Ranskassa kirkko ja valtio erotettiin toisistaan jo kauan sitten, todettiin tänään Ylen ykkösellä Brysselin koneessa, ja on todettu monesti ennenkin. Miten selitetään, että Pariisin katedraalin tulipalon sytyttyä valtiota johtava tasavallan presidentti riensi paikalle vakuuttamaan, että Notre Dame korjataan ennen olympialaisia?
Vastaus
Ranskassa kirkollinen rakennuskanta kuuluu suurimmaksi osaksi kunnille. Tämän poikkeuksellisen käytännön takana on sekä Ranskan vallankumouksen yhteydessä tapahtunut papiston omaisuuden kansallistaminen että 9.12.1905 voimaan astunut laki valtion ja kirkon erottamisesta. Kunnat vastaavat rakennusten kunnosta ja korjaamisesta, mutta eivät peri kirkkorakennuksista vuokraa eivätkä voi tehdä yksipuolisia päätöksiä niiden käytöstä.
Historiallisiksi monumenteiksi luetut kirkkorakennukset, kuten 87 katedraalia Pariisin Notre Dame mukaanlukien, ovat puolestaan Ranskan valtion omaisuutta. Niiden suojelu, konservointi ja entisöiminen kuuluu kulttuuriministeriölle. Kulttuuriministeriön, sisäministeriön ja Ranskan piispakonferenssin (CEF) laatima asiakirja näiden katedraalien käytöstä, hallinnasta, turvallisuudesta ja muutostöistä on luettavissa kulttuuriministeriön sivuilta: https://www.culture.gouv.fr/Thematiques/monuments-sites/monuments-historiques-sites-patrimoniaux/les-monuments-historiques/les-cathedrales.
Lähteet:
Ministère de la Culture: https://www.culture.gouv.fr/Thematiques/monuments-sites
Vie Publique: https://www.vie-publique.fr/questions-reponses/286218-le-patrimoine-rel…
Kommentit
Ranskan valtion merkitys katedraalikiinteistöjen omistajana näkyy siinäkin, että 7.12.2024 avajaispuheen korjatussa Pariisin Notre Damessa pitää presidentti Macron ja vieraiksi kutsutaan muiden maiden valtionjohdon edustajia.
lacroix.fr
Tarkemmin ottaen... ainakin ranskalaisissa lähteissä kerrotaan valtiota edustavan presidentin puhuvan vain katedraalin ulkopuolella, ennen kuin kirkonmiehet avaavat ovet ja johdattavat kutsuvieraat sisään (sopii ajatukseen, että rakennus on valtion mutta sisällä toimii kirkko). Vieraslista on koottu kirkon ja valtionjohdon yhteistyönä. Suurelle yleisölle ei tilaa riitä vielä ensimmäisenä päivänä.
Valtion osuutta katolisen katedraalin kiinteistön omistajana valotetaan avajaisjuhlan alla STT:n pitkässä artikkelissa, jonka mm. Aamulehti julkaisi 5.12.2024.
Samaan aikaan toisaalla yksi kutsun saaneista ulkomaiden poliitikoista mainosti läsnäoloaan.
Kommentoi vastausta