Kansalaiskoulujärjestelmä sai alkunsa vuonna 1958. Kansalaiskoulu oli yleensä 2-vuotinen ja sinne suunnattiin opiskelemaan kansakoulun jälkeen.
Järjestelmän toteutuminen otti aikansa. Isosisko kavereineen edusti suurten ikäluokkien huippuvuosia. He kävivät kylän 7-vuotista kansakoulua. Kahdeksantena kouluvuonna he, yhdessä naapurikoulujen ikätovereiden kanssa, menivät "jatkokursseille" kansalaiskouluun: muutama viikko syyslukukaudella ja muutama kevätpuolella. Kielitunteja ei ollut. Kansalaiskoulu piteni kurssimuotoisesta kokonaisen lukuvuoden mittaiseksi vuonna 1963. Vasta vuodesta 1964 alkaen kansakoulu oli 6-vuotinen ja kansalaiskoulu 2-vuotinen.
Täysmittainen kansalaiskoulu jäi lyhytaikaiseksi oppilaitosmuodoksi, koska peruskoulu-uudistus teki tuloaan: kokeilut käynnistyivät useissa kunnissa jo ennen kuin järjestelmällinen siirtyminen uuteen koulumuotoon alkoi syksyllä 1972. Siihen mennessä olivat kansalaiskoululaisetkin päässeet kielenopetuksen piiriin.
Kansalaiskoulujärjestelmä sai alkunsa vuonna 1958. Kansalaiskoulu oli yleensä 2-vuotinen ja sinne suunnattiin opiskelemaan kansakoulun jälkeen.
Järjestelmän toteutuminen otti aikansa. Isosisko kavereineen edusti suurten ikäluokkien huippuvuosia. He kävivät kylän 7-vuotista kansakoulua. Kahdeksantena kouluvuonna he, yhdessä naapurikoulujen ikätovereiden kanssa, menivät "jatkokursseille" kansalaiskouluun: muutama viikko syyslukukaudella ja muutama kevätpuolella. Kielitunteja ei ollut. Kansalaiskoulu piteni kurssimuotoisesta kokonaisen lukuvuoden mittaiseksi vuonna 1963. Vasta vuodesta 1964 alkaen kansakoulu oli 6-vuotinen ja kansalaiskoulu 2-vuotinen.
Täysmittainen kansalaiskoulu jäi lyhytaikaiseksi oppilaitosmuodoksi, koska peruskoulu-uudistus teki tuloaan: kokeilut käynnistyivät useissa kunnissa jo ennen kuin järjestelmällinen siirtyminen uuteen koulumuotoon alkoi syksyllä 1972. Siihen mennessä olivat kansalaiskoululaisetkin päässeet kielenopetuksen piiriin.