Romaaneissa sattuu lapsuksia. Henkilön nimi vaihtuu tahattomasti toiseksi.
Voitko luetella joitakin.
Itse löysin juur Antti Heikkisen Baarijakkarasta Hillevin muuttuvan Kaarinaksi ja sitten taas takaisin.
Onko joku näitä tutkinut?
Vastaus
En löytänyt tästä aiheesta tehtyä tutkimusta. Mauri Sariolan kirjassa "Sumusta nousee risti" on päähenkilö Kuusama soutelemassa Eevan kanssa.
Heidän keskustellessaan Eevan nimi muuttuu välillä Annikaksi ja takaisin Eevaksi. Mielenkiintoinen havainto kirjan lopussa on se, että toinen näistä naisista on murhaajan uhri, toinen murhaaja.
Sariola, Mauri : Sumusta nousee risti Gummerus 1975 luku 14
Kommentit
Tulkitsin, että tässä kiinnostivat muutkin lapsukset kuin henkilöhahmon nimen vaihtelu. Siispä joitakin ulkomaisia klassikoita:
Shakespearen Talvinen tarina -näytelmässä on Böömin rannikko, vaikka Böömi on sisämaassa. Tälle on kirjallisuudentutkimuksessa ehdotettu erilaisia muitakin selityksiä kuin asiavirhe (mm. vitsi, fantasia, Bohemia-nimen viittaaminen johonkin muuhun kuin Böömiin).
Puškinin runoromaanissa Jevgeni Onegin ratsuväen kannukset kilisevät tanssiaisissa, vaikka ei siellä missään sotilasvarustuksessa tanssittu; ne kannukset olisivat repineet naisten juhlapuvut riekaleiksi.
Flaubertin Rouva Bovary -romaanissa nimihenkilön silmät ovat välillä ruskeat ja välillä siniset.
Ibsenin draamassa Kummittelijoita lääkäri sanoo syfiliksen olevan perinnöllinen sairaus. Ei ole.
William Goldingin Kärpästen herrassa sytytetään tuli likinäköisen silmälaseilla, jotka eivät kokoa valoa vaan päinvastoin hajottavat sitä.
Sekä kotimaisen nykykirjallisuuden vastaavia:
Tuija Lehtisen romaanissa Taimitarhan lapset (1986) Brasiliassa puhutaan espanjaa eikä portugalia.
Ulla-Lena Lundbergin romaanissa Marsipaanisotilas (2001) on useita talvi- ja jatkosotaa koskevia asiavirheitä ja epäjohdonmukaisuuksia, joista kirjoitettiin toistuvasti lehdissä (mn. HS 14.11.2001 ja 23.11.2001). Pahimmaksi nousi Viipurin "antautuminen" talvisodan lopuksi, vaikka Viipurin taistelu oli täydessä käynnissä sodan päättyessä.
Rakel Liehun romaanissa Helene (2003) oli myös useita virheitä: mm. Virginia Woolfista (os. Stephen) puhutaan kuin Woolf olisi ollut hänen tyttönimensä, ja Le Monde -sanomalehteä luetaan jo ennen kuin sitä oli edes perustettu. Romaanille tehtiin faktantarkistus, mutta vasta viiveellä sen ollessa menossa jo kahdeksanteen painokseensa.
Karo Hämäläisen romaanissa Yksin (2015) Paavo Nurmi seuraa Helsingin olympialaisia televisiosta, vaikka niitä ei televisioitu.
Arttu Tuomisen dekkarissa Verivelka (2019) on 20 markan seteleitä vuonna 1991, vaikka ne tulivat tuolloin käytössä olleeseen setelisarjaan vasta vuonna 1993.
Ks. myös Veikko Tiiton koostetta "Niittyvillan tuoksu Argentiinan pustalla". Suomalaisen iskelmämusiikin sanoituksissa esiintyviä epäjohdonmukaisuuksia: https://www.veikkotiitto.fi/suomalaisen.htm
Katsottiinko jossakin Pohjantähden osassa sanomalehdestä kuvia ennen kuin suomalaisissa lehdissä oli kuvia?
Tästäkin olin kuullut jotain kautta, mutta unohtanut sen. Kyseessä on kuvaus Lauriloiden häädöstä (osa 1, s. 293), joka pohjautuu vuonna 1907 tapahtuneisiin Laukon torpparihäätöihin:
Sekavia mielipiteitä aiheutti sitten se Kansan Lehden numero, jossa oli häätöreportaasi suurin otsikoin ja kuvin. Kuvat tosin olivat melko hämäriä, mutta innokkaasti niitä tutkittiin.
– Tossa minä olen... Kenenkä päätä tolta näkyy? Ei piru ottanu kuvaa siittä Aliinan pyllistyksestä.
Kansan Lehdessä kyllä oli tuohon aikaan valokuvia, mutta äärimmäisen harvoin, vain muutaman kerran vuodessa, eikä silloinkaan koskaan uutiskuvia. Lähinnä kuvat olivat oman puolueen paikallisten (ts. pirkanmaalaisten) poliitikkojen muotokuvia:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/645770?page=2
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/645774?page=3
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/645915?page=2
Suomalainen lääkäri-kirjailija, nainen, kuvaili kirjassaan kuinka hän jatkoi autolla ajoa kapealla tiellä yöllä senkin jälkeen kun oli tullut pimeää - juhannuksen tienoilla Ruotsissa tai Norjassa saavuttuaan napapiirin pohjoispuolelle.
Kommentoi vastausta