiset näkemykset johtivat hankkeen keskeytymiseen. Kesti neljä vuosikymmentä ennen kuin Eero Järnefeltin teos ”Taivaallinen ilmestys” saatiin paikoilleen."
Edelfeltin maalaus valmistui siis 1894. Vaasan kirkossa oli rakennuksen valmistumisesta saakka (1862) ollut R.W. Ekmanin maalaama alttaritaulu. Se siirrettiin hiukan sivummalle Edelfeltin teoksen rinnalle ja sen pariksi toiselle puolelle hankittiin toinen uusi teos Louis Sparrelta. "Paimenten kumarrus" oli ennen Vaasaan kuljettamista yleisön nähtävänä yliopiston juhlasalissa viikon ajan maalis-huhtikuun vaihteessa 1894.
Julkaistuissa Edelfeltin kirjeissä on sellainenkin maininta, että hän oli lähdössä Vaasaan "i norra Finland" näkemään miten hänen teoksensa on saatu siellä paikoilleen.
Helsingin Johanneksenkirkon alttaritaulun esittelystä: "Vuonna 1891 pidetyssä alttaritaulukilpailussa Albert Edelfelt voitti sekä ensimmäisen että toisen palkinnon. Edelfelt suhtautui kuitenkin varauksellisesti arkkitehdin taululle varaamaan rajattuun tilaan. Ristiriitaiset näkemykset johtivat hankkeen keskeytymiseen. Kesti neljä vuosikymmentä ennen kuin Eero Järnefeltin teos ”Taivaallinen ilmestys” saatiin paikoilleen."
Edelfeltin maalaus valmistui siis 1894. Vaasan kirkossa oli rakennuksen valmistumisesta saakka (1862) ollut R.W. Ekmanin maalaama alttaritaulu. Se siirrettiin hiukan sivummalle Edelfeltin teoksen rinnalle ja sen pariksi toiselle puolelle hankittiin toinen uusi teos Louis Sparrelta. "Paimenten kumarrus" oli ennen Vaasaan kuljettamista yleisön nähtävänä yliopiston juhlasalissa viikon ajan maalis-huhtikuun vaihteessa 1894.
Julkaistuissa Edelfeltin kirjeissä on sellainenkin maininta, että hän oli lähdössä Vaasaan "i norra Finland" näkemään miten hänen teoksensa on saatu siellä paikoilleen.