Suomessa on voimassa Suomen tekijänoikeuslaki, ja sen (1 §) mukaan tekijänoikeuden saaminen vaatii yksinomaan ja ainoastaan teoksen luomista, ei sen julkaisemista, rekisteröimistä tms. Vastauksessa oleva viittaus runon erillisestä "suojaamisesta tekijänoikeudella" ja sen jäämisestä tapahtumatta liittyy Yhdysvaltain vanhaan, ennen vuotta 1978 voimassa olleeseen tekijänoikeuslakiin, jolla ei ole Suomen kannalta mitään merkitystä.
Suomen tekijänoikeuslain (43 §) mukaan kirjallisen teoksen tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta tekijän kuolinvuodesta. Koska sekä Mary Elizabeth Frye (1905-2004) että runon tekijäksi myös usein väitetty Clare Harner Lyon (1909-1977) ovat molemmat kuolleet paljon myöhemmin kuin vuonna 1951, runon tekijänoikeus kyllä on Suomessa voimassa lähes varmasti vielä pitkään.
Kokonaan eri asia on sitten, että koska runo on maailmalla laajalle levinnyt useillakin eri tekijätiedoilla ja välillä kokonaan nimettömänäkin, eikä sen tekijyydestä ole täyttä varmuutta, on luultavasti hyvin epätodennäköistä, että runon oikeudenomistajaksi kukaan ilmoittautuu ruveten vaatimaan oikeuksiaan, jos runoa Suomessa käyttää jossakin yhteydessä.
Myös kysymyksessä lainatulla suomennoksella runosta on varmasti tekijänoikeus, mutta tiedossani ei ole, kuka suomentaja on. Kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanasto mahdollisesti pystyy selvittämään asiaa.
Suomessa on voimassa Suomen tekijänoikeuslaki, ja sen (1 §) mukaan tekijänoikeuden saaminen vaatii yksinomaan ja ainoastaan teoksen luomista, ei sen julkaisemista, rekisteröimistä tms. Vastauksessa oleva viittaus runon erillisestä "suojaamisesta tekijänoikeudella" ja sen jäämisestä tapahtumatta liittyy Yhdysvaltain vanhaan, ennen vuotta 1978 voimassa olleeseen tekijänoikeuslakiin, jolla ei ole Suomen kannalta mitään merkitystä.
Suomen tekijänoikeuslain (43 §) mukaan kirjallisen teoksen tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta tekijän kuolinvuodesta. Koska sekä Mary Elizabeth Frye (1905-2004) että runon tekijäksi myös usein väitetty Clare Harner Lyon (1909-1977) ovat molemmat kuolleet paljon myöhemmin kuin vuonna 1951, runon tekijänoikeus kyllä on Suomessa voimassa lähes varmasti vielä pitkään.
Kokonaan eri asia on sitten, että koska runo on maailmalla laajalle levinnyt useillakin eri tekijätiedoilla ja välillä kokonaan nimettömänäkin, eikä sen tekijyydestä ole täyttä varmuutta, on luultavasti hyvin epätodennäköistä, että runon oikeudenomistajaksi kukaan ilmoittautuu ruveten vaatimaan oikeuksiaan, jos runoa Suomessa käyttää jossakin yhteydessä.
Myös kysymyksessä lainatulla suomennoksella runosta on varmasti tekijänoikeus, mutta tiedossani ei ole, kuka suomentaja on. Kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanasto mahdollisesti pystyy selvittämään asiaa.
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
https://www.sanasto.fi/