Ajatella, olenko ollut tähän asti vallan hakoteillä, kun olen aina pitänyt nimen alkuperänä ruotsinkielistä Pohjanmaata, juurena paikkaa Snickars, eli paikkaa, jossa on asunut puuseppä. Hiskistä vanhimmat Snicker-nimiset tiedot löytyvät 1750- ja 60-luvuilta Paltamosta, Kajaanista jne. Nimi vaikuttaisi kuitenkin tässä muodossa perustuvan jonkun kantaisän liikanimeen - mutta olisiko Kainuussa ollut ruotsinkielistä väestöä sellaisia keksimään? Tuskinpa. Pappi yms. ovat tietenkin käyttäneet ruotsin kieltä, mutta olisiko pappi ruvennut käyttämään seurakuntalaisistaan nimeä, joka ei tuntuisi taipuvan alueen asukkaiden suuhun. Entistäkin mielenkiintoisemmaksi asian tekee se, että Salsteen mukaan Kainuun alueella on ollut paikannimi Nikkari, ja syntymäpaikka nimen Snickeri kantajilla 1800-luvulla. Jos siellä on asunut aivan suomenkielinen puutöiden taitaja, ovatko papit olleet ehkä taitamattomia nimen kirjoittamisessa kirkonkirjoihin, ja sen lausumisessa ruotsiksi...? Onnea jatkotutkimuksille, Jari.
Ajatella, olenko ollut tähän asti vallan hakoteillä, kun olen aina pitänyt nimen alkuperänä ruotsinkielistä Pohjanmaata, juurena paikkaa Snickars, eli paikkaa, jossa on asunut puuseppä. Hiskistä vanhimmat Snicker-nimiset tiedot löytyvät 1750- ja 60-luvuilta Paltamosta, Kajaanista jne. Nimi vaikuttaisi kuitenkin tässä muodossa perustuvan jonkun kantaisän liikanimeen - mutta olisiko Kainuussa ollut ruotsinkielistä väestöä sellaisia keksimään? Tuskinpa. Pappi yms. ovat tietenkin käyttäneet ruotsin kieltä, mutta olisiko pappi ruvennut käyttämään seurakuntalaisistaan nimeä, joka ei tuntuisi taipuvan alueen asukkaiden suuhun. Entistäkin mielenkiintoisemmaksi asian tekee se, että Salsteen mukaan Kainuun alueella on ollut paikannimi Nikkari, ja syntymäpaikka nimen Snickeri kantajilla 1800-luvulla. Jos siellä on asunut aivan suomenkielinen puutöiden taitaja, ovatko papit olleet ehkä taitamattomia nimen kirjoittamisessa kirkonkirjoihin, ja sen lausumisessa ruotsiksi...? Onnea jatkotutkimuksille, Jari.